Missä menee imetyksestä utelun ja ohjeistuksen raja??!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hdldndbdud""
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hdldndbdud""

Vieras
Kävi tässä semmoinen homma että mentiin mun miehen isovanhemmille kahville. ei nähdä niitä hirveän useasti (pyhinä, juhlissa ja niiden lisäksi ehkä max 2x/vuosi) en koe että tuntisin niitä mitenkään hyvin.
Noh, meillä on mun miehen kanssa lapsi joka on reilu 8kk ikäinen.
Mulla on maidon tulo alkanut loppumaan ja imetys on takunnut aika pahasti nykyään kun ei lapsi saa mitään vaikka kuinka yrittää. Syön ja juon kuitenkin hyvin niin ei johdu niistä ainakaan, enkä siihen apuja kaipaakaan.
Noh, takasin asiaan.
Istuttiin siinä ja hörpittiin kahvia, ja ihan puskista tuli sitten siltä mammalla kysymys.
"Vieläkö sä imetät?"
No en mä siihen jaksanut alkaa mitään enempiä selittämään kun ei se asia edes mun mielestä sille mammalle kuulu, niin tokaisin vaan siihen että
"En mä hirveästi enään"
Niin sittenhän tää alkoikin että
"No kyllä se hyvä ois, kun se antaa sitä suojaa lapselle!"
Ihan kun en sitä tietäisi kun sitä toitotetaan varmaan joka ikiselle tytölle ihan lapsuudesta asti ku tuntuu että siitä toitotetaan ihan joka paikassa. Ja joo, olen ihan samaa mieltä asiasta. Mutta minkäs teet. Jos ei tuu, niin sitten ei tuu!

Niin.. No sanoinkin siihen että "no kun ei tule enään."

Ottaa vaan niin helvetisti päähän tollanen utelu ja ohjeistus. Tuntuu kuin oletettaisiin että olen huono äiti..
 
Oot vähän herkkänä. Mä kuulun ihmisiin, joiden mielestä imetyksestä voi jutella, ei tuo nyt niin pahalta kuulostanut. Mistäs se mamma tiesi sun takut imetyksen kans.
 
Ne isovanhemmat kuuluu sellaiseen sukupolveen kun vielä oli itsestäänselvää että vanhemmat ja kokeneemmat neuvoivat nuoria äitejä lastenhoidossa. Aivam ymmärrettävä kommentti minusta. Anna mennä toisesta korbasta ulos vaan äläkä jää pohtimaan moista.
 
Mun tissit, mun asia. En koe että se sille kuuluu millään tavalla. Enkä halua sen ihmeemmin asiasta edes keskustella. Esim oma äitini tai siskoni jos kyselee niin On ok vielä, juur ja juur anoppi. Mutta siinä se raja kulkee. Ja tietenkin mua harmittaa se että en saa imettyä kunnolla enään. Sen takia varmaan sen kommentit heti tuntuikin niin töykeältä. Mutta siltikin se että se tuntui heti ihan kuin KOMENTAVAN mua imettämään enemmän tolla kommentillaan. Ihan kuin se olisi vaan olettanut että oon huvikseen vähentänyt imetyksen.. Ei vaivautunut edes kysymään ensin että MIKSI? :/
 
Tosi hienostihan sinä ole imettänyt. Ei tuossa imetyksessä ole mitään valittamista. Ehkä itse koet jonkinasteista pettymystä kun imetys on vähentynyt ja siksi otit isovanhemman puheet turhan herkästi. Minusta tuo oli vain toteamus eikä mikään moite tai kehotus imettää enemmän tai pitempään.
 
