Mitä mieltä olet tästä suurperheitä koskevasta kirjoituksesta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kyssä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kyssä

Vieras
Tämä ohjelma poistaa kappalejaon, mikä tekee tämän vaikeasti luettavaksi.______

Suurperheiden vanhemmat varmaan joutuvat aika ajoin kohtaamaan ennakkoluuloja ja ihmettelyä siitä, miksi ovat hankkineet niin paljon lapsia. Tälläkin forumilla näkee joitain havaintoja asiasta. Nykyään ehkäisy, jälkiehkäisy ja abortti ovat kaikkien saatavissa eikä lapsia tule ei-toivottuina millaisiin olosuhteisiin tahansa seksin tai raiskauksen seurauksena, kuten vielä aikaisemmin oli sääntö._________


Listaan tähän sekä muiden että omia pohdiskeluja, millaisia käsityksiä, kokemuksia tai ennakko-oletuksia suurperheyden syistä pienen perheen tai lapsettoman ihmisen näkövinkkelistä syntyy:__________


1) Vanhemmat lisääntyvät holtittomasti ts. eivät viitsi ehkäistä ja lapsia tulee enemmän kuin resurssit kestävät. Lapset jätetään yhteiskunnan hoidettavaksi. Ei kyetä ajattelemaan eikä ennakoimaan, mikä rasitus vanhemmuus on ja kuinka paljon aikaa eli koko aktiivi-iän kasvatus ja koulutus, harrastukset ja taloudellinen panostus vaatii yhdenkin lapsen kanssa. Mielestäni tämä liittyy heikkolahjaisuuteen ja kyvyttömyyteen tajuta tekojensa pitkäaikaisia vaikutuksia.___________


2) Uskonnollinen fundamentalismi (sekä krist. että islam). Naisella ei ole olemassolon oikeutta tai itseisarvoa omana itsenään, vaan hänen on oltava äiti ollakseen hyväksyttävä sosiaalisesti ja jonka keho on valjastettu synnytyskoneeksi, jaksoi tai ei. Nainen syyllistetty lähes kaikesta, jopa miehen himoista, joten nainen on syyllinen lasten lukumäärään ja omaan väsymiseensäkin. Sosiaalistaminen tyttöiästä lähtien kapeuttamalla naisen rooli pelkkään äitiyteen ja kontrolli on niin kovaa, ettei mitään yksilöllisyyttä suvaita yhteisöstä ulosheittämisen uhalla._____________


3) Raha. Suomalainen sosiaaliturva takaa lapsilisän, joka mahdollistaa osaltaan suurperheiden olemassaolon. Luulisin, että ilman lapsilisää perhekoot pienenisivät ja fundamentalistienkin olisi otettava toinen politiikka käyttöön. Itse olen muuten nähnyt, kuinka pohjanmaalaisen lestadiolaisperheen isällä on viimeisen päälle hienoa elektroniikkaa ja moottoripyörät, mutta kymmenen lasta kulkevat rääsyissä. Lapsilisät menevät ilmeisesti tässä perheessä isälle, eikä lapsille. Liittyy siis kohtaan 2._________


4) Laiskuus ja opiskeluhaluttomuus/kyvyttömyys. Ei yksinkertaisesti viitsitä opiskella tai käydä töissä, koska se vaatii sosiaalisia taitoja. Ajatellaan, että kyllä yhteiskunta pitää huolen kun tekee vähän väliä uuden lapsen. Siinä työsarka eli "pirttiviljely". Itse olen sitä mieltä, että huoltajan työ on kovin eli se, joka arjen pyörittää joutuu niin koville, että se käy monestakin työstä 24h/vrk. Mutta tosi on, ettei suurperheen äidin kanssa kykene keskustelemaan muusta kuin kasvatukseen, arkeen ja yleensä lapsiin liittyvistä asioista. Äiti jää väistämättä sivuun ja taantuu yksilöllisessä kehityksessä kun ainoat sosiaaliset kontaktit on oman perheen ja suvun jäsenet eikä ole oikeastaan mitään haluakaan tietää mistään mitään, mikä ei liity lapsiin. Mitään ulkopuolista vaikutusta ja sivistystä ei tule. Lapsilta jää henkinen ja kulttuurinen pääoma kapeaksi. Liittyy kohtaan 2 ja 3._________

Laittakaa lisää, jos keksitte.


