mistähän sais apua...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mehmä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

mehmä

Jäsen
29.03.2008
224
0
16
Tilanne siis tämä: olen kahden alle 2v lapsen kotiäiti. Ja pelkään ihan hirveesti! siis ihan tosissani pelkään. Pelon aiheita on useita, mutta pahin nyt tautisena aikana on se että pelkään meille tulevan oksutaudin. Joo, tiedän, kuulostaa tosi tyhmälle! Mutta ei tällä asialla olekkaan järjen kanssa mitään tekemistä. :'(
Illat ovat pahimpia. Jos lapset ovat jostain syystä kiukkuisia illalla tai eivät haluaisi nukkua, niin silloin paniikki iskee, "no niin kohta se oksentaa", "NYT SE TAUTI ON MEILLÄ". Eikä siinä järki auta! pahimmillaan en sitten itse saa unta, vaan valvon ja odotan.. kylmä hiki päällä ja kädet ihan tärisee. hiki siis valuu mutta tärisen kylmästä. Joka ikinen liikahdus lasten sängystä saa minut hereille, jos olen nukahtanut. Ja kamalinta tässä on se että tätä on jatkunut jo yli kuukauden, uni velkaa on ja se vaan pahentaa muita pelkojani..
Apua siis pitäisi hakea mutta mistä?! Tää alkaa jo olla oikeesti paniikin oloista :ashamed:

Olen monena yönä päättänyt että aamulla soitan neuvolaan ja kysyn mistä voin hakea apua. Aamulla vaan ei koskaan ole olo ollut niin paha että olisin saanut itseäni niskasta kiinni ja olisin päässy soittamaan.. tänään olisin sen voinut tehdä, mutta eipä ole virastot auki.. Kiitos kun jaksoit edes lukea, vaikket vastaisikaan! :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiutui:
Soita terveyskeskukseen ja varaa aika psykologille!
tiiätkö miten vaikeeta on soittaa, jonottaa, soittaa ja selitellä vieraalle tätille puhelimessa et mä sekoon, anna mulle armollisesti aika jollekkin kallonkutistajalle..
:ashamed: :ashamed: :ashamed:
varsinkin kun ei tässä kunnassa ees tida olla aikoja sinne, kun kunta säästää :'(
 
Mikähän olisi hirvein vaihtoehto jos oksutauti teille tulisi? Osaatko kuvitella? Ehkä laittaisit molemmat lapset laidallisiin sänkyihin (toisen matkasänkyyn ja toisen pinnasänkyyn) ja konttaisit itse lattiaa pitkin. Kaapissa olisi (voit hankkia) hätävarasto mehukeittoa, mehua, täysjyväkeksejä ym säilyvää. Pyykit kerääntyisivät kylppäriin. Jos lapset olisivat rotaviruksessa ja taju alkaisi mennä, soittaisit ambulanssin. (puhelimen laturi on aina esillä jos akku loppuu).

Kyllä te tuosta hengissä selviäisitte.

Nuku ensin univelat pois niin elämä tuntuu paremmalta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mehmä:
Alkuperäinen kirjoittaja tiutui:
Soita terveyskeskukseen ja varaa aika psykologille!
tiiätkö miten vaikeeta on soittaa, jonottaa, soittaa ja selitellä vieraalle tätille puhelimessa et mä sekoon, anna mulle armollisesti aika jollekkin kallonkutistajalle..
:ashamed: :ashamed: :ashamed:
varsinkin kun ei tässä kunnassa ees tida olla aikoja sinne, kun kunta säästää :'(

