No sinä sentään olet oikeilla jäljillä tämän asian kanssa, kun ajattelet, että on jokaisen oma valinta kenet haluaa facebook-kaveriksi ja ketä ei halua. Vaikka olisi kyseessä omat vanhemmat. Ei se facebook tai muukaan sosiaalinen media koko elämä ole ja jos ei ole omat vanhemmat siellä ystävissä, niin ei se tarkota mitenkään sitä että lapsi olisi huonoissa väleissä oikeassa elämässä vanhempiensa kanssa...! tai muun perheen, jos ei ole esim. jotain sisaruksia sosiaalisessa mediassa ystävissä.
Ja väärin olisi sen takia, koska nuori tarvitsee sosiaalisessa mediassakin vapautta jutella kavereidensa kanssa ja laittaa sellaisia kuvia kun haluaa, sopivan maun rajoissa tietenkin, mikä on toivon mukaan lapselle neuvottu ja opetettu, tietynlainen vapaus kuitenkin siitä hommasta häviää jos vanhemmat on sielläkin kyttäämässä...
Mun mielestä riittää, että lapsen ihan neuvoo ja kasvattaa ja on sellasia perus rajoja kuten kotiintulo ajat yms. Ja jos näissä kasvatuksen asioissa on onnistuttu, niin kyllä siihen lapseen voi sen verran luottaa että ei sitä tarvii sosiaalisessa mediassa kytätä... että siinä mielessä vanhemmilla ja lapsilla voi olla ihan omakin elämänsä. Kunhan on esimerkiksi lapselle neuvottu että minkälaiset nettisivut on huonoja, minkälaisia kuvia ei kannata laittaa jne... ja terveellä lapsella menee kuitenkin monesti sana perille, vaikka joskus kokeilisikin rajojaan.