No pistää. Ei kai meitä muuten jo koulussa opetettaas siihen.
Mistä ihmisten piikkikammo johtuu?
- Viestiketjun aloittaja Scarlett O Harava
- Ensimmäinen viesti
No pistää. Ei kai meitä muuten jo koulussa opetettaas siihen.
V
"vieras"
Vieras
En tiedä miksi se pelottaa. Mua on pistelty paljon, se ei kyllä tunnu edes kamalalta.. paitsi silloin kun suoni ei löydy heti. Mut silti se on inhottavaa. Odotushuoneessa sydän tykyttää, kädet hikoo, piikkiä en koskaan kato kun pistetään. En tykkää hammaslääkärissäkään siitä koukusta jolla ne rapsuttaa hampaita, eräänlainen piikki sekin.
P
"pilvi"
Vieras
Minäkään en oikein ymmärrä tuota aikuisen ihmisen piikkikammoa.Eihän se kivaa ole,kun pistellään,aika epämiellyttävää mutta kyllä se kestää.Pieniä,sairaita lapsiakin joudutaan pistää vähän väliä, joten siksi aikuisen piikkien pelko hämmentää.
[QUOTE="vieras";22610652] En tykkää hammaslääkärissäkään siitä koukusta jolla ne rapsuttaa hampaita, eräänlainen piikki sekin.[/QUOTE]
Mä pelkään tuota sen takia, että jos ne rapsuttaa hammasta ennen puudutusta!
Mä pelkään tuota sen takia, että jos ne rapsuttaa hammasta ennen puudutusta!
Njaa, "mun" vuodeosastolla vain sairaanhoitajat (ja mä
) saatiin pistää. Suoritatteko te iv-luvat kans?
P
"poikia3"
Vieras
Mä ainakin tiedän mistä oma piikkikammoni johtuu.
Olen ollut 8 - 9 -vuotias, kun mun piti yksin mennä aamulla labraan, jotain verinäytteitä varten. Olin ollut syömättä ja juomatta, eväät olivat mukana. Labrantäti rupesi ottamaan näytettä kyynärtaipeesta, eikä osunut suoneen. Rupesi pyörittämään neulaa ympyrässä siinä käsivarressa, ja se teki kipeää eikä verta tullut sittenkään. Pyörittely kesti pitkään, jonka jälkeen sitten piikitti vielä toisen käsivarren, eikä veri tullut siitäkään helposti. Mustelmat olivat hirmuiset. Lienee ihan hyvä syy pelätä piikittämistä.
Näin aikuisikäisenäkään tämä ei ole ollut helppoa, esim. neuvolan täti ei ole saanut verta kyynärtaipeestani, eikä kaikki labrantäditkään.
Tähän kun yhdistää vielä sen, että verta näkiessäni saatan pyörtyä. Niin ei oikein vahvasti mene!
Olen ollut 8 - 9 -vuotias, kun mun piti yksin mennä aamulla labraan, jotain verinäytteitä varten. Olin ollut syömättä ja juomatta, eväät olivat mukana. Labrantäti rupesi ottamaan näytettä kyynärtaipeesta, eikä osunut suoneen. Rupesi pyörittämään neulaa ympyrässä siinä käsivarressa, ja se teki kipeää eikä verta tullut sittenkään. Pyörittely kesti pitkään, jonka jälkeen sitten piikitti vielä toisen käsivarren, eikä veri tullut siitäkään helposti. Mustelmat olivat hirmuiset. Lienee ihan hyvä syy pelätä piikittämistä.
Näin aikuisikäisenäkään tämä ei ole ollut helppoa, esim. neuvolan täti ei ole saanut verta kyynärtaipeestani, eikä kaikki labrantäditkään.
Tähän kun yhdistää vielä sen, että verta näkiessäni saatan pyörtyä. Niin ei oikein vahvasti mene!
