Mitä asioita sinun äitiydessäsi on arvosteltu/paheksuttu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja -
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

-

Vieras
Meillä anoppi on arvostellut minua siitä, että en ole hoitanut lapsia kotona 3-vuotiaaksi asti. Samaan syssyyn on kuitenkin sitä mieltä, että minun pitäisi käydä töissä, ettei poikansa joudu elättämään minua. Sitä ei ole kyllä osannut kertoa, että miten tuo kyseinen kuvio mahtaisi onnistua.

Samoin anopin mielestä on aivan kauheaa, että käytän alkoholia vaikka olen äiti. Ja tämä alkoholin käyttöni lasten paikalla ollessa on yksi lasi viiniä tai yksi olut/siideri. Ja se se vasta hirveää on kun lähden pari kertaa vuodessa baariin.

Työkaveriltani sain paheksuntaa, kun olin terassilla käymässä vauvan ollessa pari kuukautta. Tuli kauhuissaan kyselemään, että "miten olet uskaltanut jättää vauvan isän kanssa?!". Ja tuolloin olin juomassa ihan limpparia.

Muutoinkin on tullut pariin otteeseen vastaan tilanne, että olen liikkunut ilman vauvaa esim. kaupassa, ja joku puolituttu on tullut kauhuissaan kyselemmään, että mihin ihmeeseen olen jättänyt vauvan!? Mahtavatko kysyä samaa mieheltäni kun liikkuu yksinään? :D
 
-sitä, että vien lapseni HOITOON isälleen jokatoinen viikonloppu (ollaan erottu, asutaan lähekkäin, välit hyvät!) isähän ei toki halua lastaan sinne :xmas:

-sitä, että mun lapsi viettää serkkujen kanssa suuren osan kesästä mummolassa -samoin kun minä itse pienenä. nykyään se vaan on paheksuttavaa kun lapsen kanssa pitäis olla 24/7 siihen asti kun se täyttää 50v.

-sitä, että mä törkee ämmä ja huono äiti NAUTIN omasta ajastani (ja olen äärettömän kiitollinen tilanteestani) enkä ikävöi lastani itkua tuhertaen.

-olen saanut myös kuulla kunniani siitä, että aikanaan ajattelin jos lähtisin opiskelemaan toiseen kaupunkiin, että ei tekis tiukkaa jos lapsi muuttais viikoiksi isälleen ja olis mun luona viikonloput. mä olen kuulema kieroutunut enkä rakasta lastani :xmas:

onhan noita matkanvarrella kuullut vaikka minkälaisia sössötyksiä, mut siinähän sössöttävät :xmas:
 
Tällä palstalla on paheksuttu sitä, etten ole koskaan halunnut olla perheen pomo, määrätä muita perheenjäseniä ja pitänyt lapsia olentoina, joilla ei saa olla mitään omaa ja yksityistä. Minulle on sanottu, että katsotaanpa sitten, kun ovat kouluikäisiä, kyllä se sitten kostautuu. Sitten vaikeuksien puhkeamispäivää piti siirtää siihen, kun ovat teinejä. Hankaluuksia "odotellessa" tässä edelleen.

Lisään vielä sen, että uskon vakaasti lasteni olevan niin fiksuja ja mukavia, että he ovat sen luonteisia, eivät he ole minun aikaansaannostani ja jatkeitani. Ehkä heillä on ollut hyvä alusta kasvaa, mutta kyllä se silti ovat itse itsensä muodostaneet.
 
Viimeksi muokattu:
Saan ihmisten kateuden kokea sen vuoksi, etten valita jatkuvasti vaan ymmärrän lasten olevan toisinaan kitiseviä, natisevia ja nälkäisiäkin. Olen liian iloinen ja onnellinen.
 
Tällä palstalla on paheksuttu sitä, etten ole koskaan halunnut olla perheen pomo, määrätä muita perheenjäseniä ja pitänyt lapsia olentoina, joilla ei saa olla mitään omaa ja yksityistä. Minulle on sanottu, että katsotaanpa sitten, kun ovat kouluikäisiä, kyllä se sitten kostautuu. Sitten vaikeuksien puhkeamispäivää piti siirtää siihen, kun ovat teinejä. Hankaluuksia "odotellessa" tässä edelleen.

Mun on pakko vielä lisätä että mua taas on arvosteltu siitä että meillä on natsikuri lapsilla.
Olen kuulemma hirveä päsmäri jota lapset pelkää.
Poikaset on kyllä itse eri mieltä.
 
[QUOTE="akka";24321611]Mun on pakko vielä lisätä että mua taas on arvosteltu siitä että meillä on natsikuri lapsilla.
Olen kuulemma hirveä päsmäri jota lapset pelkää.
Poikaset on kyllä itse eri mieltä.[/QUOTE]
Ulkoapäin sitä katsoo aina eri silmin kuin perheestä sisältä ja siellä perheessäkin jollekin perheen tapa (tai vanhempien tapa) tuntuu eriltä kuin jostakin toisesta.
 
meitä on arvosteltu siitä, että emme halua kuin yhden lapsen. jo nyt kaksivuotias tyttäremme on pilalle lellitty ja kaiken saanut, vain siksi ettemme ole tekemässä toista.
huoh.
 
No, mun pelättiin "hukuttavan" esikoinen maitoon, kun saksilla tein reiän tuttiin. No, sillähän ei toki ollut merkitystä, että pojalla oli suulakihalkio eikä pystynyt imemään ollenkaan. Normaalista tuttireiästä ei olis varmaan saanut pisaraakaan...Ja ohjeet sain ihan hoitohenkilökunnalta, siihen aikaan kun ei ollut noita halkiotuttejakaan vielä. ;)
 
ei oikeestaan paheksuttu tms.,mutta ihmeteltiin vähän kun jäin vielä vuodeksi kotiin vaikka lapsi oli jo lähes 2v. (eli siis lähes 3-vuotiaaksi sai olla kotihoidossa.
Kestovaippailua ja ite tehtyjä vauvanruokia ihmeteltiin että miten joku jaksaakin... itsestäni ne eivät tuntuneet raskailta hommilta.
 

Yhteistyössä