[QUOTE=""""Ap;30591578]Mun tissit, mun asia. En koe että se sille kuuluu millään tavalla. Enkä halua sen ihmeemmin asiasta edes keskustella. Esim oma äitini tai siskoni jos kyselee niin On ok vielä, juur ja juur anoppi. Mutta siinä se raja kulkee. Ja tietenkin mua harmittaa se että en saa imettyä kunnolla enään. Sen takia varmaan sen kommentit heti tuntuikin niin töykeältä. Mutta siltikin se että se tuntui heti ihan kuin KOMENTAVAN mua imettämään enemmän tolla kommentillaan. Ihan kuin se olisi vaan olettanut että oon huvikseen vähentänyt imetyksen.. Ei vaivautunut edes kysymään ensin että MIKSI? :/[/QUOTE]

Koita nyt vähän saada sitä pipoa höllennettyä. Vanhat ihmiset nyt vaan ovat tuollaisia eivätkä tarkoita sillä mitään pahaa.
 
Missäs kaikki imetysfanaatikot nyt lymyilevät? Usein täällä ollaan jos tässä tapauksessa haukkumassa äiti ja uhkaamassa, että pian vauva joutuu huostaanotetuksi, kun äiti ei imetä ja jos ei imetä niin fanaatikkojen mielestä syy on aina äidin viitsimättömyys, oli syy sitten oikeasti mikä tahansa oikea syy, kuten Ap:llä. Tsemppiä ap ja älä välitä anopin kommenteista. Uskon anopin tarkoittaneen varmasti vain hyvää, vaikka hieman ajattelemattomasti asian esiin toikin.
 
[QUOTE="Minä vaan";30591686]Eihän se vanhus välttämättä edes ole kuullut että maitokin voi loppua.[/QUOTE]

Varmasti jokainen nainen sen tietää että maito voi loppua. Lapseton ehkä ei, mutta kun on useamman lapsen ja lapsenlapsen ja lapsenlapsenlapsen saanut niin ihan varmana tietää. Ja jos ei muka tiennyt niin nyt varmana tietää
 
[QUOTE="""""Ap;30591739]Nonii-i! Kiitos. Oon aivan samaa mieltä.[/QUOTE]

Minäkään en ymmärrä, miksi imetyksestä pitää kysellä. Itseltäni kysyttiin jossain juhlissa, imetänkö, kun vauva oli jotain 7 kk. Kysyjän olen nähnyt 1-2 kertaa vuodessa. Varmasti voi tuntua pahalta tuollaiset kyselyt, jos imetys ei ole sujunut toivotulla tavalla. Itselle tuli aina tarve selittää, kuinka lapselle piti alkaa antaa korviketta lisäksi, kun ei ollut saavuttanut syntymäpainoa kahden viikon aikana.
 
Meidän vauvan ristiäisissä yksi suvun mummeli pamautti kahvipöydässä keskellä salia (liki 50 vierasta) kysymyksen että kai sää imetät??! ja sitten pitkät jaaritukset imetyksen hyödyistä.

En tekisi itse noin, mutta lähinnä naurettiin tuolle aika makeasti juhlien jälkeen miehen ja kummien kanssa. Etenkin ikäihmiset voi joskus olla vähän suorapuheisia, tokkopa siitä hirveesti kannattaa itseensä ottaa...
 
Mun miehen veli n. 55v vanhapoika kyseli esikoisen synnyttyä aina kun tavattiin (ristiäisissä ja muulloin 1-3xvuodessa!!, eli ei mikään läheinen tuttu), "riittääkö maito", "miten usein vauva imee", yms.tämmösiä mun mielestä aika henk.koht.asioita. Ja mä kyllä ihan avoimesti uskallan puhua rinnoista ja imetyksestä ja muuta mut toi oli musta aika outoa....
Ja antoi sit aina myös vinkkejä imetykseen, että kannattaa juoda olutta niin tule paljon maitoa tms. Mitään ongelmaa ei tässä ko.imetyksessä kyllä ollut
 
