Missä kulkee yltiöpäisen rakastumisen ja riippuvuuden raja?

[Toinen törppö]

Olen seurannut tätä keskustelua koska itselläni on sama tilanne, niin kuin monella muullakin on näyttänyt olevan. Olen ollut korviani myöten rakastunut mieheen ja nyt erilaisten, jo kuukausia kestäneiden erimielisyyksien ja minun oman suhteellisen törkeän skitsoamisen, känniskitson siis mukaan lukien, mies sai tarpeekseen ja jätti minut. Sanoi että suurin osa hänestä haluaisi jatkaa ja antaa anteeksi mutta hän kokee että jatkaakseen ja anteeksi antaakseen hänen täytyisi niellä niin paljon sitä paskaa mitä hänen päälleen olen kaatanut ettei hän pysty siihen. toisaalta en moiti häntä mutta rukoilin että olisin saanut vielä yhden mahdollisuuden näyttää mikä oikeasti olen. Tämä skitsoilu on ollut oireilua etäsuhteesta ja omasta epävarmuudestani. No ei halunnut antaa tilaisuutta.
Nyt sunnuntaina tulee viikko erosta täyteen enkä muista koska viimeksi on viikko näin pitkältä tuntunut. Olen palanut helvetissä mutta en ole myöskään mieheen yhteyttä ottanut vaikka se on todella ollut helvetin vaikeaa. Jos ei kelpaa niin ei kelpaa.
Syy miksi kirjoitan on se että minusta on ihana kuulla että sinun kohdallasi tilanne saattaa olla raukeamassa ja saat jatkaa rakastamasi miehen kanssa. Älä kuitenkaan rupea nöyristelemään ja anomaan anteeksi ja tekemään mieliksi vain siksi että olet ollut sika. Jos hän antaa sinulle anteeksi keskity mielummin siihen sinuun iloiseen ihanaan puoleen mihin hänkin varmasti on mieltynyt. Ja jätä viina vähemmälle Olen sen itse huomannut että sinkkuna ollessa voin ottaa viinaa mutta jos on mies kuvioissa se on parempi jättää pois koska musta tulee sikapaskiainenpiru kännissä.

 

[Porsaita äidin oomme kaikki...]

"Olen sen itse huomannut että sinkkuna ollessa voin ottaa viinaa mutta jos on mies kuvioissa se on parempi jättää pois koska musta tulee sikapaskiainenpiru kännissä."

Viina tekee kaikista sekopäisiä sukupuoleen katsomatta. Lääkäreiden suositus on yksi olut/vrk naisille ja miehille kaksi tai kolme. Mitä järkeä on ollenkaan juoda yhtään mitään. Selvinpäin elämä on ihanaa.

Tulin kotitietokoneelle Ellit/50+ Mummo Prisman säilytyslokerossa videon takia.
Katsokaa tuota videota ja kuvitelkaa itsenne tuohon mummon tilalle pyörätuoliin.
Paikallisten mukaan pariskunta on vanha juoppopari. Aivot ovat viinalla pilattu ja käytös on sen mukaista.

 

[:O]

samaa ajattelin.. :O

 

[vain suomi-ilmiö]

musta tulee sikapaskiainenpiru kännissä." ja "viina tekee kaikista sekopäisiä sukupuoleen katsomattako? mikä yleistys!

Ihmeellistä on se ettei ulkomailla esim,saksassa/belgiassa/englanissa/hollannissa/ranskassa tuollaisia naisia ole ollenkaan jotka muuttuu alkoholin takia ' sikapaskainenpiruksi!alkaa käyttäytyä kuin sika känni kala alkaa siis vittuilla vain!
suomalaisista naisista kyllä? mistä tuo ilmiö oikein tulee???

 

[ellelle]

musta tulee sikapaskiainenpiru kännissä." ja "viina tekee kaikista sekopäisiä sukupuoleen katsomattako? mikä yleistys!

Ihmeellistä on se ettei ulkomailla esim,saksassa/belgiassa/englanissa/hollannissa/ranskassa tuollaisia naisia ole ollenkaan jotka muuttuu alkoholin takia ' sikapaskainenpiruksi!alkaa käyttäytyä kuin sika känni kala alkaa siis vittuilla vain!
suomalaisista naisista kyllä? mistä tuo ilmiö oikein tulee???