Juttu lainattu suoraan suomi24:n suurperheet palstalta.
Tämä kirjoitus oli kuin minun suustani. Täysin samaa mieltä.
 
Mielipiteensä kullakin. Väittämät varmasti voivat pitää paikkansa joidenkin kohdalla, mutta niitä ei voi yleistää kaikkiin suurperheisiin. Lähinnä mietin sitä, että miksi suurperheet ylipäätänsä puhututtavat niin paljon? Ketä kiinnostaa toisten lapsiluku?
 
Mutta heikkolahjaista tasoa olet.
Miksihän tietyssäkin perheessä on ensin kolme lasta ja kaikki ovat opiskelleet ja sitten taas useampi lapsi ja kaikki voivat ja kehittyvät hyvin. Ehkä kaikki ei siihen kykene ja eri asia on, onko lapsia kuusi vai kuusitoista, mutta suurperheeksihän lasketaan kaikki kolmesta lapsesta suuremmat perheet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Mielipiteensä kullakin. Väittämät varmasti voivat pitää paikkansa joidenkin kohdalla, mutta niitä ei voi yleistää kaikkiin suurperheisiin. Lähinnä mietin sitä, että miksi suurperheet ylipäätänsä puhututtavat niin paljon? Ketä kiinnostaa toisten lapsiluku?

On paljon ihmisiä, joita kiinnostaa erityisesti kaikki toisten asiat, ja lapsiluku nyt sattuu olemaan sellainen asia, joka näkyy.

Muuten olen tämän Aabanin kanssa samaa mieltä, eli ei voi yleistää, suurperheet ovat erilaisia kuten pienetkin perheet.
 
Heh, huvittaa tuo kohta että lapset tai äiti jää jotenkin ulkopuolista sivistystä vaille. :whistle: No jos joku haluaa jäädä niin se on hänen valintansa. Jaa-a, itse olen kyllä lapsista huolimatta elänyt elämääni täysillä ja pitänyt mielen vireänä. Pystyn mielestäni keskustelemaan monipuolisesti erilaisista asioista ja olen kiinnostunut laajalti eri aihealueista tieteistä taiteisiin jne.

En voi sanoa kuin että nuo mielipiteet on aika rankkaa yleistystä. Itselle "vasta" kolmas lapsi syntymässä ja tämä yksilö sattumoisin parisuhteen ulkopuolella mutta olisiko ollut sivistystä abortoida lapsi tilanteeni vuoksi? Koska satun olemaan yksinhuoltaja.. :snotty: Ymmärrän jos joku on vaikka rapajuoppo ja lisääntyy holtittomasti kuin pupu. Sellaiselle ei varmasti isompaa katrasta toivoisi. Ei edes sitä yhtäkään... mutta jos uskoo itseensä kasvattajana niin minusta se on kaikkein oleellisinta. Varallisuus ja elämäntilanne on aina vaihtelevaisia käsitteitä. Niihin ei voi koskaan täysin turvata. Lapset on loppujen lopuksi elämän suuri pysyvä ilo ja sisältö. Ainakin minulle on, eikä siltikään se ainoa sisältö. ;) En ole henkisesti kokenut jääneeni mistään muusta paitsi, päinvastoin.

