Mitä ajattelet äidistä,joka ei edes halua täysimettää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hhbbiiib
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hhbbiiib

Vieras
Joka kokee liian raskaaksi taaperon hoidon ja vauvan täysimetyksen. Imettää sitten välillä ja välillä antaa pullosta. Ei jaksa olla ruokinta-automaattina parin tunnin välein. Näin imetys hiipuu parin kuukauden päästä kokoaan. Mitä ajattelet?
 
No se on hänen oma päätös. Minusta hyvä juttu jos imettää jonkin verran JOS pystyy.
Mun mielestä minimaalinen asia äitiydessä joten en pidä sitä minään mittana.
 
Ajattelen, että helpommalla olisi päässyt kun ei olisi antanut imetyksen hiipua. Kummallista, ettei jaksa olla ruokinta-automaattina parin tunnin välein, mutta jaksaa sen sijaan täyttää pullon, syöttää sen ja vielä pestäkin monta kertaa päivässä. Se kuulostaa työläämmältä kuin imetys.
 
Mitä siitä nyt pitäisi ajatella? Kukin tekee parhaansa omasta elämäntilanteestaan lähtöisin, ei siinä ole muilla mitään nokankoputtamista. Ja kyllä sitä maitoa voi riittää osittainimetykselläkin harvinaisen pitkään, kokemusta on ;)
 
En mitään sen ihmeämpää. Jos hänelle se täysimetys on ollut niin rankkaa että siinä olisi kärsinyt koko perhe niin varmasti sitten parempi löysätä niin että jaksaa vauvan lisäksi hoitaa myös taaperon ja pitää itsensäkin jotakuinkin järjissään. :D

Imetys on hyvä juttu ja täysimetys toki sitä parhaimmillaan. Mutta ei se ihan kaiken yli kävele, eli jos se imetys oikeasti tuntuu vievän kaikki voimat niin saahans itä vauvan ruokittua muillakin keinoin.
 
Mä olen just tullut siihen tulokseen, että en ymmärrä miksi joku jo ennen lapsen syntymää päättäisi että ei aio imettää. Voi toki olla syitä, miksi (täys)imetystä ei voi jatkaa, mutta en keksi montaakaan syytä joiden perusteella päätöksen voisi tehdä jo raskausaikana. Päteviä syitä eivät todellakaan ole "ei jaksa" tai "tissit menee pilalle". Mitä ap:n esimerkkiin tulee, niin ensimmäisessä lauseessa käynee ilmi miksi kyseinen ratkaisu on tehty: "kokee liian raskaaksi...". Kaipa se on ihan käypä peruste. Jos siis todella on jaksamisesta kyse... äidin oma jaksaminen kuitenkin heijastuu lapsiinkin. Mutta millä tavalla kokee liian raskaaksi, sitähän ei tiedä...
 
Ajattelen, että helpommalla olisi päässyt kun ei olisi antanut imetyksen hiipua. Kummallista, ettei jaksa olla ruokinta-automaattina parin tunnin välein, mutta jaksaa sen sijaan täyttää pullon, syöttää sen ja vielä pestäkin monta kertaa päivässä. Se kuulostaa työläämmältä kuin imetys.

Juup. Jos imetys sujuu niin itsekin laiskana äitinä pidän sitä helpoimpana tapana ruokkia vauvaa. Mutta toisaalta ymmärrän ettei se aina ole niin helppoa ja joskus se pulloruokinta taas on oikeasti se tapa millä saa nuo ruokailut kivuttomimmin hoidettua.
 
[QUOTE="tiitiäinen";22329498]Mä olen just tullut siihen tulokseen, että en ymmärrä miksi joku jo ennen lapsen syntymää päättäisi että ei aio imettää. Voi toki olla syitä, miksi (täys)imetystä ei voi jatkaa, mutta en keksi montaakaan syytä joiden perusteella päätöksen voisi tehdä jo raskausaikana. Päteviä syitä eivät todellakaan ole "ei jaksa" tai "tissit menee pilalle". Mitä ap:n esimerkkiin tulee, niin ensimmäisessä lauseessa käynee ilmi miksi kyseinen ratkaisu on tehty: "kokee liian raskaaksi...". Kaipa se on ihan käypä peruste. Jos siis todella on jaksamisesta kyse... äidin oma jaksaminen kuitenkin heijastuu lapsiinkin. Mutta millä tavalla kokee liian raskaaksi, sitähän ei tiedä...[/QUOTE]

Mä taas ymmärrän jos syy on kosmeettinen. Ehkä jollekkin on tärkeää että rinnat eivät vallan valahda :D Kyllä omasta kropasta saa päättää, kun ei sillä ketään satuteta. Nykyään kun olemassa on niin hyvät korvikkeetkin. Eipä ne erot huikeita ole tutkimustenkaan mukaan.

Ja jaksaminen on musta erittäin hyvä syy. Väsymys, miksi se on huono selitys? :O
 
Jokaisen oma asia ja päätös. En tuomitsisi mitenkään, jos tämän aidin tuntisin. Tietysti jos hän haluaisi täysimetää, niin kannustaisin ja iloitsisin siinäkin tapauksessa.
 
