Kyllä tätä nyt mietitään tarkkaan ja ahkerasti ainakin tuon ekan lääkekuurin ajan, se kestää noin kuukauden ajan. Saatiin ensiavuksi kortisonia ja antibiootteja, joiden pitäisi ainakin auttaa turvotukseen ja tulehdukseen... Ihme kun ei kipulääkkeitä saatu, sillä koira kärsii kovasti (kun ell pisti sormensa peräreikään niin koira alkoi ulista ja näykkäsi minua kädestä kun pidin siitä kiinni, ei ole ennen tätä tehnyt!). Säälittää kun on niin hyvä koira, ihana luonteinen ja kaikin puolin paras koira ikinä mikä meillä on ollut.

En haluaisi luopua siitä, mutta rankat hoidot voivat kenties olla liikaa sekä minulle että koiralle... kokeillaan nyt ensiksi ja sitten aika näyttää miten jatketaan. Harmittaa sekin että jos laitan jo satoja euroja hoitoihin ja sitten koira pitääkin lopettaa.

Tämä on kyllä yksi elämäni vaikeimmista päätöksistä. Vaikeutta lisää se että toinen koirani on lonkkavikainen, se leikattiin vajaan vuoden ikäisenä, maksoi n. 500e se leikkaus... nyt sitten mietin että jos autoin toista koiraani niin miten voisin edes ajatella lopettavani toisen koirani... en mitenkään. Mutta jos koira kärsii...