Voisin kai kuvitella vielä isommankin perheen ympärilleni mutta kuuntelen sitä järjenkin ääntä ja tiedostan voimavarani. Itsellä on paljon lestadiolaisia sukulaisia ja erään perheen äiti masentui vanhemmalla iällään kun joutui vielä iäkkäänä hoitamaan nuorimmaisiaan. Tietty sellainen menee yli ymmärryksen missä nainen itse alistuu synnytyskoneeksi. Ottaa harteilleen isomman taakan minkä voi kantaa. Kai se jotain heikkolahjaisuutta silloin osoittaa. Rajansa on tiedostettava.

Noh, tämä ei oikeastaan itseäni edes koskenut kun en ole mikään suurperheen äiti..
 
Onko pakko laitta itsensä johonkin noista kategorioista? En tunnista itseäni mistään noista. Toisaalta ehkä se johtuu siitä että olen heikkolahjainen...

Tunnen yhden suurperheenäidin joka on korkeasti koulutettu ja käy töissäkin. Niin ja on muuten vielä vanhoillislestadiolainen....Että meitä on moneen junaan. Niin ja vielä on niitä asemalle jääviäkin....
 
Alkuperäinen kirjoittaja kaalimaan vartija:
Tunnen yhden suurperheenäidin joka on korkeasti koulutettu ja käy töissäkin. Niin ja on muuten vielä vanhoillislestadiolainen.

Että suurperheen äiti ja vanhoillislestadiolainen? On kyllä vaikea uskoa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja kaalimaan vartija:
Tunnen yhden suurperheenäidin joka on korkeasti koulutettu ja käy töissäkin. Niin ja on muuten vielä vanhoillislestadiolainen.

Että suurperheen äiti ja vanhoillislestadiolainen? On kyllä vaikea uskoa...

Se johtuu siitä sun tyhmyydestäsi. Haluat uskoa kaikkien olevan tuollaisia, kun olet käsityksen itsellesi kehittänyt, etkä ota totuudesta selvää, kun et osaa.
 
Suurperheiden vanhemmat varmaan joutuvat aika ajoin kohtaamaan ennakkoluuloja ja ihmettelyä siitä, miksi ovat hankkineet niin paljon lapsia.

Tästä olen samaa mieltä, niitä ihmettelyjä tosiaan riittää... jopa niin paljon, että välillä tulee mieleen että miks mie en alkaisi kyselemään ihmisiltä syitä heidän lapsilukuunsa: Mutta miten ihmeessä te päädyitte siihen, että se ainoa oikea ja hyväksihavaittu lapsiluku on 2 tai 3 lasta, kun teillä ei enempää ole ollutkaan.

1)Lapset jätetään yhteiskunnan hoidettavaksi. Ei kyetä ajattelemaan eikä ennakoimaan, mikä rasitus vanhemmuus on ja kuinka paljon aikaa eli koko aktiivi-iän kasvatus ja koulutus, harrastukset ja taloudellinen panostus vaatii yhdenkin lapsen kanssa.

Mie itseasiassa tunnen ja tiedän kyllä 1-2 lapsisia perheitä, joissa lapset on sijoitettu tuki- tai jopa sijaisperheisiin, kun vastaavia suurperheitä en tunne tai tiedä.
Samoin on ihan pakko sanoa, että kaikesta huolimatta useammin kuulee 1-2 -lapsisen perheen äidin puhuvan uupumuksestaan ja väsymisestään, kun suurperheen äidin. Toki voi olla kysymys siitäkin, että kehtaako / onko suurperheellisen vanhempi "oikeutettu" valittamaan valitsemallaan tiellä... mutta silti. Tuntuu nurinkuriselta, että vaan sellainen, jolla on se keskivertomäärä, 1,7 tai 2,3 lasta, saisi olla uupunut ja väsynyt - se kun on vielä "normaaliutta".

2) Naisella ei ole olemassolon oikeutta tai itseisarvoa omana itsenään, vaan hänen on oltava äiti ollakseen hyväksyttävä sosiaalisesti ja jonka keho on valjastettu synnytyskoneeksi, jaksoi tai ei.

