Mitä hyvää sinulle on seurannut erosta. Selviytymistarinoita..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Päättänyt selviytyä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Päättänyt selviytyä

Vieras
Nyt on ero vireillä ja mieli maassa. Kertokaa minulle selviytymistarinoita. Mitä hyvää sinulle ja lapsille on seurannut erosta! Kuinka pian alkoi helpottamaan, oletko löytänyt uuden tai oletko nauttinut sinkkuudesta.

Jotain rohkaisevaa pliis, koska omasta erosta tulossa aika vaikea (harvemmin kai ne helppoja on).

Tuhannesti kiitos jos jaksat vastata :)
 
Hassu kysymys. Mun nähdäkseni tilanne kun voi mennä vain ja ainoastaan positiiviseen suuntaan eron jälkeen...jotta eroon päädytään on jokin iso asia, mikä mättää. Ja eron jälkeen sitä ongelmaa ei enää ole, kun ei ole sitä parisuhdettakaan, johon se ongelma on tiukasti liittynyt. Joten mielestäni silloin on tulevaisuudessa tiedossa vain parempaa elämää, kuin mitä ennen eroa.

Tsemppiä jatkoon :)
 
Opin nauramaan uudelleen. Sain taas tavata ystäviäni ja olla oma itseni. Löysin niin suuren rakkauden, että en voinut aiemmin kuvitella sellaista rakkautta olevankaan. Ero oli viisain päätös siihen astisessa elämässäni.
 
  • Tykkää
Reactions: heidip*
Meillä asiat toimii paremmin kuin yhdessäollessa. Lapset voivat paremmin, kun kotona ei ole koko ajan painostava ja ahdistava ilma. Laihduin 8kg eron myötä ja "virkosin". Olen itse paljon onnellisempi vaikkakin yksinäinen.
 
Ehkä ekana tulee että minä ja lapset selvittiin hengissä.

meidän ei enää tarvinnut pelätä omassa kodissamme, oli rahaa ruokaan ja elämiseen, olin jälleen iloinen ja hymyilin (kuten eräs sukulainen sanoikin "nyt ollaan saatu ** takaisin omana iloisena itsenään". Esikoinen rupesi puhumaan. Meidän kodista tuli meidän oma turvapaikka, missä elettiin minun ja lasten säännöillä, tehtiin mitä haluttiin. Voitiin elää ja olla onnellisia.
Löysin aika pian elämäni rakkauden, ja lapset saivat Isän!
Alkuun kyllä epäilin ja olin todella varovainen, luottamus miehiin oli hukassa. Tämä mies oli kuitenkin turvallinen, ihana ja lempeä. Perheemme on kasvanut ja toista kymmentä vuotta yhdessä oltu onnellisina.
 
Mulla on uusi ihana mies jonka kanssa olen saanu tkokea sitä jalat alta vievää rakastumista. Olemme sitoutuneet toisiimme, muuttamassa unelmiemme kotiin ja yhteinen lapsi tulossa. Mies on ihana omien lasteni kanssa. Tälläkin hetkellä treenaa tuolla nuorimman kanssa pottailua :) Unelmamies josta olen aina haaveillut. Vaati vain uskalluksen lähteä huonosta suhteesta.
 
Ei tarvitse pelätä enää lasten puolesta. Eikä tarvitse miettiä palaako exä ryyppyreissultaan seuraavana päivänä vai vasta viikon päästä. Eikä tarvitse odottaa puhelua sairaalasta jälleen uudesta itsemurhayrityksestä tai yliannostuksesta. Elämä on siis paaaljon helpompaa, tasaisempaa ja parempaa :)
 
Aika monella se onni on näköjään löytynyt uudesta miehestä...?

Yksi parhaimpia asioita erossa oli se että vapauduin ja päädyin astrolaben kanssa yhteen.

Muuten ero antaa vapautta toimia niin kuin haluaa ilman että pitää ottaa puoliso huomioon. Voit käyttää rahasi miten haluat ja mennä miten haluat kunhan otat lapset huomioon. Kämppä voi olla mieleisesi ja voit syödä juuri sitä mitä haluat.
 
  • Tykkää
Reactions: Criminal Mind
Alkuperäinen kirjoittaja Yh-isä;28702723:
Kysymys kuuluukin miksi yh-äidit usein etsivät nopeasti uuden miehen tai ainakin haluavat uuden miehen? yh-isät taas omien kokemusteni mukaan eivät halua/uskalla enää luottaa naisiin...

Mulla taas ihan päinvastainen näkemys - miehet ei osaa olla yksin vaan hakee hyvin äkkiä jonkun naikkosen siihen (jos ei ollut jo ennen eroa katottuna)! Naisilla kestää pitempään siirtyä eteenpäin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eriävä;28702736:
Mulla taas ihan päinvastainen näkemys - miehet ei osaa olla yksin vaan hakee hyvin äkkiä jonkun naikkosen siihen (jos ei ollut jo ennen eroa katottuna)! Naisilla kestää pitempään siirtyä eteenpäin.