Viina vapautta ihmisen todellisen luonteen, poistaa estot. Monen ladynkin harjoiteltu rooliminä voi muuttua katunaisen käytökseksi. Kumpi ompi aidompi? Tietenkin, jos ei juo alkoholia, voi pitää roolinsa paremmin hallussa. Toisaalta jokaisen parin pitäisi ainakin muutaman kerran kännätä niin, että luonteet humaltuneena paljastuisi.

Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki muuttuisivat ilkeileviksi, huonotapaisiksi ja sikamaisiksi. Viisas muuten juo vain sen verran kun pää kestää.

 

[...]

Toisaalta jokaisen parin pitäisi ainakin muutaman kerran kännätä niin, että luonteet humaltuneena paljastuisi. "

väitätkö että,jos ihminen on kännissä että sitten se oikea luonne paljastuu?
en usko tota ,piruhan sisälle hyppää,eikä 'oikea luonne paljastu.
Muuten,jos joku on oikeasti tuollainen sika kännissä niin kyllä se selvinpäinkin jotenkin tuollainen pitää olla,siis omistaa sikamaista käytöstä selvinpäinkin.
Mutta,usein miten ei vaan tuollaisia ole selvinpäin vaan,tuppisuita melkein kaikki.

ja seuraava päivä olevinaan ettei MUKA muista mitään joo kun hävettää niin,joooopa jooo....

 

[ellelle]

Yllättäviä havaintoja ja tilanteita voi juopumus tuoda. Eiväthän kaikki suinkaan vahvassakaan humalassa ala öristä, muutu väkivaltaisiksi tai sikaile. Joitakin humaltuminen rauhoittaa ja tekee heistä päinvastoin leppoisia ja hauskoja.

Jotkut taas muuttuvat hetkessä väkivaltaisiksi agressiivisiksi, alkavat vittuilla ja keksivät kaikenlaistsa inhottavaa. Itsekontrolli häviää, vaikkei aiheuttasikaan toiselle varsinaisesti pahaa. On kokemusta, että ns. mielistelijä, ystävällinen henkilö laukookin humalassa ilkeyksiä, alkaa sössöttää ja on jotenkin hervoton, aivan kuin eri ihminen. Sellainen, jonka seurassa hävettää olla, vaikka itsekin olisi päihtynyt.

Olen sitä mieltä, että ihmisen salattu elämä tulee esiin humalassa. Humalaan vedotenhan kumppania petetään ja kaikenlainen epäluotettavuutta voi olla. Ei pidetä sopimuksia, jäädään yöksi jonnekin, hävitään... yms. Mutta tiedän myös yksilöitä, jotka humalassakin säilyttävät itsekontrollin, ja ajatus toimii, vaikkei kaikkea huomenissa muistaisikaan. Lisäksi on terve merkki, ettei juo itseään kanttu vei. Tietää rajansa ja osaa lopettaa.

 

[kolkku]

musta tulee sikapaskiainenpiru kännissä." ja "viina tekee kaikista sekopäisiä sukupuoleen katsomattako? mikä yleistys!

Ihmeellistä on se ettei ulkomailla esim,saksassa/belgiassa/englanissa/hollannissa/ranskassa tuollaisia naisia ole ollenkaan jotka muuttuu alkoholin takia ' sikapaskainenpiruksi!alkaa käyttäytyä kuin sika känni kala alkaa siis vittuilla vain!
suomalaisista naisista kyllä? mistä tuo ilmiö oikein tulee???

Eipä yleistetä. Maailmaa nähneenä tiedän että kyllä sitä niin kutsutuissa olut- ja viinimaissakin osataan maistella ja monenlaista porukkaa sekaan mahtuu. Juovat entistä enemmän myös väkeviä.

Siitä olen kyllä samaa mieltä että yleisesti ottaen käytöstapoja voisi Suomessa opetella monikin ja käytöstapojen puute korostuu yleensä erityisesti kännissä.