[QUOTE="tiitiäinen";22329498]Mä olen just tullut siihen tulokseen, että en ymmärrä miksi joku jo ennen lapsen syntymää päättäisi että ei aio imettää. Voi toki olla syitä, miksi (täys)imetystä ei voi jatkaa, mutta en keksi montaakaan syytä joiden perusteella päätöksen voisi tehdä jo raskausaikana. Päteviä syitä eivät todellakaan ole "ei jaksa" tai "tissit menee pilalle". Mitä ap:n esimerkkiin tulee, niin ensimmäisessä lauseessa käynee ilmi miksi kyseinen ratkaisu on tehty: "kokee liian raskaaksi...". Kaipa se on ihan käypä peruste. Jos siis todella on jaksamisesta kyse... äidin oma jaksaminen kuitenkin heijastuu lapsiinkin. Mutta millä tavalla kokee liian raskaaksi, sitähän ei tiedä...[/QUOTE]

Olen muutamaltakin naiselta kuullut sen selityksen että imetys tuntuu jo ajatuksena pahalta ja ahdistavalta. Ei siis muuten mitään vikaa vauvanhoidossa jne, mutta jotenkin se imetys on vain äärettömän vastenmielistä. En osaa paremmin selittää kun en itsekään pääse oikein ajatukseen sisälle. Tosin myönnettävä on että näillä naisilla muutenkin tuo suhtautuminen rintoihin on jotenkin... vaikea, jopa jollainlailla traumaattinen. Kuitenkaan kysymys ei siis ole mistään "tissit menee pilalle"-jutusta tms.
 
No jaa, en mä mitään sen ihmeellisempiä ajattele tuollaisesta äidistä. Oma on ratkaisunsa ja toivon, että on tyytyväinen siihen. Toivon vaan, ettei äiti koe tarpeen puolustella ratkaisuaan mulle joka täysimetän lastani.
Tunnen useammankin tällaisessa tilanteessa olevan/olleen äidin, jotka ovat jostain syystä alkaneet hyvin pian "selitellä" miksi eivät täysimettäneet. Eihän se mun imetyksestä ole pois jos antavat pullosta maitoa. Tärkeintä kai on, että lapsi saa jostain maitoa mahaan. :)
 
hmm jos haluaa tehdä sen vaikeimman kautta.Minusta on helpointa lykätä itkevälle vauvalle tisu suuhun ja lukea isomman kanssa vaikka kirjaa.Nautin imetyksestä.Rintamaidon koostumus on parasta,on tuoretta ,sopivan lämpöistä,steriiliä ja ilmaista.Jos kerran pystyy imettämään ja maitoa tulee.
 
Olen muutamaltakin naiselta kuullut sen selityksen että imetys tuntuu jo ajatuksena pahalta ja ahdistavalta. Ei siis muuten mitään vikaa vauvanhoidossa jne, mutta jotenkin se imetys on vain äärettömän vastenmielistä. En osaa paremmin selittää kun en itsekään pääse oikein ajatukseen sisälle. Tosin myönnettävä on että näillä naisilla muutenkin tuo suhtautuminen rintoihin on jotenkin... vaikea, jopa jollainlailla traumaattinen. Kuitenkaan kysymys ei siis ole mistään "tissit menee pilalle"-jutusta tms.

Olen törmännyt tähän kanssa semmoisten ihmisten kohdalla, joita on käytetty seksuaalisesti hyväksi.

Minusta jos imetys tuntuu jo lähtökohtaisesti pahalta ja ahdistavalta ajatukselta, se ei ole lapsenkaan etu. Jos siis miettii, miten paljon varhaista vuorovaikutusta muokkaa negatiivissävytteiseksi se, jos äiti pakottaa itsensä imettämään, vaikka kokee sen ahdistavaksi.
 
Jostain syystä mua välillä jopa oksetti imetys. Ja se ei todellakaan liity mitenkään siihen että oma lapseni kuvottaisi tms mutta imetys ei ollut mikään mun juttu. 4kk onnistuin (en täysimetystä) ja olen ihan tyytyväinen. Meinasin lopettaa jo alussa, mutta päätin että pieni aika se on jos maitoa vaan tulee ja tähtäsin siihen, että jos 4kk kestän sitä niin olen itseeni tyytyväinen enkä välitä muiden mielipiteestä. Ja ilonen olen että kesti kuitenkin sen minimisuosituksen :)

En koe olevani tyhmä tai laiska, vaikea se on joidenkin ymmärtää, mutta inhosin imetystä. Nytkin ällöttää koko ajatus, vaikka tiedän kuinka hölmöltä se kuulostaa.
 
[QUOTE="vieras";22329515]Olen törmännyt tähän kanssa semmoisten ihmisten kohdalla, joita on käytetty seksuaalisesti hyväksi.