Tiedä miten vaikeeta se on! :hug: Yks matalammankynnyksen paikka olisi neuvola, ne voi sieltä laittaa lähetteen. :hug:
 
entä soitto johonkin pelkopolille tms? tai mieitit että mikä sua siinä oksutaudissa pelottaa ja teet "strategiasuunnitelman" jo sen varalle että jos lapsi oksentaa sänkyyn niin otat lapsen pois ja vaihdat sille vaatteet ja annat toisen makuupaikan siksi aikaa kun haet uudet petivaatteet ja petaat petin jne..
jos vaikka se auttas asiaa!!??
ja alat ajatella vaan sitä että vatsa paranee pienellä syömättömyys kuurilla etkä tuputa väkisin ruokaa kun ei maistu...
ja ajattelet että annat lapsen sairastaa niiin se saa vastustuskykyä jne....

mun on vaikee kuvitella kun en ite niinkään ressaa...
mut soita ny sinne neuvolaan kun täälläkin otit asian kyseeksi..siellä varmaan osataan antaa vaika ton pelkopolin nro tms..sis ainakin oon käsittäny et sellasia pelkopoleja on olemassa??!!
 
Soita sinne, mihin koet, että on helpoin soittaa. Esim. neuvolaan? Ohjaavat kyllä sinut sieltä sitten eteenpäin tarvittaessa. Ja soita ihmeessä, että saat avun vaikka vaikelta tuntuukin. Mitä aikaisemmin, aina sen parempi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
Mikähän olisi hirvein vaihtoehto jos oksutauti teille tulisi? Osaatko kuvitella? Ehkä laittaisit molemmat lapset laidallisiin sänkyihin (toisen matkasänkyyn ja toisen pinnasänkyyn) ja konttaisit itse lattiaa pitkin.

pahinta on varmaan se että oon itse oksentanu lapsena kaks kertaa, ekan kerran hoidossa sohvalle ja toisen kerran mummolan lattialle.. eli se että noi muksut on niin pieniä ja oksentvat varmaan ihan mihin vaan.. ja en oo ollenkaan varma et voinko/pystynkö siivoo oksentamatta ite.. kuinka suojata esim sohva?
 
niin ja se että saan itselle hunon olon jo pelkästään ajattelemalla koko asiaa.. Tiedän kyllä että ei tässä oo järkee, mutta minkäs teet.. oon miettiny jo pitkään et jos kirjoitan tänne kun kuitenkin luen näitä sivuja päivittäin niin ehkä se jo helpottas asiaa.. Oma mieskään ei oikein ymmärrä mikä siinä voi niin kamalasti pelottaa.
Oon jo useampana yönä rullannu lasten huoneen maton pois ja l<aitellu kaikkee valmiiks sitä varten et jos joku oksentaa.. mutta tuntuu tyhmälle sekin kun ei meillä oo kukaan koskaan sairastanu koko oksutautia :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja mehmä:
oon itse oksentanu lapsena kaks kertaa, ekan kerran hoidossa sohvalle ja toisen kerran mummolan lattialle.. eli se että noi muksut on niin pieniä ja oksentvat varmaan ihan mihin vaan.. ja en oo ollenkaan varma et voinko/pystynkö siivoo oksentamatta ite.. kuinka suojata esim sohva?

Vaikka sinua olisi toruttu oksentamisesta, sinä tuskin saat paniikkia tosi paikan tullen. Sohvahan on teidän oma, so what. Voithan laittaa peiton pussilakanoineen sohvan päälle. Siihen oksennus imeytyy ja pesukone pesee koko möskän.

Enimmän oksennuksen otat talous tai vessapaperilla (leipä tai hedelmäpussi käteen kertakäyttöhanskaksi) ja tarkemmin siivoat mopilla tms johon ei tarvitse koskea. Ja mitä sitten jos oksennat itse, siivoat vaan senkin oksennuksen.

 
oikeesti kun luen teidän vastauksianne, niin ei se taas tunnu niin kauheelta koko ajtus. Kiitos teille! Mutta tiedän että taas illalla se pelko vaan hiipii.. :hug:
ehkä selviäisin siitä hengissä, muuta toivon vaan niiiiin paljon että se tauti ei meille tuu!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mehmä:
oikeesti kun luen teidän vastauksianne, niin ei se taas tunnu niin kauheelta koko ajtus. Kiitos teille! Mutta tiedän että taas illalla se pelko vaan hiipii.. :hug:
ehkä selviäisin siitä hengissä, muuta toivon vaan niiiiin paljon että se tauti ei meille tuu!