Etä-isät vai lähi-isät/yh-isät? Siinä on aika iso ero. Jostain syystä varmaan ne minun tuntemat yh-äipät ovat sitten erilaisia :D muutamalla on ollut joka kuukausi sutinaa eri miehen kanssa, ja vuosien ajan näin. Mua itseäni hirvittää tuollainen, miltä se lapsesta/lapsista tuntuu... Tosin nämä ovat iältään siinä 20v hujakoilla tai vähän yli...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yh-isä;28702723:
Kysymys kuuluukin miksi yh-äidit usein etsivät nopeasti uuden miehen tai ainakin haluavat uuden miehen? yh-isät taas omien kokemusten mukaan eivät halua/uskalla enää luottaa naisiin...

Kyllä se mun nähdäkseni on aivan normaalia, että siihen rinnalle haluaa toisen ihmisen. Mä halusin uuden miehen siksi, että mä halusin lisää lapsia, vakiintuneen ja tasaisen parisuhteen, jossa mun olisi hyvä olla, kumppanin rinnalleni, jonka kanssa voisin arkeni ja elämäni jakaa, sekä halusin tietenkin myös seksiä.

Sen sijaan tuommoinen "koska mua on kerran kohdeltu väärin, en uskalla luottaa enää kehenkään" on mun mielestäni hieman kummallinen ajattelutapa. On TODELLA paskamaista, jos joutuu parisuhteessaan kaltoinkohdelluksi, mutta kyllä mun mielestäni olisi ihan helkutin loukkaavaa, jos mä tapaisin miehen, jota on kohdeltu väärin ja joka toisaalta haluaisi suhteen kanssani, mutta ei sitten kuitenkaan, koska ei voisi luottaa munhun siksi, että mä nyt satun sukupuoleltani olemaan nainen.

Eihän mulla ole MITÄÄN tekemistä sen asian kanssa, jos mies on aikoinaan tullut suhteessaan loukatuksi. Mä en ole ikäkuuna päivänä tehnyt yhdellekään seurustelukumppanilleni mitään pahaa (paitsi silloin, kun ex kävi päälleni ja puolustin itseäni) ja mun mielestäni olisi siis todella törkeätä vetää jotkut entiset suhteet mun niskaani.

En mäkään menettänyt luottoa miehiin silloin, kun sain itse nyrkistä naamaan ex:ältä. Ex:ään luotto tietenkin meni ja se suhde loppui siihen, mutta kyllä mä kaikkiin muihin miehiin uskaltaisin luottaa, kunnes he osoittaisivat, etteivät oleluottamukseni arvoisia.
 
Vapauduin useamman vuoden läheisyyden kaipuusta -entinen mies ei halunnut viimeisinä vuosina minkäänlaista kosketusta, ei seksiä eikä läheisyyttä, työnsi pois vaan mutta halusi olla suhteessa silti. Itsetuntoni alkoi palautua, tykkäsin olla kotona itsekseni, hyväksyin itseni sellaisena kuin olen. Rahojen käyttämisestä sai päättää itse. Punnitsin eroa kaksi vuotta ja se oli elämäni paras päätös.

Myöhemmin tapasin uuden miehen ja nyt meillä on hyvä parisuhde, läheisyyttä ja ihana lapsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yh-isä;28702748:
Etä-isät vai lähi-isät/yh-isät? Siinä on aika iso ero. Jostain syystä varmaan ne minun tuntemat yh-äipät ovat sitten erilaisia :D muutamalla on ollut joka kuukausi sutinaa eri miehen kanssa, ja vuosien ajan näin. Mua itseäni hirvittää tuollainen, miltä se lapsesta/lapsista tuntuu... Tosin nämä ovat iältään siinä 20v hujakoilla tai vähän yli...

En edes tunne/tiedä yhtään lähi-isää.. Minunkin exällä oli heti uusi kierroksessa, ilmeisesti hyvin pohjustettu jo ennen eroa... Itse lähivanhempana deittailen silloin kun lapset ovat isällään - lapset eivät ole nähneet yhtäkään miestä, vaikka pari hieman pitempääkin juttua on ollut. Että jos sen nyt noin ajattelee, niin on mullakin ollut sutinaa aika monenkin eri miehen kanssa, mutta en minä ainakaan halua ihan mitä vaan miestä nurkkiin pyörimään, vaan haluaisin löytää sen oikean, jonka kanssa arkikin on ihanaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yh-isä;28702723:
Kysymys kuuluukin miksi yh-äidit usein etsivät nopeasti uuden miehen tai ainakin haluavat uuden miehen? yh-isät taas omien kokemusteni mukaan eivät halua/uskalla enää luottaa naisiin...

TAAS eri mieltä sun kanssa :D Mitä olen seurannu niin kyllä äijien pitää se uus pillu löytää mahd. pian, naiset taas kattelee ja oottelee (nuolee haavoja).

PAITSI sä laitoitkin yh-isät... Enpä tunne sellasia paljoa, puhunkin miehistä jotka jää "yksin" erossa.
 