P
perusluottamus puuttuu
Vieras
rokotuksista eli lapsuuden aikaisia traumoja. "joo, ei se satu ollenkaan neuvolan täti vaan äkkiä rokottaa..."
V
"vieras"
Vieras
Njaa, "mun" vuodeosastolla vain sairaanhoitajat (ja mä
Suoritatteko te iv-luvat kans?
Iv-luvat pitää suorittaa erikseen eikä niitä lupia ole kaikilla.
Miten muka vois homma toimia palvelukodeissa joissa töissä vain lähihoitajia ja pitää antaa pistoksia asukkaille. Olen mäkin laittanut insuliinia asukkaalle eikä mulle ollut sitä näytetty muuta kuin teoriassa. Onneksi sai kynällä laittaa sen.
Ja onhan noita pistoksia muutakin kuin insuliini. Sen takia meille opetetaan ihon alle ja lihakseen pistäminen.
P
prohvessoori
Vieras
ihmiset kokee eritavoin aistimukset. taustalla ei välttämättä ikävää kokemustakaan, vaan aidosti aistimus tuntuu toiselle todella kipeältä, epämiellyttävältä, vastenmieliseltä, toisella ei missään, tilanteessa paljon muuttujia ja yksilöllisiä eroja.
[QUOTE="vieras";22610692]Joo varsinkin jos hampaassa on kunnon reikä, auts.[/QUOTE]
Niinpä! Onneksi viimeksi hammaslääkäri kattoi vain hammasta, sitten otettiin kuvat ja kuvien perusteella päätti mitä tehdään. Ronkki hammasta vasta kun oli puudutus enkä tuntenu kyllä yhtään mitään.
Niinpä! Onneksi viimeksi hammaslääkäri kattoi vain hammasta, sitten otettiin kuvat ja kuvien perusteella päätti mitä tehdään. Ronkki hammasta vasta kun oli puudutus enkä tuntenu kyllä yhtään mitään.
V
"vieras"
Vieras
Mulla viimeksi, kun menin särkyvastaanotolle niin se hammaslääkäri oikein painoi sitä piikkiä sinne reikään. Ei kiva. Tosin arvaahan sen, et kun menee päivystykseen niin niillä on kova kiire, et arvioinnitkin tehään vähän niin ja näin.
V
"vieras"
Vieras
[QUOTE="pilvi";22610660]Minäkään en oikein ymmärrä tuota aikuisen ihmisen piikkikammoa.Eihän se kivaa ole,kun pistellään,aika epämiellyttävää mutta kyllä se kestää.Pieniä,sairaita lapsiakin joudutaan pistää vähän väliä, joten siksi aikuisen piikkien pelko hämmentää.[/QUOTE]
Mulla ei ole mielessä mitään erityisen ikävää pistämistilannetta ja muistan, että lapsena en pelännyt ollenkaan pistämistä vaan menin ihan reippaasti esim. verikokeisiin, muistan oikein kun mua usein kehuttiin siitä etten jännitä yhtään. Kammo tuli joskus teini-iässä.
En itsekään ymmärrä, mistä tämä piikkikammo on tullut. Mua alkaa puistattaa ja oksettaa jo kun ajattelenkin, että jotain työnnetään verisuoneen, tai kun ajattelen ylipäänsä että tuolla ihon alla menee verta ja sit ihoon voi tulla reikä, josta sitä verta tulee ulos. Ei tätä voi selittää oikein. Se kammo ei johdu kivusta, koska en pelkää monia muita kivuliaampia operaatioita ollenkaan (esim. papa-näytteen otto tuntuu musta fyysisesti huomattavasti epämiellyttävämmältä kuin verikoe, mutta sitä en kammoa mitenkään.).
