Missä vaiheessa voin ottaa puheeksi suhteen jatkojärjestelyt? Asutaan eri paikkakunnilla yms..

["Hisu"]

Mä siis olen tämän syksyn tapaillut miestä. Vasta ollaan käyty läpi tapailujen laatu. Olemme siis kumpikin keskittyneitä nyt vain toisiimme ja muita ei tapailla yms.

Ongelma on se, että meillä on välimatkaa 70km. Me ei nähdä kuin 1-2 krt viikossa. Työpaikkojen puolesta voisimme asua joskus kenties mun kotipaikkakunnalla.
Meillä on kuitenkin kummallakin talot ja harrastukset omassa kotikunnassa. Miehellä on myös lapsi joka toinen viikko. Lapsen takia miehen on hankala muuttaa.

Mä taas olen koululaisen äiti ja tytöllä kaverit, harrastukset yms mun paikkakunnalla.

Yhteen muuttaminen on aika hankalaa. Enkä usko, että loppujen lopuksi tyydyn suhteeseen, jossa pääsee toisen viereen nukkumaan kerran viikossa.

Meillä on myös iso ikäero. Mä olen vielä nuori ja haluaisin joskus toisen lapsen ja normaalin perhe-elämän. Vaikka miehestä tykkään hirveän paljon ja mies on mulle tärkeä, niin.. En mä oikeasti halua hukatakaan elämääni johonkin, joka ei ole lähelläkään sitä, mitä haluan.

En tiedä oikein missä vaiheessa kehtaisin oikeasti ottaa asian puheeksi. En halua liian aikaisin ahdistaa miestä liian vakavilla jutuilla.

 

[Kdkd]

Ei nyt vielä aikoihin. Mies ahdistuu vaan.

 

["vieras"]

Ei ehkä ihan vielä jos vasta pari kuukautta olette tapailleet mutta en myöskään näe syytä olla pitkään suhteessa ilman yhteistä päämäärää. Jos toinen tyytyy "ikuiseen" tapailuun ja toinen haluaisi viettää myös yhteistä arkea on suhde hankala. Sopivan tilaisuuden tullen voisin kuitenkin kuvitella kysyväni toiselta mitä haluaa jatkossa. Se on ihan reilua kummankin tietää enkä nyt tarkota mitään painostusta vaan aikuisten keskustelua vaihtoehdoista. Liian tuore suhde on mielestäni avoliittoon varsinkin kun mukana lapsia.