Pelkäätkö sitä että koti sotkeutuu ja joku suuttuu vai sitä että itse sairastut ja kukaan ei ole hoitamassa lapsia vai.......
 
no ei se kodin sotkeutuminen, vaan se sairastaminen.. meillä on vaan yks vessa, niin entä jo sminä ja mies oksennetaan ja ripuloidaan yhtäaikaa? ja lapset kans vielä samaan aikaan kipenä? kuka niitä sit jaksaa hoitaa ja kuka siivoo jäljet..? no, minä. Eikä siinäkään sinäänsä mitään, mut en vaan tiiä onko minusta siivoamaan ja entä jos en pysty henkisesti siihen? siis jos se paniikki iskee sillon oikeesti päälle, enkä voi lohduttaa ja auttaa omia pieniäni? en voi olla hoitava ja auttava äiti :ashamed:
 
yks hiervein asia koko tässä jutussa on se ttä joksu yöllä kun esikoinen herää itkemään ja istun hänen huoneensa lattialla niin mieleen tulee ajtus että miksi edes halusinlapsia kun tiesin, (vaikka en sitä sillon ees tajunnut!) että ne sairastaa joskus.. eikä issään muhakuumeessa tai missään rokossa mitään oo, mutta se oksu... :kieh:
 
Mikä siinä sairastamisessa on kamalinta? Muistatko miltä sinusta lapsena tuntui? Meillä lapset joskus toivovat (sairasta minusta) että tulisivat kipeäksi. Ei tarvitse lähteä mihinkään, saa oman limsa tai mehupullon, saa herkkuja, saa nukkua vaikka sohvalla ja äiti nukkuu toisella sohvalla koiranunta.
 
Omasta lapsuudesta muistan kun hoitotäti pakotti syömään aamupuuroo enkä halunnu kun se ie maistunu ja sit sain luvan mennä posi pöydästä, menin sohvalle makaan ja oksensin. Sain torut niskaani et miks en keronu et on paholo (olin kait 4v) ja toinen kerta oli joskus ala-aste ikäisenä kun en vaan päässy vessaanku se oli varattu ja oksensin sit eteisen lattialle.. :snotty:
Nolotti tietenkin.
Mut ei minua se muu sairastaminen kauhistuta mut tää täuti on jotain ihan hirveetä jo ajatuksenakin.. mut ehkä just siksi kun se on iin arvaamatonta ja ja sitä ei voi hallita.. ja sit kun toi esikoinenkin on niin pieni et ei se osaa kertoo jos on huono-olo...
 
Mä pelkään myös oksennustautia. Ja oksennusta. En ole itse oksentanut pitkään aikaan. Pelkään myös että poika saa taudin, kerran se on sen vuosi sitten sairastanut ja se oli ihan karmeeta. Oksensi sängyssä tunnin välein ja oltiin kaikki koko ajna ihan oksennuksessa. Nyt kun oli tautia liikkeellä, ei liikuttu kotoa paljon minnekään. Tai siis ulkoiltiin muttei kyläilty.

Mäkin huomaan ajattelevani iltaisin että jos poika itkeskelee nukahtaessaan et nyt sille varmaan tulee tauti jne. Tämä on vähän jo helpottanut nyt kun olin ambulanssissa töissä ja siellä ei voi oksentajia oikein välttää. Kauhun paikka oli 150km sairaalaan hoitaa oksentelevaa potilasta.

Mutta edelleen tuo oksennuskammo on aivan valtava...

JOten hali :hug: , tiedän miltä susta tuntuu.
 

Yhteistyössä