T
"Terttu"
Vieras
Voisiko sanoa että noin joka toinen kerta, kun sovimme tapaamisen, olkoon se kahvit, lounas, lenkki, tai mitä vaan, tuo peruu. Syyt ovat mitä moninaisimmat mutta rivien välistä voi lukea ettei huvita tai jaksa, siis harvoin syy on että esim. kipeä. Joskus tuntuu että hän pitää minua pilkkanaan, tai ei arvosta yhtään. Ei ole kivaa kun tuntia ennen tapaamista tulee ilmoitus että ei jaksakaan...on minullakin elämä enkä ikinä antaisi toisen odottaa ja sitten ilmoittaa etten viitsikään lähteä. Siinä menee omatkin suunnitelmat ja sitten on yksin. Meillä on oikein kivaa ja mukavaa kun tavataan, oikeastaan aina, siksi ihmettelen miten tämä voi olla näin yksipuolista....
Mitä te tekisitte minun sijassani?
Lopettaisitteko yhteydenpidon?
Olen hälle sanonut tästä, hetkeksi muuttuu ja sitten sama jatkuu. Nyt vaan tuli minulle stoppi, en halua että mua kohdellaan huonosti. Itse oon häntä tukenut, kuunnellut ja piristänyt ja olen pitänyt oikein tärkeänä ihmisenä. Niin hänkin mulle sanoo, että oon tärkeä, ja välittää paljon jne. Mutta ei siltä vaikuta!
Mitä te tekisitte minun sijassani?
Lopettaisitteko yhteydenpidon?
Olen hälle sanonut tästä, hetkeksi muuttuu ja sitten sama jatkuu. Nyt vaan tuli minulle stoppi, en halua että mua kohdellaan huonosti. Itse oon häntä tukenut, kuunnellut ja piristänyt ja olen pitänyt oikein tärkeänä ihmisenä. Niin hänkin mulle sanoo, että oon tärkeä, ja välittää paljon jne. Mutta ei siltä vaikuta!