Kyllä se mun nähdäkseni on aivan normaalia, että siihen rinnalle haluaa toisen ihmisen. Mä halusin uuden miehen siksi, että mä halusin lisää lapsia, vakiintuneen ja tasaisen parisuhteen, jossa mun olisi hyvä olla, kumppanin rinnalleni, jonka kanssa voisin arkeni ja elämäni jakaa, sekä halusin tietenkin myös seksiä.

Sen sijaan tuommoinen "koska mua on kerran kohdeltu väärin, en uskalla luottaa enää kehenkään" on mun mielestäni hieman kummallinen ajattelutapa. On TODELLA paskamaista, jos joutuu parisuhteessaan kaltoinkohdelluksi, mutta kyllä mun mielestäni olisi ihan helkutin loukkaavaa, jos mä tapaisin miehen, jota on kohdeltu väärin ja joka toisaalta haluaisi suhteen kanssani, mutta ei sitten kuitenkaan, koska ei voisi luottaa munhun siksi, että mä nyt satun sukupuoleltani olemaan nainen.

Eihän mulla ole MITÄÄN tekemistä sen asian kanssa, jos mies on aikoinaan tullut suhteessaan loukatuksi. Mä en ole ikäkuuna päivänä tehnyt yhdellekään seurustelukumppanilleni mitään pahaa (paitsi silloin, kun ex kävi päälleni ja puolustin itseäni) ja mun mielestäni olisi siis todella törkeätä vetää jotkut entiset suhteet mun niskaani.

En mäkään menettänyt luottoa miehiin silloin, kun sain itse nyrkistä naamaan ex:ältä. Ex:ään luotto tietenkin meni ja se suhde loppui siihen, mutta kyllä mä kaikkiin muihin miehiin uskaltaisin luottaa, kunnes he osoittaisivat, etteivät oleluottamukseni arvoisia.

Eiköhän se ole parasta ole olla ihan yksinään lasten kanssa jonkun aikaa, vaikkapa muutaman vuoden. Ja ihan lapsille se on parasta niin.

Naiset varmaankin kaipaavat enemmän sitä läheisyyttä ja toveruutta, miehille on varmaan helpompaa elää kuin yksinäinen susi :D ja ei mulla itselläni mitään luottamusongelmaa ole naisten suhteen :D
 
Mitäs jos ei löydäkkään uutta siihen vierelle? Tai ei uskalla ottaa?
Löytyykö elämään silti iloa vai kalvaako jatkuva yksinäisyys?

Seurannut olen yhden yh-äidin pyristelyä löytää vierelle uusi mies. Kohta jo kymmenen vuotta etsinyt ja monasti sydämmensä särkenyt. Ei oikein rohkasevaa seurattavaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja eriävä;28702784:
En edes tunne/tiedä yhtään lähi-isää.. Minunkin exällä oli heti uusi kierroksessa, ilmeisesti hyvin pohjustettu jo ennen eroa... Itse lähivanhempana deittailen silloin kun lapset ovat isällään - lapset eivät ole nähneet yhtäkään miestä, vaikka pari hieman pitempääkin juttua on ollut. Että jos sen nyt noin ajattelee, niin on mullakin ollut sutinaa aika monenkin eri miehen kanssa, mutta en minä ainakaan halua ihan mitä vaan miestä nurkkiin pyörimään, vaan haluaisin löytää sen oikean, jonka kanssa arkikin on ihanaa...

Eihän tuossa mitään väärää ole :) tarkoitin tällaisia tapauksia, jotka tuovat miehiä kotiinsa lasten tai lapsen ollessa kotona myös.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Päättänyt selviytyä;28702789:
Mitäs jos ei löydäkkään uutta siihen vierelle? Tai ei uskalla ottaa?
Löytyykö elämään silti iloa vai kalvaako jatkuva yksinäisyys?

Seurannut olen yhden yh-äidin pyristelyä löytää vierelle uusi mies. Kohta jo kymmenen vuotta etsinyt ja monasti sydämmensä särkenyt. Ei oikein rohkasevaa seurattavaa...

Mä olen ollut yksin "vasta" 1½ vuotta. Ja ei, en kaipaa ketään. Olen tyytyväinen yksin. Rima on aika korkeella, en voisi kuvitella ottavani ihan ketä tahansa tähän. Mun lasten hyvinvointi on nyt tärkeintä ja tasapainoinen arki.
 
TAAS eri mieltä sun kanssa :D Mitä olen seurannu niin kyllä äijien pitää se uus pillu löytää mahd. pian, naiset taas kattelee ja oottelee (nuolee haavoja).

PAITSI sä laitoitkin yh-isät... Enpä tunne sellasia paljoa, puhunkin miehistä jotka jää "yksin" erossa.

Varmasti suuri osa miehistä on juuri tuollaisia kuten kuvailit, mutta ei heistä yh-isäksi olisikaan...
 
  • Tykkää
Reactions: Criminal Mind
Mistä olette löytäneet tukiverkkoa?
Mä olen esim.täysin käsi tietokone ja autoasioissa. Oletteko joutuneet maksamaan itsenne kipeiksi ulkopuolisesta avusta vai oletteko oppineet tekemään asiat itse?
 

Yhteistyössä