Ä
Äiti vaan
Vieras
Mua on masentanut jo kauan se, että minun lapseni eivät ole sosiaalisia. He leikkivät paljon keskenään (4- ja 6-vuotiaat), mutta eivät hae kavereitaan ulos yms. Hoidossa kyllä leikkivät (ymmärtääkseni) kavereidensa kanssa, mutta synttärikutsuja meille ei satele niinkuin toisille. Ihan masensi tänään kun kun huomasin 4-vuotiaan ryhmässä synttärikutsuja muille, mutta ei meidän tytölle. Varmaan joku muukin oli jäänyt ilman, mutta ainakin meidän tyttö. Tyttö totesikin ääneen näistä kutsuista, mutta ei hän kommentoinut omaa kutsumattomuuttaan mitenkään. 6-vuotias sai viime lukuvuonna vain 2 synttärikutsua, mutta oli niistä molemmista erittäin tyytyväinen.
Haluaisin, että lapsillani olisi kavereita ja olisivat suosittuja. Tuntuu, että muilla on ihan normaalia, että lapset käyvät monilla synttäreillä ja kavereita on joka sormelle. Ja vanhemmat eivät joudu miettimään näitä asioita lainkaan, kun se nyt on ihan normaalia, että niitä kavereita on ja paljon.
Emme ole pitäneet lapsiamme missään "piilossa" ja hoidossakin ovat olleet jo useamman vuoden. Meillä ei ole juurikaan kaveriperheitä eikä sukulaisia täällä, eli viikonloppuisin olemme paljon perheen kesken.
Itse ole sosiaalinen, mutta nyt kun on perhettä niin ei tietenkään tule enää kaveerattua sillä tapaa. Minun lapseni sitten vaan ilmeisesti eivät ole tai mistä ihmeestä on kyse... en tiedä, mutta pelkään, että tuntevat itsensä hyljeksityiksi ja mietin kovasti, mitä voimme tehdä tämän sosiaalistumisen eteen... Saimme taannoin perhekerhosta muutaman äiti+lapset tutun, mutta meidän lapset eivät ruvenneet leikkimään näiden lasten kanssa ja nykyään ei käydä heilläkään kylässä eikä synttäreillä puolin eikä toisin....
Haluaisin, että lapsillani olisi kavereita ja olisivat suosittuja. Tuntuu, että muilla on ihan normaalia, että lapset käyvät monilla synttäreillä ja kavereita on joka sormelle. Ja vanhemmat eivät joudu miettimään näitä asioita lainkaan, kun se nyt on ihan normaalia, että niitä kavereita on ja paljon.
Emme ole pitäneet lapsiamme missään "piilossa" ja hoidossakin ovat olleet jo useamman vuoden. Meillä ei ole juurikaan kaveriperheitä eikä sukulaisia täällä, eli viikonloppuisin olemme paljon perheen kesken.
Itse ole sosiaalinen, mutta nyt kun on perhettä niin ei tietenkään tule enää kaveerattua sillä tapaa. Minun lapseni sitten vaan ilmeisesti eivät ole tai mistä ihmeestä on kyse... en tiedä, mutta pelkään, että tuntevat itsensä hyljeksityiksi ja mietin kovasti, mitä voimme tehdä tämän sosiaalistumisen eteen... Saimme taannoin perhekerhosta muutaman äiti+lapset tutun, mutta meidän lapset eivät ruvenneet leikkimään näiden lasten kanssa ja nykyään ei käydä heilläkään kylässä eikä synttäreillä puolin eikä toisin....