Mulle herättää myös ihan yhtä pahat inhonväristykset, jos näen vierestä kun jotakuta toista pistetään tai joku vuotaa verta. Esim. jos koulussa on verenluovutustapahtuma, en voi mennä sinne lähellekään tai alkaa heikottaa. Kerran niittasin sormeeni ja meinasin pyörtyä kun haava näytti niin pahalta, vaikkei mua edes sattunut juuri. Jos nenästä alkaa vuotaa verta, joudun ihan tosissaan rauhoittelemaan itseäni, etten panikoituisi. Telkkarin sairaalasarjat luonnollisesti jää multa katsomatta ja laitan muutenkin aina silmät kiinni, jos vaikka elokuvassanäytetään haavoja, verta tai pistämistä. Oon kerran oikeasti pyörtynytkin kun koulussa näytettiin kuvia, joissa ihmisillä oli pahoja ruhjeita.
Mulla ei ole mielessä mitään erityisen ikävää pistämistilannetta ja muistan, että lapsena en pelännyt ollenkaan pistämistä vaan menin ihan reippaasti esim. verikokeisiin, muistan oikein kun mua usein kehuttiin siitä etten jännitä yhtään. Kammo tuli joskus teini-iässä.
En itsekään ymmärrä, mistä tämä piikkikammo on tullut. Mua alkaa puistattaa ja oksettaa jo kun ajattelenkin, että jotain työnnetään verisuoneen, tai kun ajattelen ylipäänsä että tuolla ihon alla menee verta ja sit ihoon voi tulla reikä, josta sitä verta tulee ulos. Ei tätä voi selittää oikein. Se kammo ei johdu kivusta, koska en pelkää monia muita kivuliaampia operaatioita ollenkaan (esim. papa-näytteen otto tuntuu musta fyysisesti huomattavasti epämiellyttävämmältä kuin verikoe, mutta sitä en kammoa mitenkään.).
Mulle herättää myös ihan yhtä pahat inhonväristykset, jos näen vierestä kun jotakuta toista pistetään tai joku vuotaa verta. Esim. jos koulussa on verenluovutustapahtuma, en voi mennä sinne lähellekään tai alkaa heikottaa. Kerran niittasin sormeeni ja meinasin pyörtyä kun haava näytti niin pahalta, vaikkei mua edes sattunut juuri. Jos nenästä alkaa vuotaa verta, joudun ihan tosissaan rauhoittelemaan itseäni, etten panikoituisi. Telkkarin sairaalasarjat luonnollisesti jää multa katsomatta ja laitan muutenkin aina silmät kiinni, jos vaikka elokuvassanäytetään haavoja, verta tai pistämistä. Oon kerran oikeasti pyörtynytkin kun koulussa näytettiin kuvia, joissa ihmisillä oli pahoja ruhjeita.
Mulla on mokattu lapsena verikokeitten otot, on ollu kyynärtaipeet mustelmilla tenavana varmaan useamminkin kuin kerran. Nykysin ne menettelee jo, niin paljo piikitetty. En pidä edelleenkään, etenkään jos pitää olla täysin juomatta joku 12h kun silloin yleensä ne suonet ei suostu yhteistyöhön. Joskus teininä otettiinki verikokeet periaatteella että ensin ne mitkä oli pakko olla ravinnotta, sitten aamupalalle ja myöhemmin uudestaan.
Kanyylit on kyl yks raivostuttavimpia neuloja. Enää ei hoitsut ota niitä multa irti, luovuttavat kerrasta kun toteen et otan itte niin sattuu tuhat kertaa vähemmän se poisto. Muutamia kertoja pitäny tilata ihan anestesialääkäri piikittämään koko kanyyli kun hoitsut typeryyksissään tukki kerta toisensa jälkeen ne kanyylit aina samalla lääkeaineella, ei riittäny kolme tai neljä mokaa, sit ihmeteltiin aina kun ei enää se nesteytys mennytkää (ja sen lääkkeen ois voinu antaa piikilläkin).