 

[Lady in love]

Kerron taas väliin tilanteen etenemisestä.

Aikaisemmin kerroin kuinka olimme keskustelleet ja olin helpottunut että saimme asioihin selvyyden. Luulin että saimme. Mutta- taas tuli uusi käänne. Huomaan olevani jo aivan turta. Nyt en tunne edes surua, mietin vaan että ehkä hyvä näin.
Mies ilmoitti siis viimeksi että tunteiden vajavaisuuteen oli syynä holtiton alkoholin käyttöni.
Noh- nyt viikonloppuna ollessamme juhlissa nautin sivistyneesti vain muutaman siiderin, seurustelin kaikkien kanssa, olin iloinen ja nk. "täydellinen" tyttöystävä, mutta siitä huolimatta hän ilmoitti illan jälkeen haluavansa pitää tauon.Juuri kun kaiken piti taas olla hyvin.
Tuntuu että nyt ovat syyt jossain syvemmällä jos ei osoitus paremmasta käytöksestä riitä muka vakuuttamaan että pystyn muuttumaan.

Pyysi viikkoa- kahta aikaa, kumpikin uskollisena, jotta saa huomata tuleeko ikävä.
En suostunut vaan sanoin että menköön aivan kokonaan. Että emmehän me ole muiden kanssa jos kumpikaan ei halua, oli nimitys erossa olemiselle mikä hyvänsä: ero/ tauko?
Ja uskon että mikäli ikävän tunnetta haetaan, tulee se voimakkaampana jos on menettänyt toisen kokonaan sen sijaan että tietäisi että hän koirailijana odottaa koska toinen päättää palata. oletteko samaa mieltä?

Väittää kiven kovaa että on tunteita, kuvioon ei liity ketään muuta yms. Tarvitsee vaan aikaa selvittää omia ajatuksiaan. Itse kuitenkin vedin rajan tähän kohtaan. Sanoin että jokainen itse määrittää oman arvonsa mitä on valmis ottamaan vastaan, että minua on luokattu ja minun rajani kulkee tässä. En tiedä olinko liian ehdoton/ armoton? Sanoin että jos kumpikin ikävöi niin kyllähän me sitten otamme yhteyttä ja palaamme yhteen.

Mielestäni tämä oli ainoa ratkaisu jotta pystyn säilyttämään itsekunnioitukseni ja hänne kunnioituksensa. Sanoin että minä olen yrittänyt, ei ole pakko jos ei halua tms. Nyt mietin että tuleekohan hän takaisin ja jos tulee, mitkä ovat omat ajatukseni silloin. Itse sanoi että ikävä tulee viikossa jos on tullakseen. Mistä senkin voi etukäteen tietää?

 

[joutolempi]

"Itse sanoi että ikävä tulee viikossa jos on tullakseen. Mistä senkin voi etukäteen tietää?"

Hänhän on MIES. Viikossa jo yleensä alkaa tehdä mieli...

 

[joutolempi.]

"Itse sanoi että ikävä tulee viikossa jos on tullakseen. Mistä senkin voi etukäteen tietää?"

Hänhän on MIES. Viikossa jo yleensä alkaa tehdä mieli...

 

[joten]

"Itse sanoi että ikävä tulee viikossa jos on tullakseen. Mistä senkin voi etukäteen tietää?"

Hänhän on MIES. Viikossa jo yleensä alkaa tehdä mieli...

 

[jotenkin]

"Itse sanoi että ikävä tulee viikossa jos on tullakseen. Mistä senkin voi etukäteen tietää?"

Hänhän on MIES. Viikossa jo yleensä alkaa tehdä mieli...

 

[jotenkin]

Käyttäjätunnus muka varattu?

