Mitä mä teen, vaikea ongelma koiran kanssa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vaikeeta...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kyllä sinun kannattaa luottaa eläinlääkäriin!

Siis eläinlääkäriinhän sitä luottaa, vaikka pyytäisikin toisen mielipiteen. Kun tässäkin tapauksessa oireet voi johtua monestakin asiasta ja ehkä vasta aika näyttää, miten käy.
 
Minä tekisin niin että tosiaan kysyisin vielä toisenkin eläinlääkärin mielipidettä. Jos on sama tuomio hoitaisin jonkin aikaa että näkisin miten se elämä sujuisi vaivan kanssa ja jos tuntuisi hankalalta, sitten haukku piikille. Itsekin varmasti tarvisi aikaa sopeutua tilanteeseen ja mahdolliseen lopetukseen joten siihen ei kannata heti ryhtyä. Koira tarvitsee koiran arvoisen elämän, minusta siihen ei kivut ja vaivat kuulu, varsinkaan kun koira ei hyvin pysty kipua ilmaisemaan. Jos ei voi olla 100%:sen varma siitä että koira ei kärsi, se on minusta parempi lopettaa vaikka pahalta tuntuisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä sama ongelma ollut pari vuotta, koira nyt 7 ja ollaan koko perhe totaalisen kyllästyneitä vahtimaan koiran takapuolta! Tämä kesä vielä hoidetaan ja syksyllä luovumme koirasta. :( Kamalalta tuntuu, mutta koirastakin on tullut äreä ja arvaamaton. Kipulääkkeitä syö nyt lähes päivittän ja ei enää nauti elämästään.

Siis teidänkin koiralla tuo perianaalifistelia?

Koiralla perianaalityrä ja rauhaset vaivaavat jatkuvasti. Leikattu nyt kaksi kertaa vajaan vuoden välein ja nyt uusinut taas pari kuukautta leikkauksesta. On kastroitu, ruokavalio muutettu, juostaan pitkillä lenkeillä ja suihkutetaan 3-4 kertaa päivässä. Missään kylässä ei käydä koiran kanssa (takapuoli jatkuvasti peessä) Kyllä alkaa koirien taivas olemaan paras vaihtoehto.
 
Mistä tuo hymynaama tuli? Ei tämä hauska asia ole! Mutta tosiaankin pari vuotta on näyttänyt meille, ettei tämä ole kivaa kenellekkään. Varsinkaan koiralle!
 
Meillä pennulle tullut samaa ongelmaa, tavallaan kakkaa usein pieniä määriä, tiputtelee pitkin kämppää kun ei malta pysyä paikallaan vaan koittaa kurkkia peppua kakatessa (tekiskö kipeetä?) ja nyt viimeaikoina ollut välistä ripulilla ja sit sellanen kova kakkatulppa ja peppu vaivaa on kakkainen. Eläinlääkäriin menossa, mut mikähän vois olla?
 