Meillä ainakin varsinkin pienten vauvojen imetys on ollut niin arjen keskiössä, että tuntuisi hullulta, jos siitä ei puhuttaisi. Siis ajattelen tuota "mitä se muille kuuluu" näkökulmaa. Mitä se muille kuuluu miten teillä nukutaan, osaako vauva kääntyä, jaksatko hyvin, katsoitko eilen uutiset, oletteko saaneet kahdenkeskistä aikaa, oliko viikonloppuna vieraita, joko vauva on maistanut kiinteitä, saiko puoliso uuden työpaikan, olitteko jouluna mökillä jne. Mitäpä ne kenellekään kuuluu. Ja tietenkään kenenkään ei tarvitse keskustella muiden kanssa mistään mistä ei halua tai minkä kokee liian yksityiseksi, mutta tarkoitan vain, että kaikille imetys ei ole sellainen "yksityisasia", niin ei ehkä aina tajua että jollekin on. Silloin voi vaikka sanoa, että ei halua keskustella imetyksestä ja/tai että kokee sen yksityisasiaksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Pin
[QUOTE=""""""Ap;30591750]Varmasti jokainen nainen sen tietää että maito voi loppua. Lapseton ehkä ei, mutta kun on useamman lapsen ja lapsenlapsen ja lapsenlapsenlapsen saanut niin ihan varmana tietää. Ja jos ei muka tiennyt niin nyt varmana tietää[/QUOTE]

Hmm... ei pitäisi varmaan kommentoida tätä mitenkään. Mutta minä kyllä ehkä ennen lapsen saamista ajattelin, että maito voi loppua, koska monethan sen sanoo syyksi imetyksen loppumiselle. Mutta lapsen saatuani ja asiaan perehdyttyäni tiedän, ettei se niin vain lopu. Monenmoista vaikeutta voi imetystaipaleelle mahtua, myös sellaisia jotka johtaa imetyksen päättymiseen vaikka äiti kovasti tahtoisi imettää. Ja näin varmasti sinullakin ollut. Maitoa ei tietysti ihan kaikilta tule tarpeeksi alun alkaenkaan, jos maitorauhaskudoksen määrä on poikkeuksellisen vähäinen, vaikka se onkin harvinaista. Mutta jos maidontuotanto nousee riittävälle tasolle, se ei niin vaan lopu. Voi vähetä, jos korvaantuu muulla ravinnolla (kiinteät tai korvike) tai jos äiti tulee uudelleen raskaaksi, raskauden loppuvaiheessa voi jopa loppuakin, mutta ei silloinkaan yht´äkkisesti vaan vähenee raskauden edetessä. Heruminen voi vaikeutua kuukautiskierron käynnistyessä. Ja vauvoille voi tulla pahoja rintaraivareita, jopa rintalakkoa, etenkin jos tuttipullo on imetyksen rinnalla käytössä. Mutta ei se maito tosiaan vain lopu. Yleensä asia menee niin, että tulee muuta vaikeutta (esim. herumisongelmia, rintaraivareita) -> annetaan korviketta ja/tai enemmän kiinteitä -> maito vähenee kysynnän vähentyessä -> alkuperäiset ongelmat pahenee -> annetaan enemmän korviketta jne.

Tarkoitus ei missään tapauksessa ole sinua syyllistää, varmasti olet tehnyt parhaasi ja asia on tosiaan henkilökohtainen. Sitä paitsi sinähän imetit/imetät pidempään kuin Suomessa keskimäärin vauvoja imetetään, joten minään epäonnistumisena ei kannata imetystä pitää. Keskimääräinen imetyksen kesto on alle 7 kk. Joku toinen mamma olisi voinut tokaista, että mitä sinä noin isoa vauvaa enää ollenkaan imetät, lopeta jo ihmeessä! Kaikkia ei voi miellyttää, eikä tarvitsekaan.
 
Mua ei ole koskaan kiinnostanut, imettääkö joku vai ei. Ja musta se on vähän turhan henkilökohtainen kysymys. Vähän kuin kysyisi, että otatko mieheltäsi suihin tai kuinka usein käyt p*skalla. Henkilökohtainen asia, joka ei muille kuulu. Paitsi neuvolatädille :). Pääasia että vauva saa ruokaa. Mun mittapuun mukaan 8kk on jo hyvin. Meillä tais imetys loppua muistaakseni viiden kuukauden ikäisenä.
 