 

[Toinen törppö]

Niin minun mies ei ainakaan takaisin tullut viikossa(vaikkei mitään sellaisesta kyllä sovittukaan) Sunnuntaina tuli täyteen viikko erosta ja olin aivan varma että hän ottaisi yhteyttä koska meillä jäi keskustelut hieman kesken vaikka hän olisikin sitä mieltä ettei kanssani enää halua jatkaa.
Tiedän ettei hän minuun enää yhteyttä ota ja varmasti mennyt viikko on hänelle ollut yhtä juhlaa, pääsi vihdoin eroon minusta. Olen päättänyt että minä en yhteyttä ota. Hän tiesi tunteeni ja syvän katumukseni virheistä ja hän teki päätöksen jättää minut. tehköön myös aloitteen uudelleen jos ikävä on. Jota tuskin epäilen. Olisi hänestä jotain kuulunut jo siinä tapauksessa.
Olen itsekin ollut hämillänimiten äkkiä tästä tuskasta, tai siis siitä pahemmasta pääsee yli. Ehkä siksi ettei tämä ollut ensimmäinen kerta kun sydän särkyy. Silti on tyhjä ja vetämätön olo koska toisen on menettänyt. Mutta muista että älä rupea anelemaan, sanoit ihan oikein että on parempi säilyttää itsekunnioitus.

 

[hormonihörhöt]

Ovatko arvon Ladyt koskaan pohtineet, mistä tuo skitsoilu saattaa johtua, etenkin kun nautitte alkoholia ?

"Alkoholi lisää naisten veran mieshormonien määrää"
"Alkoholin nauttiminen nostaa naisen veren miessukuhormoni-, eli testosteronipitoisuutta. Pitkäaikainen alkoholin liikakäyttö saattaa aiheuttaa hormonitasapainon muutoksia. Tulokset käyvät ilmi Taisto Sarkolan lääketieteen vitöskirjasta "Alkoholin vaikutus naisen hormonitasapinoon. Sarkolan väitös hyväksyttiin Helsimgin yliopistossa 1.6.2001.

Sarkolan keskeinen havainto on, että naisen testosteronitaso nousee alkoholin vaikutuksesta keskimäärin 65%. E-pillereitä käyttävillä naisilla pitoisuus nousee 270%. MIehillä testosteronipitoisuus puolestaan laskee alkoholia nautittaessa.
Testosteronitaso palautuu ennalleen vasta, kun alkoholi on kokonaan poistunut naisen elimistöstä. Tämä johtuu siitä, että alkoholi aiheuttaa naisen maksassa muutoksia, jotka estävät sukuhormonien poistumisen.

Naisilla pitkäaikainen alkoholin liikakäyttö voi aiheuttaa esimerkiksi kuukautishäiriöitä, hedelmättömyyttä ja ennenaikaisia vaihdevuosia.
"Voi myös spekuloida, onko naisen testosteronitason lisäyksellä vaikutusta jodenkin naisten aggressiiviseen käyttäytymiseen ja libidon (seksihalujen) voimistumiseen alkoholia juodessa.- Näyttöä siitä ei vielä kuitenkaan ole". Sarkola kertoo.
Sarkolan tutkimukseen osallistui 183 naista, jotka nauttivat alkoholia valvotuissa oloissa".
(Ehkä Sarkolan tutkimuksessa on jonkinlainen totuus. Mistä ovat ilmaantuneet joukkoomme, salaraakkat, munahaukat, baarikärpäset, toiset naiset jne?)

"Johtaako e-pilleri väärän miehen luo?".
St Andrewsin ja Stirlingin yliopiston tutkijat uskovat, että heidän tutkimustulokset voivat olla merkittäviä.
-Jos nainen valitsee miehensä käyttäessään e-pilleritä ja lopettaa pillerit lapsen hankinnan vuoksi, hän voi huomata menneensä naimisiin väärän miehen kanssa, tutkija Tony Little arvioi.
-Pillereitä syövien naisten vaistot näyttävät ohjaavan arveluttavaan suuntaan myös syrjähyppyjä haettaessa".

"Pillerit vie ilon ja halun".
"E-pilleri on virallisen totuuden mukaan todellinen onnenpilleri -sen on tutkittu vähentävän munasarjasyöpää, kohtusyöpää, ja esimerkiksi hyvänlaatuisia rintakasvaimia.
-Julkisuudelta piilossa käydään silti kiihkeää keskustelua pillereiden vaikutuksesta naisten psyykkeeseen ja tätä kautta myös seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen".
(Olisikohan eräs syy suuriin avieorolukuihin?)