Kyllä tätä nyt mietitään tarkkaan ja ahkerasti ainakin tuon ekan lääkekuurin ajan, se kestää noin kuukauden ajan. Saatiin ensiavuksi kortisonia ja antibiootteja, joiden pitäisi ainakin auttaa turvotukseen ja tulehdukseen... Ihme kun ei kipulääkkeitä saatu, sillä koira kärsii kovasti (kun ell pisti sormensa peräreikään niin koira alkoi ulista ja näykkäsi minua kädestä kun pidin siitä kiinni, ei ole ennen tätä tehnyt!). Säälittää kun on niin hyvä koira, ihana luonteinen ja kaikin puolin paras koira ikinä mikä meillä on ollut. :( En haluaisi luopua siitä, mutta rankat hoidot voivat kenties olla liikaa sekä minulle että koiralle... kokeillaan nyt ensiksi ja sitten aika näyttää miten jatketaan. Harmittaa sekin että jos laitan jo satoja euroja hoitoihin ja sitten koira pitääkin lopettaa. :( Tämä on kyllä yksi elämäni vaikeimmista päätöksistä. Vaikeutta lisää se että toinen koirani on lonkkavikainen, se leikattiin vajaan vuoden ikäisenä, maksoi n. 500e se leikkaus... nyt sitten mietin että jos autoin toista koiraani niin miten voisin edes ajatella lopettavani toisen koirani... en mitenkään. Mutta jos koira kärsii... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kyllä tätä nyt mietitään tarkkaan ja ahkerasti ainakin tuon ekan lääkekuurin ajan, se kestää noin kuukauden ajan. Saatiin ensiavuksi kortisonia ja antibiootteja, joiden pitäisi ainakin auttaa turvotukseen ja tulehdukseen... Ihme kun ei kipulääkkeitä saatu, sillä koira kärsii kovasti (kun ell pisti sormensa peräreikään niin koira alkoi ulista ja näykkäsi minua kädestä kun pidin siitä kiinni, ei ole ennen tätä tehnyt!). Säälittää kun on niin hyvä koira, ihana luonteinen ja kaikin puolin paras koira ikinä mikä meillä on ollut. :( En haluaisi luopua siitä, mutta rankat hoidot voivat kenties olla liikaa sekä minulle että koiralle... kokeillaan nyt ensiksi ja sitten aika näyttää miten jatketaan. Harmittaa sekin että jos laitan jo satoja euroja hoitoihin ja sitten koira pitääkin lopettaa. :( Tämä on kyllä yksi elämäni vaikeimmista päätöksistä. Vaikeutta lisää se että toinen koirani on lonkkavikainen, se leikattiin vajaan vuoden ikäisenä, maksoi n. 500e se leikkaus... nyt sitten mietin että jos autoin toista koiraani niin miten voisin edes ajatella lopettavani toisen koirani... en mitenkään. Mutta jos koira kärsii... :(


Olisiko ell vahingossa unohtanut kipulääkkeet? Tuolla yhdessä linkissä, jonka joku laittoi, luki että vaiva on koiralle erittäin kivulias. Pakko siihen on koiralle jotain kipulääkettä saada!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kyllä tätä nyt mietitään tarkkaan ja ahkerasti ainakin tuon ekan lääkekuurin ajan, se kestää noin kuukauden ajan. Saatiin ensiavuksi kortisonia ja antibiootteja, joiden pitäisi ainakin auttaa turvotukseen ja tulehdukseen... Ihme kun ei kipulääkkeitä saatu, sillä koira kärsii kovasti (kun ell pisti sormensa peräreikään niin koira alkoi ulista ja näykkäsi minua kädestä kun pidin siitä kiinni, ei ole ennen tätä tehnyt!). Säälittää kun on niin hyvä koira, ihana luonteinen ja kaikin puolin paras koira ikinä mikä meillä on ollut. :( En haluaisi luopua siitä, mutta rankat hoidot voivat kenties olla liikaa sekä minulle että koiralle... kokeillaan nyt ensiksi ja sitten aika näyttää miten jatketaan. Harmittaa sekin että jos laitan jo satoja euroja hoitoihin ja sitten koira pitääkin lopettaa. :( Tämä on kyllä yksi elämäni vaikeimmista päätöksistä. Vaikeutta lisää se että toinen koirani on lonkkavikainen, se leikattiin vajaan vuoden ikäisenä, maksoi n. 500e se leikkaus... nyt sitten mietin että jos autoin toista koiraani niin miten voisin edes ajatella lopettavani toisen koirani... en mitenkään. Mutta jos koira kärsii... :(


Olisiko ell vahingossa unohtanut kipulääkkeet? Tuolla yhdessä linkissä, jonka joku laittoi, luki että vaiva on koiralle erittäin kivulias. Pakko siihen on koiralle jotain kipulääkettä saada!