No, mä ny aiheutan hämmennystä hoitsuille jo silläkin ku kyselen ennen mitään toimenpidettä mitä teippiä ne meinaa muhun laittaa kiinni. Ja juoksuttanu hakemaan jotain muuta, jos tarjolla on ollu vain sellasta teippiä mistä ihan varmasti saan kutinaa ja ihon sitä kautta viimestään hajalle. Joskus koko osastolla ei oo ollu muuta ja joutuneet jonkun toisen viritelmän keksimään ettei tartte teippailla.
Kanyylit on kyl yks raivostuttavimpia neuloja. Enää ei hoitsut ota niitä multa irti, luovuttavat kerrasta kun toteen et otan itte niin sattuu tuhat kertaa vähemmän se poisto. Muutamia kertoja pitäny tilata ihan anestesialääkäri piikittämään koko kanyyli kun hoitsut typeryyksissään tukki kerta toisensa jälkeen ne kanyylit aina samalla lääkeaineella, ei riittäny kolme tai neljä mokaa, sit ihmeteltiin aina kun ei enää se nesteytys mennytkää (ja sen lääkkeen ois voinu antaa piikilläkin).
No, mä ny aiheutan hämmennystä hoitsuille jo silläkin ku kyselen ennen mitään toimenpidettä mitä teippiä ne meinaa muhun laittaa kiinni. Ja juoksuttanu hakemaan jotain muuta, jos tarjolla on ollu vain sellasta teippiä mistä ihan varmasti saan kutinaa ja ihon sitä kautta viimestään hajalle. Joskus koko osastolla ei oo ollu muuta ja joutuneet jonkun toisen viritelmän keksimään ettei tartte teippailla.
Mun mies on ammatiltaan mikä nyt onkaan, ite alalla kuitenkin, ja hänellä on jonkin sortin piikkikammo. Ei nyt ehkä kammo, mut voi vee, jos se ite joutuu lääkäriin menemään vaikka jonkin kortisonipiikin hakemaan:headwall:, kyllä sitä hermostuttaa ja lattiaa kuluu sinä päivänä Kuten Anatolia sanoikin, kammoja ja fobioita ei pysty oikein järjellä selittämään. Vaikka siinä tilanteessa yrität rauhoitella itseäsi tai sitten sellaista ihmistä, jolla se kammo on, niin aika monesti ne on täysin turhia sanoja taistele tai pakene -tilanteessa. Sydän hakkaa, adrenaliini virtaa ja paniikki lyö päälle.
Tytär on piikkikammoinen, eikä siihen ole mitään varsinaista järjellistä syytä. Meinaa pyörtyä itse tilanteessa, joten on aina makuulla, ja kun tietää rokotusten olevan tulossa, se edellinen päivä menee panikoidessa. Kerran jouduin juoksemaan perään, kun karkasi verikoetilanteessa. Toisaalta tytär pelkää myös asematunnelin liukoportaita ja monia muita lukemattomia asioita. Onneksi siinä määrin, että jonkun kanssa ja tuella piikitys onnistuu ja portaita kuljetaan.
Minä en pelkää verikokeita tai piikkejä, mutta sormenpäästä otettava veritippa saa sydämen hakkaamaan ja silmissä tummumaan. Hiki nousee pintaan, kädet alkaa täristä ja paniikki kulminoituu sitten kun jännitys laukeaa itkuna. Aikuinen nainen. Enkä oikeasti tiedä miksi on näin?
Tytär on piikkikammoinen, eikä siihen ole mitään varsinaista järjellistä syytä. Meinaa pyörtyä itse tilanteessa, joten on aina makuulla, ja kun tietää rokotusten olevan tulossa, se edellinen päivä menee panikoidessa. Kerran jouduin juoksemaan perään, kun karkasi verikoetilanteessa. Toisaalta tytär pelkää myös asematunnelin liukoportaita ja monia muita lukemattomia asioita. Onneksi siinä määrin, että jonkun kanssa ja tuella piikitys onnistuu ja portaita kuljetaan.