 

[toinen samanlainen]

Väittää kiven kovaa että on tunteita, kuvioon ei liity ketään muuta yms. Tarvitsee vaan aikaa selvittää omia ajatuksiaan. Itse kuitenkin vedin rajan tähän kohtaan. Sanoin että jokainen itse määrittää oman arvonsa mitä on valmis ottamaan vastaan, että minua on luokattu ja minun rajani kulkee tässä. En tiedä olinko liian ehdoton/ armoton? Sanoin että jos kumpikin ikävöi niin kyllähän me sitten otamme yhteyttä ja palaamme yhteen.

Mielestäni et ollut liian armoton. Mielestäni tuo osoittaa vaan että sinulla on selkärankaa ja omanarvon tuntoa. Hän tietää tunteesi, ja hän tietää että sinun valintasi olisi olla yhdessä. Ja toisaalta hän tietää myös sen kuinka pitkälle olet valmis venymään... eli olet valmis muokkaamaan käyttäytymistä tiettyyn pisteeseen saakka, mutta et sit enempää. Ja tämä on mielestäni hyvä. Tsemppiä! Kyllä hän takaisin tulee jos on tullakseen, eri asia on sit haluatko hänet takaisin... mutta sitäkään valintaa ei tarvitse tehdä nyt, vaan vasta sit kun/jos se tulee edes ajankohtaiseksi.

 

[Steffy]

Minäkin taidan olla "liian" rakastunut. Rakkaani kanssa on hyvä olla ja vuorokauden ero saa minut itkemään ikävästä. Onneksi hän tuntee samalla lailla.

 

[Lady in ?]

Nyt on tätä erossa oloa mennyt jo muutama päivä. Hän on jonkin verran antanut kuulua itsestään, mutta todella neutraalisti. Esim. soittanut ja jutellut niitä näitä. Ei tee mieli enää edes vastata puheluihin. Itse en ole ottanut mitään yhteyttä eikä ole tehnyt edes mieli. Alkaa todella olla sellainen "ei sitten"- fiilis.
Kuten nimimerkki "toinen samanlainen" totesi;
"Kyllä hän takaisin tulee jos on tullakseen, eri asia on sit haluatko hänet takaisin... mutta sitäkään valintaa ei tarvitse tehdä nyt, vaan vasta sit kun/jos se tulee edes ajankohtaiseksi."
Olen itsekin yllättynyt miten vähän aikaa pahinta tuskaa kesti, nyt ajattelen ennemminkin että itsepähän menettää. Että onpa typerä, olisi ollut iloinen että halusin olla juuri hänen kanssaan.
Minua helpotti työnteko, ystävien kanssa juttelu asiasta, kävin ostoksilla ja panostin itseeni, uusia vaatteita, kampaajalle, ym. ja johan on taas paljon pirteämpi olo.
Toki välillä tulee haikea olo, mutta nyt jo enemmän aikaa kutkuttaa jännitys siitä että mitähän kaikkea kivaa elämä vielä tuo eteeni jos tämä meidän juttumme lopahtaa..
Elämä toi eteeni hänetkin ja hän oli ihana asia, miksi se ei toisi lisää ihania asioita.
Ihan varmasti tuo.
Ajattelen että kaikella on tarkoituksensa, tällä myös.
Aika näyttää miten tässä käy. Kiitos ajatuksista. Kuulen mielelläni lisää ajatuksia tilanteen edetessä.
Sitä olen tässä miettinyt että voinko olla oikeasti ollut rakastunut jos näin nopeasti minulla on jo näin positiivinen asenne koko tilanteeseen? Tunne oli niin vahva etten usko että olen voinut kuvitella sitä? Vai johtuuko tämä loukatusta ylpeydestä vai terveestä itsetunnosta ja kyvystä jatkaa eteenpäin vaikka tapahtuisi mitä? Kun saisi selvää edes omista ajatuksistaan enää..