Tätä en hyväksy. Minusta mikään uskonto ei saa sanella kenenkään puolesta minkäänlaisia "pakkoja".

3) Raha. Suomalainen sosiaaliturva takaa lapsilisän, joka mahdollistaa osaltaan suurperheiden olemassaolon.

Lapsilisään on oikeutettu jokainen lapsiperhe, jossa on alle 17-vuotias lapsi. Lapsilisästä kadehtiminen on siis minusta lähinnä naurettavaa, sen savat kaikki, jotka siihen ovat oikeutettuja. Se ei ole vaan niille suurperheellisille tarkoitettu etuus.
Edelleenkin sanon, että lapsilisästä huolimatta olen nähnyt myös 1-2-lapsisia perheitä, joissa lapsille ei ole varaa ostaa uusinta uutta vaatetuspuolella, ja vieläpä ruuankin suhteen on välillä tiukkaa... tyyliin laitanko päivää ennen rahapäivää makaronia vai kauravelliä.
Suuressa perheessä, vaikka osa vaatteista voidaankin kierrättää omalla perheellä, on silti isot kulut... tarvitaan isompi asunto, auto ja läjäpäin ruokaa... puhumattakaan nyt vielä edes mistään harrastusmaksuista ja sellaisista.

4) Laiskuus ja opiskeluhaluttomuus/kyvyttömyys.
Mutta tosi on, ettei suurperheen äidin kanssa kykene keskustelemaan muusta kuin kasvatukseen, arkeen ja yleensä lapsiin liittyvistä asioista.


Mie en ihan heti lähtisi väittämään suurperheen äitiä laiskaksi, mutta mielipiteensä kullakin.
Mie sanoisin, että se suurperheenkin äiti pääsisi varmasti "helpommalla", jos olisi töissä... siis sen päivän ajan... illalla olisi sit taas kyllä kaikki kotihommat niskassa jne, mutta noin karkeasti ajatellen - samalla kaavalla kun ap teksti.
Ja tunnen myös usean 1-lapsen äidin, jolle se esikoinen -. ainokainen on silmäterä... ja hänen kanssaan ei sit todellakaan voi keskustella muusta kun siitä, että miten nopeasti lapsi kehittyy ja kasvaa... ja miten ihmeellistä, siis herttileittisen suurta kehitystä voi tapahtua jo yhdessä illassa - yöstä puhumattakaan.

Juttu lainattu suoraan suomi24:n suurperheet palstalta.
Tämä kirjoitus oli kuin minun suustani. Täysin samaa mieltä.


Kursivoidut osiot ovat ap kirjoitusta, normiprintillä väleihin lisätyt kommentit ovat minun tekstiäni. Olen erimieltä, lukuunottamatta yhtä kohtaa, joka koski uskonnon määräysvaltaa lapsiluvunkin suhteen.
 
Ajattelen, että ehkä kannattaisi pyrkiä avartumaan tässä asiassa. Jos siis tunnistaa itsessään tällaisia ennakko-oletuksia.

Kenties ei edes tunne kovin monia suurperheitä?
Montako lasta mielestäsi tekee suurperheen?

Aikuisten oikeasti, mietipä tosissaan, montako suurperheellistä tunnet. Ja sopivatko he noihin kategorioihin.
 