Minä en pelkää verikokeita tai piikkejä, mutta sormenpäästä otettava veritippa saa sydämen hakkaamaan ja silmissä tummumaan. Hiki nousee pintaan, kädet alkaa täristä ja paniikki kulminoituu sitten kun jännitys laukeaa itkuna. Aikuinen nainen. Enkä oikeasti tiedä miksi on näin?
Ai saakuta
Mitkään piikitykset (paitsi verikoe jalkapöydästä kun kummastakaan kädestä ei voinut ottaa) ei oo tuntunu miltään ja ovat olleet ihan miellyttäviä, mutta tuo valtimoverikoe on ihan kaamea.
V
"vieras"
Vieras
Täällä ei ainakaan tartte joka kerta varjoainetta suoneen kun on TT. Nykyään niillä on ihan hirveät vekottimet kun se laite pumppaa sen suoneen ja heti pitää pidättää hengitystä. Ekalla kerralla meinas tulla niin oksu. Ihan eri meininki oli 10v sitten.
On mullakin ollu tipat niin kauan, että käsivarressa meni suonet tukkoon. Verikokeenkin saa vaan toisesta kädestä kyynärtaipeesta kun toista on tökitty liikaa.
Ei niitä tippoja sais jättää moneks päivää paikalleen. Paskaksi suonet siitä menee. Keskuslaskimokatetrit tietty erikseen.
On mullakin ollu tipat niin kauan, että käsivarressa meni suonet tukkoon. Verikokeenkin saa vaan toisesta kädestä kyynärtaipeesta kun toista on tökitty liikaa.
Ei niitä tippoja sais jättää moneks päivää paikalleen. Paskaksi suonet siitä menee. Keskuslaskimokatetrit tietty erikseen.
V
"vieras"
Vieras
[QUOTE="vieras";22611094]Ei niitä tippoja sais jättää moneks päivää paikalleen. Paskaksi suonet siitä menee. Keskuslaskimokatetrit tietty erikseen.[/QUOTE]
No ei moneksi päiväksi voinutkaan jättää kun niitä saatiin parikin kanyylia vuorokaudessa samalla menetelmällä tukkoon. Ainakin mun kohdalla. Yli kuus kanyylia, tipassa jotain 4 vuorokautta. Edellisellä jollain antibioottitiputusreissulla, mikä tais kestää jopa pidempään, ei päästy yhtä mittaviin kanyylimääriin... Onneksi on nykyään ihan eri sairaala että sairaanhoitopiiri.
No ei moneksi päiväksi voinutkaan jättää kun niitä saatiin parikin kanyylia vuorokaudessa samalla menetelmällä tukkoon. Ainakin mun kohdalla. Yli kuus kanyylia, tipassa jotain 4 vuorokautta. Edellisellä jollain antibioottitiputusreissulla, mikä tais kestää jopa pidempään, ei päästy yhtä mittaviin kanyylimääriin... Onneksi on nykyään ihan eri sairaala että sairaanhoitopiiri.
V
"vieras"
Vieras
Toi oli kanssa silloin noin 10v sitten ja HYKS:ssä. Ymmärtäähän sen, ettei lääkärit jaksa joka päivä noita laittaa. Silloin ei vielä mitään iv-lupia ollut olemassa.
Käytännössä ne oli niin monta päivää kun ne veti.
Käytännössä ne oli niin monta päivää kun ne veti.
Jaa, mun kohdalla näistä tapahtumista on reilusti alle 10v. Puhutaan ihan alle 5v noiden antibioottitiputusreissujen osalta, tuosta viimeisimmästä pidemmästä tiputusreissusta on parisen vuotta. Sen jälkeen sit muutinkin, eipä oo enää yritetty samalla tavalla täällä, vaikka olisin ollu jostain syystä tipassa tunkea sitä samaa lääkettä kanyylista mikä ed. sairaalas tukki aina kanyylit, tabletteina tai piikillä aina annettu... Tyhmempää porukkaa ollut tuolla vanhassa kaupungissa missä asuin?
V