 

[toinen samanlainen]

Nyt on tätä erossa oloa mennyt jo muutama päivä. Hän on jonkin verran antanut kuulua itsestään, mutta todella neutraalisti. Esim. soittanut ja jutellut niitä näitä. Ei tee mieli enää edes vastata puheluihin. Itse en ole ottanut mitään yhteyttä eikä ole tehnyt edes mieli. Alkaa todella olla sellainen "ei sitten"- fiilis.
x
x
Sitä olen tässä miettinyt että voinko olla oikeasti ollut rakastunut jos näin nopeasti minulla on jo näin positiivinen asenne koko tilanteeseen? Tunne oli niin vahva etten usko että olen voinut kuvitella sitä? Vai johtuuko tämä loukatusta ylpeydestä vai terveestä itsetunnosta ja kyvystä jatkaa eteenpäin vaikka tapahtuisi mitä? Kun saisi selvää edes omista ajatuksistaan enää..

Heh... en taida ollakaan samanlainen, koska toi miten pääsit asian yli ja miten fiksusti ja aikuisesti toimit ei ole ihan sama kuin mitä itse aikoinaan toimin. Mutta oikeesti... ihanaa, kun joku osaa suhtautua asiaan noin hyvin. Ei se ikinä kivaa ole kun hyvin alkanut homma lopahtaa, tai kun tulee jätetyksi tai kun pettyy toiseen. Toisaalta kaikkeen ei aina itse voi vaikuttaa, mutta loppujen lopuksi kuitenkin omaan asenteeseensa voi, ja sinulla on mielestäni oikea asenne!

Vaikea sanoa sun tunteista mitään. Mutta luulen että tunteet on 'aitoja', siinä tilanteessa ja niissä olosuhteissa missä kulloinkin ollaan. Ellei sitten tietoisesti feikkaa, mutta tuskin siitä nyt oli kyse. Nyt vaan on tilanne ja olosuhteet eri, joten on tunteetkin vähän erilaiset. Ja kyllähän sitä monesti alussa rakastuu siihen rakastumisen tunteeseen, eikä niinkään siihen kohteeseen, koska tuskin kukaan on ihan oma itsensä alkumetreillä, vaikka niin haluaisikin ja luuleekin - se on sitä ihmisen soidintanssia ja vaikutuksen tekemistä. Todellinen luonne paljastuu ennenpitkää - toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin.

Hyvää talvenjatkoa sinulle ja olen ihan 100-varma että, "kun yksi ovi menee kiinni niin toinen aukeaa...!"

 

[Kokemusta on]

Sitä olen tässä miettinyt että voinko olla oikeasti ollut rakastunut jos näin nopeasti minulla on jo näin positiivinen asenne koko tilanteeseen? Tunne oli niin vahva etten usko että olen voinut kuvitella sitä? Vai johtuuko tämä loukatusta ylpeydestä vai terveestä itsetunnosta ja kyvystä jatkaa eteenpäin vaikka tapahtuisi mitä? Kun saisi selvää edes omista ajatuksistaan enää..

Tuo on sellainen vaihe, jossa tavallaan suojelet itseäsi tunteiltasi. Suljet ne tavallaan kaiken ulkopuolelle jotta tilannetta olisi helpompi hallita. Luulen että kyse on juuri siitä, terveestä itsetunnosta ja ehkä myös loukatusta ylpeydestä. Tiedän itse, että tämän vaiheen jälkeen tulee vielä surunkin aika, jolloin annat tunteillesi vallan ja itsellesi luvan käydä tämä asia sydämessäsi läpi. Silloin huomaat, että tunteesi olivat ihan totta ja aitoja. Tuo sekavuus on ihan ymmärrettävää tässä tilanteessa. Niin moni asia ja tunne velloo päässä. Mutta niin se on, eteenpäin vain vaikka hammasta purren, jos kerran näyttää siltä että suhteenne on ohi. Kyllä sieltä vielä on niitä mukavia asioita tulossa lisää, tiedän kokemuksesta. Tsemppiä!!

 

[Lady in ....]