Itse tunnen muutaman "suurperheen" ,tällä tarkoitan perheitä joissa 5 lasta tai enemmän.Yksikään perheistä ei ole lestadiolainen. Yksi perheistä on käsittääkseni suht varakas, vanhemmat yrittäjiä/etätyöläisiä, lapset kotihoidossa, koko porukka varsin siistejä ja erittäin hyväkäytöksisiä, sanoisin jopa hienostuneita.
Toinen perhe taas varsin säälittävä tapaus, perheen äiti kyllä ahertaa kovasti mutta suuri osa vastuusta on vieritetty myös perheen teini-ikäisen tytön harteille, tyttö tuskin koskaan käy muualla kuin koulussa, loppuaika kuluukin sitten mukavasti "pikkuäidin" hommissa.Lapsilla ei ole minkäänlaisia käytöstapoja,esim. ruokapöydässäkin saa vaikkapa piereskellä ja röyhtäillä, koska niinhän isäkin tekee.Lapset ovat myös suuren osan ajasta varsin oman onnensa nojassa, hyvin pienetkin muksut jätetään keskenään pihalle oletusarvolla "kai joku isommista katsoo perään"
Kolmas perhe taas on päällepäin hyvinkin siivon oloinen, lapset hyväkäytöksisiä ja muutenkin suht siivoja.Vanhemmat päällepäin itsestäänhuolehtivan oloisia mutta koko kulissi pysyy pystyssä natisten, päihteet on vahvasti kuvioissa mukana joka varmasti ei voi olla vaikuttamatta perheen elinoloihin.
Eiköhän näitä "suurperheitäkin" ole siis ihan joka lähtöön.Ja jokainen suurperheen äiti/isä saa varmasti vastakin kuulla kysymyksen :miksi ihmeessä noin monta lasta?? Itse on tiensä valinnut, "kärsiköön" siis kyselyt, se kertoo vain kysyjän epähienotunteisuudesta!
t:itsekin typeristä kyselyistä "kärsivä" suurperheen äiti
 
miksi ajatellaan että isojen perheiden lapset eivät kouluttaudu hyvin tai ovat muuten pohjasakkaa.

kyllä meidän vähän alle 10 lapsisessa sisarusparvessa on koulut käyty ja töitä riittää.
Vain yksi on akateeminen, toiset lukeneet ammattikoulussa itselleen ammatin. Ja me duunarithan niitä veromarkkoja kerrytetään joten varmasti enemmän maksetaan elämämme aikana takaisin valtiolle mitä vanhemmat ovat saaneet lapsilisää. dont worry.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
Suurperheiden vanhemmat varmaan joutuvat aika ajoin kohtaamaan ennakkoluuloja ja ihmettelyä siitä, miksi ovat hankkineet niin paljon lapsia.

Tästä olen samaa mieltä, niitä ihmettelyjä tosiaan riittää... jopa niin paljon, että välillä tulee mieleen että miks mie en alkaisi kyselemään ihmisiltä syitä heidän lapsilukuunsa: Mutta miten ihmeessä te päädyitte siihen, että se ainoa oikea ja hyväksihavaittu lapsiluku on 2 tai 3 lasta, kun teillä ei enempää ole ollutkaan.

1)Lapset jätetään yhteiskunnan hoidettavaksi. Ei kyetä ajattelemaan eikä ennakoimaan, mikä rasitus vanhemmuus on ja kuinka paljon aikaa eli koko aktiivi-iän kasvatus ja koulutus, harrastukset ja taloudellinen panostus vaatii yhdenkin lapsen kanssa.

Mie itseasiassa tunnen ja tiedän kyllä 1-2 lapsisia perheitä, joissa lapset on sijoitettu tuki- tai jopa sijaisperheisiin, kun vastaavia suurperheitä en tunne tai tiedä.
Samoin on ihan pakko sanoa, että kaikesta huolimatta useammin kuulee 1-2 -lapsisen perheen äidin puhuvan uupumuksestaan ja väsymisestään, kun suurperheen äidin. Toki voi olla kysymys siitäkin, että kehtaako / onko suurperheellisen vanhempi "oikeutettu" valittamaan valitsemallaan tiellä... mutta silti. Tuntuu nurinkuriselta, että vaan sellainen, jolla on se keskivertomäärä, 1,7 tai 2,3 lasta, saisi olla uupunut ja väsynyt - se kun on vielä "normaaliutta".