No en pidä tuota asiaa sen kummallisempana kuin kyselyt vauvan unista. Ei kyseessä ole mikään minun tissiasia, vaan vauvan ruokailu. Tuohon seuraavaan olisin varmaan jo vastannutkin, että "en mä nyt ihan noin yksinkertainen ole", siis aivan kun en tietäisi että rintamaito on terveellisempää lapselle kun muut maidot. Sitä ei tarvitse enää kertoa minulle uutena asiana. :D
 
Tuohon seuraavaan olisin varmaan jo vastannutkin, että "en mä nyt ihan noin yksinkertainen ole", siis aivan kun en tietäisi että rintamaito on terveellisempää lapselle kun muut maidot. Sitä ei tarvitse enää kertoa minulle uutena asiana. :D

No en tiedä oletko tosissasi tuon kommentin kanssa, mutta aika törkeästi se olisi joka tapauksessa sanottu. Äidilleni voisin ehkä juuri ja juuri sanoa noin, mutta en todellakaan miehen isoäidille. Parempi olla sitten vain hiljaa ja nyökkäillä.
 
No en tiedä oletko tosissasi tuon kommentin kanssa, mutta aika törkeästi se olisi joka tapauksessa sanottu. Äidilleni voisin ehkä juuri ja juuri sanoa noin, mutta en todellakaan miehen isoäidille. Parempi olla sitten vain hiljaa ja nyökkäillä.

No jos joku alkaisi ihan täysillä kertomaan mulle käskevään sävyyn, että kasvikset on terveellisiä niin voisin hyvinkin sanoa, että juu tiedän, en ole tyhmä tms. Siis sellaisella huvittuneella äänellä, en mitenkään äkäisesti.
 
No jos joku alkaisi ihan täysillä kertomaan mulle käskevään sävyyn, että kasvikset on terveellisiä niin voisin hyvinkin sanoa, että juu tiedän, en ole tyhmä tms. Siis sellaisella huvittuneella äänellä, en mitenkään äkäisesti.

Lieneekö siitä mitään hyötyä. Lähinnä varmaan tekisi itsestään vain lapsellisen muorin silmissä tuollaisella toteamisella.
 
Lieneekö siitä mitään hyötyä. Lähinnä varmaan tekisi itsestään vain lapsellisen muorin silmissä tuollaisella toteamisella.

Jos joku joutuu minulle kommentoimaan noin niin tajuan kyllä itse, että on tultu sanottua jotain tilanteeseen sopimatonta tms, eli kyllä siitä hyötyä on. Jos joku ei tajua sitten kritisoida omia sanomisiaan niin eipä ole minun murheeni. Pitäkööt vaikka lapsellisena.
 
Jos joku joutuu minulle kommentoimaan noin niin tajuan kyllä itse, että on tultu sanottua jotain tilanteeseen sopimatonta tms, eli kyllä siitä hyötyä on. Jos joku ei tajua sitten kritisoida omia sanomisiaan niin eipä ole minun murheeni. Pitäkööt vaikka lapsellisena.

90-vuotiaalla grannylla on silti jonkin verran enemmän elämänkokemusta kuin 30-vuotiaalla tuoreella äidillä, joten vähän rispektiä. Ei kaikkea tarvitse minun mielestäni sanoa aina ääneen, vaikka olisikin "oikeassa".

Ei ennen ollut samanlaista mahdollisuutta vaihtaa ajatuksia muiden ihmisten kanssa kuin nykyään. Se tieto, mikä lapsenkasvatuksesta saatiin, tuli neuvolasta ja lähipiirin muilta naisilta. Pidettiin ihan normaalina, että tuoretta äitiä jeesattiin ja neuvottiin näissä asioissa. Jos kovin ottaa tuollaisen "kylkaimänyttiiän"-asenteen, niin voi olla, ettei kohta kukaan viitsi enää edes jutella, kun ei voi tietää, että koska se taas vetää herneen nenään.
 

Yhteistyössä