Nyt tilanne muuttui taas. Tämähän on oikein vuoristorataa.
Nyt tämä mies tuli takaisin, sanoi ikävöineensä minua ja kertoi ettei halua menettää minua. Ja että on valmis tekemään asioita suhteemme eteen etc.
Ihan hassua. Kun takerruin häneen, hän alkoi kaikota ja kun irrotin ja aloiti oman elämäni niin eiköhän mies ole taas luonani.
Ei voi kun ihmetellä mitä tuon olennon päässä pyörii.
Siellä se nukkuu sängyssäni ja halasi kuin viimeistä päivää.
Ja minä taas ihmettelen tässä että mitä ihmettä.
Olen niin hämmästynyt etten edes osaa vielä iloita. Toisaalta mietin että näinhän minä ajattelinkin että tässä käy, että tottakai se tuli takaisin. Mutta ehkä toiveajattelin että näin käy ja nyt kuvittelen ajatelleeni niin.
Ei tässä pysy enää perässä. Seuraavan kerran jos lähtee miettimään taas niin ei pääse enää takaisin. Mietin sitäkin että onko seuraava kerta minulle yhtä helppoa / käyttäydynkö yhtä fiksusti jos se tulee?
Mutta toisaalta, eihän tästä mitään tule jos mietin vaan että koskakohan se taas lähtee.
Nyt se on tullut takaisin ja eletään sen mukaan. Päivä kerrallaan. Kyllä elämä on ihmeellistä..

 

[joutolempi]

Mies tuli luoksesi, kun ei saanutkaan toista. Ei toiveiden nainen ottanut enää yhteyttä, eikä miehestäkään ollut siihen. Olet ilmeisesti sellainen hätävara, antteeksi vain!

No joskus on pitkiäkin suhteita seurannut siitä, että on kelpuuttanut sen hätävaran, kun pitää joku sängyssä olla. Halatahan voi aina ventovierastakin, ei siihen rakkautta tarvita. Mutta varmaan jotain jo kertoo, että käytät noinkin paljon energiaa suhteen miettimiseen ja tulevaisuuden aprikoimiseen. Osoitus siitä, ettei suhde ole läheskään varmalla pohjalla. Mutta hyvää päivän jatkoa. Toivottavasti et ole liian hyväksikäytettävä.

 

[Raittiit elämäntavat kunniaan.]

musta tulee sikapaskiainenpiru kännissä." ja "viina tekee kaikista sekopäisiä sukupuoleen katsomattako? mikä yleistys!

Ihmeellistä on se ettei ulkomailla esim,saksassa/belgiassa/englanissa/hollannissa/ranskassa tuollaisia naisia ole ollenkaan jotka muuttuu alkoholin takia ' sikapaskainenpiruksi!alkaa käyttäytyä kuin sika känni kala alkaa siis vittuilla vain!
suomalaisista naisista kyllä? mistä tuo ilmiö oikein tulee???

Olisiko oppinut samanlaiset käyttäymistavat, suomalaisilta miespuolisilta sikapaskiaispiruilta?

 

[Lady in ....]

En usko, Joutuolempi, että asia on noin koska ehdimme olla "eronneita" vain periaatteessa viisi kokonaista päivää, joiden aikana hän otti minuun kuitenkin yhteyttä jollakin tavoin joka päivä.
Tiedän ettei hänellä ole ketään elämän naista jonka hän haluaisi.
Olisihan hän varmaan yrittänyt sitä metsästää edes yhtenä viikonloppuna, mutta tulikin jo luokseni muutaman päivän jälkeen.
Kieltämättä vähän vaikeaahan tähän on totutella taas kun ehdin jo muutaman päivän valmistautua luopumaan ihmisestä kokonaan.
En halua olla mitenkään naiivi tai kuvitella itsestäni liikoja, mutta en usko että yhtä hyviä naisia hänelle kävelee vastaan ihan joka päivä.
En aiokaan enää niin paljon pohtia suhdettamme, olen huomannut että parhaiten suhteet rullaa kun niiden ympärille ei päässään kehittele jatkuvasti uusia ongelmia.
Silti olen nyt enemmän varuillani enkä mene enää leijailemaan pilvilinnoihin.
En todella osaa ennustaa miten tässä käy. On aivan mahdollista että hyvin menee ja mennään naimisiin, yhtä mahdollista on että kumpi tahansa meistä tai kumpikin haluaa jossain vaiheessa päättää suhteen.
Aika näyttää.