Jos olet käsistäsi kätevä, ja mielelläsi touhuilet asioita ja annat ajatuksen virrata omia teitään etkä kavahda ongelmanratkaisua kun tulee kiperä paikka, niin nuo "miehiset" alat voisivat sopia. Miten suhtaudut neuletöiden tekemiseen, puukäsitöihin jne.? Samantyyppistä asennetta edellyttävät.
Kokin työssä saa ehkä eniten käyttää luovuutta noista. Sen jälkeen kun perustaidot ovat hallussa.
Lapsi- ja perhetyön tutkinto antaisi valmiuksia ihmissuhdetyöhön, mitä se sitten olisikin. Opiskeluvaiheessakin työnteko ehkä helpompaa, kun voi ottaa lapsenvahtihommia jne.
Koulunkäyntiavustajan työ on kouluihin sidotumpaa. Kannattaa selvittää, työllistyykö sillä.
Kodinhuoltajan työ on esim vanhusten luona auttamista. Siinä on ainakin hyvät työllisyysnäkymät. Kunnat haluavat, että vanhukset voisivat mahdollisimman pitkään elää kodeissaan ilman kalliimpaa laitoshoitoa ja kodinhuoltajat ovat tärkeä tuki.
Pohdi sillä tavoin, että mikä on tulevaisuuden kannalta paras asia. Mitä työtä näet itsesi tekevän? Ei kannata miettiä sitä, millaista opiskelu on. Opiskelu ei sinänsä johda työllistymiseen vaan se sinun asenne opintoja läpi viedessäsi. Jos suurimman osan opiskeluajasta pitää tähtäimen siellä työllistymisessä, niin on paljon helpompi nähdä koulutehtävissä se "juju" miksi opettaja vaatii tiettyjä asioita. Jos koulua käy vain sillä ajatuksella että jotain on tehtävä, niin silloin valmistaa itseään vain työttömyyteen.