2) Naisella ei ole olemassolon oikeutta tai itseisarvoa omana itsenään, vaan hänen on oltava äiti ollakseen hyväksyttävä sosiaalisesti ja jonka keho on valjastettu synnytyskoneeksi, jaksoi tai ei.

Tätä en hyväksy. Minusta mikään uskonto ei saa sanella kenenkään puolesta minkäänlaisia "pakkoja".

3) Raha. Suomalainen sosiaaliturva takaa lapsilisän, joka mahdollistaa osaltaan suurperheiden olemassaolon.

Lapsilisään on oikeutettu jokainen lapsiperhe, jossa on alle 17-vuotias lapsi. Lapsilisästä kadehtiminen on siis minusta lähinnä naurettavaa, sen savat kaikki, jotka siihen ovat oikeutettuja. Se ei ole vaan niille suurperheellisille tarkoitettu etuus.
Edelleenkin sanon, että lapsilisästä huolimatta olen nähnyt myös 1-2-lapsisia perheitä, joissa lapsille ei ole varaa ostaa uusinta uutta vaatetuspuolella, ja vieläpä ruuankin suhteen on välillä tiukkaa... tyyliin laitanko päivää ennen rahapäivää makaronia vai kauravelliä.
Suuressa perheessä, vaikka osa vaatteista voidaankin kierrättää omalla perheellä, on silti isot kulut... tarvitaan isompi asunto, auto ja läjäpäin ruokaa... puhumattakaan nyt vielä edes mistään harrastusmaksuista ja sellaisista.

4) Laiskuus ja opiskeluhaluttomuus/kyvyttömyys.
Mutta tosi on, ettei suurperheen äidin kanssa kykene keskustelemaan muusta kuin kasvatukseen, arkeen ja yleensä lapsiin liittyvistä asioista.


Mie en ihan heti lähtisi väittämään suurperheen äitiä laiskaksi, mutta mielipiteensä kullakin.
Mie sanoisin, että se suurperheenkin äiti pääsisi varmasti "helpommalla", jos olisi töissä... siis sen päivän ajan... illalla olisi sit taas kyllä kaikki kotihommat niskassa jne, mutta noin karkeasti ajatellen - samalla kaavalla kun ap teksti.
Ja tunnen myös usean 1-lapsen äidin, jolle se esikoinen -. ainokainen on silmäterä... ja hänen kanssaan ei sit todellakaan voi keskustella muusta kun siitä, että miten nopeasti lapsi kehittyy ja kasvaa... ja miten ihmeellistä, siis herttileittisen suurta kehitystä voi tapahtua jo yhdessä illassa - yöstä puhumattakaan.

Juttu lainattu suoraan suomi24:n suurperheet palstalta.
Tämä kirjoitus oli kuin minun suustani. Täysin samaa mieltä.


Kursivoidut osiot ovat ap kirjoitusta, normiprintillä väleihin lisätyt kommentit ovat minun tekstiäni. Olen erimieltä, lukuunottamatta yhtä kohtaa, joka koski uskonnon määräysvaltaa lapsiluvunkin suhteen.

tykkään :)
 
Lastensuojelun asiantuntija Johanna Hurtig on sitä mieltä että suurperhe saattaa olla vakava riski lapsen turvallisuudelle. Se voi olla sekä rikkaus että turvallisuusriski, riippuu millaset on olosuhteet. http://freepathways.wordpress.com/2010/01/16/lastensuojelu/

Olen itte aina haaveillut suurperheestä. Täytyy olla vanhemmilla vakaa ja tasanen suhde...meillä on vuoristorataa kyllläkin. :-)

 
Olen ollut laitoksissa töissä joihin on sijoitettu huostaanotettuja lapsia ja nuoria. Enpä ole yhdessäkään paikassa törmännyt suurperheestä tulleeseen lapseen tai nuoreen eivätkä kokeneemmatkaan työntekijät ole koskaan maininneet. Yleensä perheessä on 1 tai 2 lasta. Yhden laitoksen johtaja ja perustaja oli kyllä suurperheestä jossa oli 10 lasta :)