Minusta jos imetys tuntuu jo lähtökohtaisesti pahalta ja ahdistavalta ajatukselta, se ei ole lapsenkaan etu. Jos siis miettii, miten paljon varhaista vuorovaikutusta muokkaa negatiivissävytteiseksi se, jos äiti pakottaa itsensä imettämään, vaikka kokee sen ahdistavaksi.[/QUOTE]

Aivan. Minusta ne lapsen ruokkimishetket ovat samalla läheisyyttä, seurustelua ja yhteistä hyvää oloa. Optimaalista tietty että tuo onnistuu imettäessä, mutta tosissaan jos se imetys on vastenmielistä ja ahdistavaa pakkopullaa niin ihan sen läheisyyden kannalta pidän lapselle parempana että äiti voi rentoutuneena ja hyvillä mielin antautua noihin ruokailuhetkiin sen korvikepullon avulla. Ja kun noita ruokailuita on pienillä niin usein niin kyllähän se äidin ahdistus on siinä aika jatkuvaa sorttia ja haijastuu kaikkeen lapsenkanssa olemiseen.

Nuo tuntemani ihmiset eivät (tietääkseni...) ole kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä, mutta sensijaan koko lapsuuden kasvuympäristö on ollut jotenkin ahdasmielinen ja minun näkökulmastani sairaskin. Tyyliin kaikki alastomuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvä on ollut tabua, jo ihan pikkulapsesta asti jne. : /
 
Uskon että nainen on tehnyt oikean päätöksen itselleen ja vauvalleen. Fiksua siis.

*muoks* Tästä puuttuu nyt se pääajatus kokonaan eli siis uskon että nainen on tehnyt oikein päätöksen painavien syiden perusteella.
 
Viimeksi muokattu:
Mä taas ymmärrän jos syy on kosmeettinen. Ehkä jollekkin on tärkeää että rinnat eivät vallan valahda :D Kyllä omasta kropasta saa päättää, kun ei sillä ketään satuteta. Nykyään kun olemassa on niin hyvät korvikkeetkin. Eipä ne erot huikeita ole tutkimustenkaan mukaan.

Ja jaksaminen on musta erittäin hyvä syy. Väsymys, miksi se on huono selitys? :O

Niin siis kyllä mun mielestä oikeasti väsymys on hyvä selitys, eikä missään nimessä äidin tule vetää itseään piippuun yrittäessään tavoitella ulkopuolelta määriteltyä täydellistä äitiyttä! Ilmaisin itseni vähän sekavasti, mutta todella; asiat on tehtävä oman jaksamisen rajoissa. Kun kirjoitin huonoksi perusteeksi "ei jaksa" tarkoitin ihan muuta - enemmänkin sellaista "ei nyt jaksa kiinnostaa" -jaksamista. Ja viitasin nimenomaan raskausaikana tehtyyn päätökseen olla imettämättä.

Mutta mitä kosmeettisiin syihin tulee, niin en vain ymmärrä ajatusta, että halutaan lapsi, mutta tissien ulkonäkö riittää perusteeksi olla tarjoamatta lapselle rintamaitoa. Siis kärjistäen voisin sanoa, että sama äiti voisi miettiä aikooko vaihtaa lapselta märkiä vaippoja ja kylvettää, koska kynnet voivat katkeilla. Tällaisia vain olen tässä pohtinut, hoitovapaan lähtessä loppuaan :) Ilmaisu nyt vähän tökkii, kun kello on mitä on :D
 
Jostain syystä mua välillä jopa oksetti imetys. Ja se ei todellakaan liity mitenkään siihen että oma lapseni kuvottaisi tms mutta imetys ei ollut mikään mun juttu. 4kk onnistuin (en täysimetystä) ja olen ihan tyytyväinen. Meinasin lopettaa jo alussa, mutta päätin että pieni aika se on jos maitoa vaan tulee ja tähtäsin siihen, että jos 4kk kestän sitä niin olen itseeni tyytyväinen enkä välitä muiden mielipiteestä. Ja ilonen olen että kesti kuitenkin sen minimisuosituksen :)

En koe olevani tyhmä tai laiska, vaikea se on joidenkin ymmärtää, mutta inhosin imetystä. Nytkin ällöttää koko ajatus, vaikka tiedän kuinka hölmöltä se kuulostaa.

Ei kai sitä kaikkea niin kauheasti tarvitse ajatella? Ruokkii lapsen ja siinä se.
 
Ajattelen, että syy on jokin muu, kuin jaksaminen. Silloin, kun lämmitin korviketta tai lypsin, sekä tietenkin pesin pulloja ja huolehdin, että ruoka on mukana oli huomattavasti väsyttävämpää, kuin sitten, kun maito alkoi riitämään ja ruokkiminen hoitui sillä, että auttoi rinnan lapselle suuhun. Samalla sain itse levätä hyvällä syyllä.
 
Ajattelen samoin kuin ajattelen naisesta, joka palkkaa viikkosiivoojan sen sijaan, että luuttuaisi huusholliaan aina itse. Eli kyse on naisesta, joka järjestää elämänsä siten, että jaksaa, pysyy tyytyväisenä eikä ole ainoa, joka lasta voi hoitaa. Jos vauva on valvottanut pari yötä putkeen, voi mennä vaikka yöksi hotelliin, vanhemmilleen tai ystävänsä luokse, koska lasten isä pystyy hoitamaan lasta öisinkin.
 

Yhteistyössä