Mitä ihmettä minä teen tuon 3-vuotiaan kanssa?!!

["yksi"]

Juoksee, kiusaa, tekee kaiken kielletyn uudelleen ja uudelleen, huutaa koko ajan, lyö, potkii, nimittelee ja puhuu rumasti. Jäähy käytössä, samoin esim kivan lelun piilottaminen. Kerta toisensa jälkeen puhutaan että miksi jotain ei voi tehdä jne. Tuntuu ettei välitä yhtään mistään.. ei seuraamuksista eikä keskusteluista. Tässä rupiaa olemaan voimat ihan lopussa.

Sanokaa mitä tässä voi vielä tehdä?

 

[halipupu harmaana]

Onko teillä muita lapsia vai ketä 3v. kiusaa ja lyö? Lapsi etsii rajoja ja siihen ei auta kuin uudelleen, uudelleen ja taas uudelleen kieltäminen ja komentaminen. Jäähyt eivät kaikkiin lapsiin tehoa, mieti mikä lapseen kolahtaa ja käytä sitä rangaituksena.

 

["mama"]

Itse käytän myös jäähyä mutta välillä katkaisen typerän käytöksen kovalla äänen korottamisella ja näytän että äiti ihan oikeasti on vihainen huonosta käytöksestä... meillä toimii,mutta varmasti vaikuttaa se miten jämäkästi on kasvatettu pienestä pitäen. Itse ollut tarpeeksi jämäkkä alusta asti..

 

["alkup."]

[QUOTE="mama";27719681]Itse käytän myös jäähyä mutta välillä katkaisen typerän käytöksen kovalla äänen korottamisella ja näytän että äiti ihan oikeasti on vihainen huonosta käytöksestä... meillä toimii,mutta varmasti vaikuttaa se miten jämäkästi on kasvatettu pienestä pitäen. Itse ollut tarpeeksi jämäkkä alusta asti..[/QUOTE]

Mielestäni jämäkkänä ollaan koitettu olla ihan alusta asti. Ääntä korotetaan, mutta tuntuu että se saa vain naurun aikaan tai sitten vastassa on uhmainen "paska äiti" tokaisu. Välillä on ihanan avulias ja käytökseltääm suloinen ja tähän toki kiinnitetään huomiota ja muistetaan kehua... en tiiä. Sinällään minua ei kyllä nyt auta tuo "olisi pitänyt aiemmin olaa jämäkämpi" kommentti, koska tilanne on nyt mikä on. Parhaamme teemme.

 

[sdfsdgs]

Meillä kans ihan samanlaista. Pikkusisaruksia kiusaa ihan koko ajan ja tekee tahallaan muutakin pahaa aivan tahallaan. Rajojen hakemista lienee... Itse en ole jaksanut niin jämäkkä aina olla.

 

["alkup."]

Onko teillä muita lapsia vai ketä 3v. kiusaa ja lyö? Lapsi etsii rajoja ja siihen ei auta kuin uudelleen, uudelleen ja taas uudelleen kieltäminen ja komentaminen. Jäähyt eivät kaikkiin lapsiin tehoa, mieti mikä lapseen kolahtaa ja käytä sitä rangaituksena.

Ainut mikä pysäyttää on tiukka ote sylissä, mutta tätä ei aina mahdollista käyttää, kun on 2 muutakin lasta ja tilanteet vaihtelee niin paljon.

 

[Äiipäx3]

Kaikista tärkeintä on että aikuinen pysyy rauhallisena. Lapsi myös puhuu tasan niin paljon rumia kun on kotoa/telkkarista/kavereilta oppinut ja tämä on vanhemmalla hyvin kontrolloitavissa....... Mene itseesi ja mieti millaisia käyttäytymismalleja itse opetat. Enemmän huomiota ja rakkautta sanon minä! Kirja käteen ja lapsen kanssa lukemaan, vannon että ei riehu eikä hauku.

 

["mie"]

kunnon selkäsauna,

 

["vieras"]

Kaikista tärkeintä on että aikuinen pysyy rauhallisena. Lapsi myös puhuu tasan niin paljon rumia kun on kotoa/telkkarista/kavereilta oppinut ja tämä on vanhemmalla hyvin kontrolloitavissa....... Mene itseesi ja mieti millaisia käyttäytymismalleja itse opetat. Enemmän huomiota ja rakkautta sanon minä! Kirja käteen ja lapsen kanssa lukemaan, vannon että ei riehu eikä hauku.

Joo, ihan hyvät neuvot, mutta täysin mahdottomat kun on muitakin lapsia. Ja jos pitäis kokoajan yhtä hyysätä niin mitäpä niille muille sitten tehdä?

Minä sanoisin, että RAJOJA ja KURIA. Rakkautta toki niiden lisäksi, mutta säännöt on oltava ja niitä tulee noudattaa.

 

["heivaan"]

Saako lapsi auttaa arjen askareissa? Se nimittäin tehoaa meillä todella hyvin 3-vuotiaaseen, kun tuntee itsensä tarpeelliseksi. Ei siis uhmakohtausten aikana vaan muuten (meillä lapsi on kauan tyytyväinen kun on saanut auttaa esim. imuroimisessa)

Uhmakohtausten aikana voisit kokeilla ignorointi-tekniikkaa. Älä huomioi lapsen raivoa ollenkaan ja lue esim. kirjaa ja puhu lapselle rauhallisesti. Itse olen huomannut että äänen korottaminen vain pahentaa tilannetta, parasta on jos vanhempi pysyy mahdollisimman rauhallisena (mikä tietysti on todella vaikeaa kun toinen huutaa kurkku suorana)

 

["alkup."]

Kaikista tärkeintä on että aikuinen pysyy rauhallisena. Lapsi myös puhuu tasan niin paljon rumia kun on kotoa/telkkarista/kavereilta oppinut ja tämä on vanhemmalla hyvin kontrolloitavissa....... Mene itseesi ja mieti millaisia käyttäytymismalleja itse opetat. Enemmän huomiota ja rakkautta sanon minä! Kirja käteen ja lapsen kanssa lukemaan, vannon että ei riehu eikä hauku.

Pysyn aikani rauhallisena ja tiukkana, mutta kun vaan jatkuu ja jatkuu nii kyllä lähtee ääni kohenemaan. Meillä ei puhuta rumia, ei nimitellä, eikä katsota edes telkkaria. Ainut missä koen näyttäväni huonoa esimerkkiä on äänen korottaminen kun homma alkaa luisua kädestä. Tunnustan, välillä meillä huudetaan.
Kirjoja luetaan päivittäin ja se kyllä rauhoittaa, mutta kun on nää muutkin jotka kaipaavat kuka mitäkin.

Ehkä mun pitää vaan vielä harjoitella lisää tuota viilipyttynä pysymistä. Mutta aina ei jaksa. Miehen hermot vielä herkemmät. Tänään tämmöstä, ehkä huomenna taas leppoisampaa.

Niin ja kotitöihin otetaan mukaan niin tahtoessaan ja innoissaan kyllä hyörii mukana ja auttaa. Rakas lapsi on ja hälle se usein sanotaan ja näytetään <3 Mutta kun tuo pyörremyrsky vaihe iskee päälle tuntuu että keinot on hukassa. Mutta kiitos vastanneille. Ehkä huomenna taas jaksan olla parempi äiti