Vaikka omaa kokemusta ei suurperheestä ole, en pysty allekirjoittamaan ap:n jutusta tosiaan mitään muuta kuin kohdan 2. Mitä toisten lapsiluku kenellekään kuuluu? Jotkut on liian kiinnostuneita toisten asioista ja tuntevat tarpeelliseksi kritisoida kaikkea mitä muut tekevät, heidän tapansa on ainoa oikea. Mutta silti, mitä se kenellekään kuuluu miten toinen elämäänsä elää jos ei sillä aiheuta haittaa eikä vahinkoa muille?
 
Samaa mieltä Chalan kanssa! Samat on kokemukset. Ongelmia voi olla niin pienissä kuin suurissakin perheissä. Enempi on kyse vanhempien voimavaroista, keskinäisistä väleistä ja perheen tukiverkostosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Petra:
Samaa mieltä Chalan kanssa! Samat on kokemukset. Ongelmia voi olla niin pienissä kuin suurissakin perheissä. Enempi on kyse vanhempien voimavaroista, keskinäisistä väleistä ja perheen tukiverkostosta.

Samaa mieltä minäkin.

On tietenkin selvää, että kun vanhempien voimavaroista kilpailee esim. 15 lasta, tilanne on yksittäisen apsen kannalta kokonaan toinen kuin jos hoivasta ja huomiosta kilpailee vain kolme lasta. lapsen hyvinvointi kun on täysin riippuvainen hänen vanhemmistaan.

Lapsi on olosuhteidensa armoilla eikä itse voi vaikuttaa hyvinvointiinsa, se on vanhempien tehtävä.

Harvemmin suurperheen kasvatti itse kertoo lapsen näkökulmasta kuten tässä:

Lapselta ei kysytä.
 
Varmaan TOSI harva suuressa perheessä kasvnut sitä harmittleee, sillä omista sisaruksista kasvaa useimmiten elinikäiset ystävät ja on aina apua ja tukea saatavilla. Sittenkin kun vanhempia ei einää ole. Veri on aina vettä sakeampaa!
 
mutta minusta suurperheet tai lestadiolaiset harvoin hoidattavat lapsiaan muilla.sen sijaan nämä 3-4 lapsen perheet ovat sellaisia että lapset kurittomia ja kiusaavat muita ja vanhemmat eivät pysty hoitaa itse vaan pitää olla sukulaista ja ilmaista harjoittelijaa.ja yhteiskunnan tukea.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viisi siskoa ja seitsemän veljeä:
Varmaan TOSI harva suuressa perheessä kasvnut sitä harmittleee, sillä omista sisaruksista kasvaa useimmiten elinikäiset ystävät ja on aina apua ja tukea saatavilla. Sittenkin kun vanhempia ei einää ole. Veri on aina vettä sakeampaa!

Eipä nuo vl sisarukset halua pitää mitään yhteyttä minuun ainoaan ken ei jaa samaa uskonkäsitystä. Eristäminen on niin totaalista ettei minulle kerrota edes kun heille syntyy lapsi. Eikä kutsuta ristiäisiin tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viisi siskoa ja seitsemän veljeä
Varmaan TOSI harva suuressa perheessä kasvnut sitä harmittleee, sillä omista sisaruksista kasvaa useimmiten elinikäiset ystävät ja on aina apua ja tukea saatavilla. Sittenkin kun vanhempia ei einää ole. Veri on aina vettä sakeampaa!

Eipä nuo vl sisarukset halua pitää mitään yhteyttä minuun ainoaan ken ei jaa samaa uskonkäsitystä. Eristäminen on niin totaalista ettei minulle kerrota edes kun heille syntyy lapsi. Eikä kutsuta ristiäisiin tms.

Aika kolkkoa!
 

Yhteistyössä