On lääkkeet, terapiat, sähköshokkihoidot, osastohoito, sairausloma. Ei kaikkea voi pistää yhteiskunnan pikkiin ja tuo on aika ikävä varmasti terveydenhuollon ammattilaisia kohtaan jotka tekevät kaikkensa että hoito olisi ensiluokkaista. Nuorten miesten puhumattomuus on minusta suurin ongelma ja huoli. Ei monetkaan mun jätkäkaverit avautuisi syvimmistä peloistaan tms. oli siinä lääkäri tai oma ystävä:/
Tiedän ihmisiä, joille kaikki tuokaan ei meinaa riittää/ole riittänyt. Osa sinnittelee yhä, osa on jo lähtenyt pois. Se onkin surullisinta kun läheisten tuki ja siinä ohella lääkkeet, terapia, osastohoito ja sähköhoito eivät vuosienkaan jälkeen tuo mainittavaa tulosta.