Mistäkähän saisi positiivista mieltä....

[ap]

On niin loppu olo, että... miehen kanssa yö riidelty, eikä asiat ole vieläkään selvillä... Mies myös lähti menoihinsa aamulla jo (jatkuvasti "omia" menoja)...

Tuntuu, että minä olen aina vain kotona ja äitinä... Tarvisi itsekin totaalista irtiottoa, mutta kun ei aikaa ole molempien mennä... Itkettää ja vituttaa! Miten ihmeessä saan miehen tajuamaan, että en ole mikään itsestäänselvyys, joka hoitaa lapsen, raskauden, kodin ja kauppa-asiat ym....

 

[mamatheboss]

:hug: Miehet on perseestä! Lähdetänkö yhdessä vaikka risteilylle? :saint:

 

[no]

jätät lapset isälle ja livahdat ulos "muutamaksi" tunniksi ihan samallalailla kuin miehesi tekee.

 

[jos]

olet naimisissa laita avioeropaperit vetämään jossei siitä tajua ei niin mistään.

 

[ap]

kuka estää kun hän tulee, mutta tuntuu, että niin asiat vain hetkeksi korjaantuu.. Ja mies luulee, et nyt mä oon onnellinen kun käyn kaksi tuntia pois... Olishan se kiva, että perheenäkin voitaisiin jotain kivaa tehdä ja että minulla olisi MIES joka myös ymmärtäisi, että tarvin tukea ja rakkautta ehkä enemmän kuin koskaan..

 

[hipsu]

Mulla kanssa positiivisuus välillä hukassa. Sitä kai vaan pitäisi alkaa vaatimaan omaa aikaa itselle ja miehen ottamaan osa vastuusta. No helpommin kai tuo on sanottu kun tehty. Meillä kanssa mies taitaa pitää mua itsestäänselvyytenä, joka hoitaa kaiken. En vaan en jaksa.

Ikävä kyllä en osaa sanoa mistä sitä positiivista mieltä oikein saisi, kun itsekin sitä koitan etsiä, että jaksaisi edes joulun jotenkin lasten takia.

Jaksamista ja voimia.

 

[ap]

...tuntuu kyllä pahalle... Itkenyt koko viime yön ja nyt voisin mennä nukkumaan, mutta lapsi... Voi, kunpa mies tajuaisi kuinka pahalle voi tuntua!