Sitä minäkin mietin... Soitan huomenna eläinlääkärille kun ei enää ole tänään paikalla. Pakko saada jotain kipulääkettä, koiralla oli aikaisemmin lyhyt kipulääkitys joten haluan myös nyt lääkkeet.
 
Itselläni on kokemusta siittä kun koiralla on perianaalifistelia. Meidän koiralla tämä tauti eteni nopeaa. Kun huomasimme oireet, niin siittä meni puoli vuotta kunnes koira vaipui ikiuneen. Koiraamme hoidettiin antibioteilla ja niistä oli sen verran apua että tulehdus lähti ja kipuja koiralla ei juurikaan ollut, mutta verta tuli oikeastaan koko ajan. Viimeinen päivä oli kauheinta. Lähdin aamulla töihin ja koira oli ihan hyvässä kunnossa. Tulin töistä ja lähdin kauppaan ja kun sieltä saavuin koira tuli iloisesti vastaan, häntä heilui mahottomasti, päästin koiran normaalisti pihalle ja kävin hakemassa postin sillä aikaa kun luulin koiran menneen tarpeilleen. Koira odotti jo ovella kun saavuin takasin että päästän sen sisään ja katsoin heti kun näin rappuset että mitä on tapahtunut, rappuset oli aivan veressä ja koiran jalkoja pitkin valui veri. Järkytyin ja soitin eläinlääkäriin, jonne sain ajan parin tunnin päähän. Soitin isännälle että tämä taitaa olla viiminen kerta kun viemme koiran eläinlääkäriin. Mieheni tuli kotia ja lähti kaveriksi käyttään koiraa eläinlääkärissä. Kävelimme koiran kanssa kahdestaan sinne, koska se on ihan naapurissa, isäntä tuli autolla perässä. Koira ei näyttänyt silloinkaan että olisi kipeä, käveli urheasti itse eläinlääkäriin ja haisteli viimiset hajut matkalla. Samalla sitä hymyilytti ja itketti, koira oli niin urhea loppuun asti vaikka tiesin että kipuja koiralla on varmasti ja paljon! Ensiksi eläinlääkäri pisti rakkaalle koirallemme rauhoituspiikin ja tutki peräpään, totesi että se on aivan täynnä kasvaimia ja luultavasti fistellit on revennyt sisältä päin, olisi kidutusta jos koiraa ei lopetettaisi heti. Tuntui niin pahalta kun koira katsoi suoraan silmiini kun makoili siinä lattialla, tunsin sisälläni että koira itsekkin haluaa jo pois. Eläinlääkäri pisti lopetuspiikin ja poistui huoneesta. Pietin koiramme päätä sylissä, silitin sitä ja sanoin että kohta on parempi olla. Ei mennyt varmaan kuin korkeintaan 5 minuuttia kunnes koira nukahti ikiuneen. Silloin huomasin, että koira oli tosi kipeä koska luovutti niin helposti. Kyseinen eläinlääkärikin sanoi ettei ole uransa aikana nähnyt ennen niin nopeaa lopetusta. Vasta kun koira oli lopetettu, eläinlääkäri sanoi että tähän tautiin ei oikeasti ole varmaa parannus keinoa. Tautia voi vain pitkittää, mutta loppujen lopuksi kaikki yleensä pitää lopettaa sen takia. Koirani oli 9v kun vaipui ikiuneen, päivääkään en ole ollut ajattelematta kyseistä koiraa. Lempein sakemanni mitä tiedän. Moni ihminen joka pelkäsi koiria, varsinkin isoja, tuli meille ja karkoitti pelkonsa koiramme avulla.
Voimia kaikille jotka joutuvat taistelemaan tämän taudin kanssa! vaikea tauti ja jälkeen päin olen miettinyt että jos otan vielä koiran ja sille tulee sama tauti niin en kiduta sitä samalla lailla kuin tätä edellistä.
 

Yhteistyössä