Mitä mieltä tästä; mun työkaveri

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ahdistunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ahdistunut

Vieras
Siis ainoa työkaveri, olemme siis kahdestaan tässä työpisteessä.

Se tuli tänäkin aamuna töihin, ei sanonut edes huomenta, painui vaan omaan huoneeseensa ja veti oven kiinni. Päivän aikana ei juuri puhu mitään, korkeintaan käy antamassa ohjeita (ei ole pomoni). Saattaa valittaa kun hänen mielestään teen jotain väärin, luulee aina olevansa oikeassa, määräilee.

Olen jotenkin ahdistunut ja väsynyt. Pelkään tätä miestä. En uskalla käydä kysymässä mitään tms. Reaktio voi olla aina mitä tahansa. Olen puhuntu esimiehille, ovat toisessa paikassa, eivät tässä fyysisesti. Ei auta mitään.

Olen raskaana ja ahdistunutm väsynyt tähän. Töissä on paha olla. Olen yksinäinen töissä, vaikka ei tämä seurustelua varten olekaan.
 
Ette ilmeisesti ole oikein tutustuneet toisiinne? Miten reagoi jos juttelet hänelle jotain arkipäiväistä kahvikupin ääressä, vaikkapa säästä? Joitakin mörököllejä olen onnistunut sulattamaan oikein mukaviksi seuraihmisiksi juttelemalla joka päivä sinnikkäästi jostakin pikkujutusta. Vähitellen toinenkin osapuoli on alkanut jutella, ja jopa oma-aloitteisesti. Toiset lämpenevät hitaammin kuin toiset.
 
Mitä jos ottaisit asian ihan nätisti ja asiallisesti puheeksi? Itse olen tehnyt kaksi kertaa eri työkaverin kanssa niin, että kun olen huomannut työkaverin dissaavan minua ilman järkevää syytä, olen ottanut hänen kanssaan asian puheeksi kahdenkesken, tyyliin että minusta tuntuu pahalta kun hän käyttäytyy minua kohtaan siten kuin käyttäytyy. Molempien työkavereiden kanssa tilanen parani tuon keskustelun jälkeen.

Ei se tietenkään kaikkiin päde, mutta monesti ihmiset kuin "heräävät" sen jälkeen kun kissan nostetaan pöydälle, kaikki eivät tarkoita mitään pahaa tylyydellään, jotkut eivät sitä edes itse huomaa, heillä voi itsellään olla masennusta, stressiä tai huolia tms., mikä vetää mielen matalaksi.

Tsemppiä sinulle, toivottavasti tilanne paranee. Jos ei, niin onneksi pääset vähäksi aikaa "pakoon" kun äityslomasi alkaa. =)
 
Olenmme olleet tässä samassa työpaikassa nyt reilun vuoden, kyllä se mut tuntee. Ei ole siitä kyse.
Ei tälle ihmiselle voi mennä sanomaan mitään, että minusta tuntuu pahalle. Olen nyt varmaan 5 työntekijä tässä, kukaan ei ole jaksanut olla tässä. Työkaveri terrorisoi ja ahdistaa kaikki.
 
Mikä sinua häiritsee tilanteessa eniten? Sekö että hän ei tunnu pitävän sinusta? Mulla on yksi työkaveri jolla on hirveä tarve siitä, että kaikki pitäisivät hänestä ja jos joku on vähänkään nihkeä saa kaverini siitä todella pahan olon itselleen, ja mun mielestä ihan suotta! Ei kaikkien tarvi olla bestiksiä töissä. Sulla kieltämättä eri tilanne jos se mies on oikeasti koko ajan äkäinen ja vihamielinen.

Nyt nostat leuan pystyyn ja et anna sen enää pahoittaa sun mieltäs! Sun ei tarvi alistua tuollaiseen, varsinkaa kun ei ole sun esimies. Älä välitä siitä jos se ei ees huomenia toivottele, mutta jos se tulee aiheettomasti jostain valittamaan, pidät omat pääsi ja näytät että sulla on sen verran selkärankaa ettei sua pompotella tai alisteta!
 
Ehkä se, että olen kaksistaan tämän miehen kanssa töissä. Kaipaisin jotain sosiaalista kanssakäymistä.

Olen pitänyt oman pääni ja sain osakseni niin kamalat huudot ja melkein kävi päälle. Tällä meni ihan hermot. Vastaan ei siis saa sanoa. Uhkaili ja huusi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ehkä se, että olen kaksistaan tämän miehen kanssa töissä. Kaipaisin jotain sosiaalista kanssakäymistä.

Olen pitänyt oman pääni ja sain osakseni niin kamalat huudot ja melkein kävi päälle. Tällä meni ihan hermot. Vastaan ei siis saa sanoa. Uhkaili ja huusi.

Käyttäytyi noin ja ei saanut edes varotusta? :o Mulla on sen verran pippurinen luonne, että en olis varmaan tuollaisessakaan tilanteessa antanu tuumaakaan periksi, mutta kai sellanenki sais vaan tilannetta pahemmaksi. :| Sanoit, että olet raskaana. Kauanko on aikaa siihen kun jäät vapaalle? Toivottavasti tuo stressi ja paine ei vaikeuta raskauttasi. :(
 
No ei saanut varoitusta. Ei mitään. Kukaan ei sanonut mitään. Minä itkin loppupäivän töissä.

Syyskuussa vasta jään äitiyslomalle. Tuntuu, että siihen on ikuisuus :(
 
Mitä tuohon nyt osaa mitään lohduttavaa sanoa. :( Todella kurjat ja osaamattomat esimiehet sulla jos eivät kerta osaa/uskalla tuohon puuttua. Onneksi teillä on kuitekin omat huoneet ja yritä ihan tosissasi jos pystyisit ottaamaan välinpitämättömämmän asenteen. Älä reagoi tai ota kantaa asioihin muuten kuin mitä on pakko. Ajattele, että tämä on vain työtä ja sulla on paljon ihanampi elämä sen ulkopuolella. Vauva ja kaikki tulossa. :) Sinnittelet syyskuuhun ja sitten on pitkä tauko edessä. Ja jos tilanne käy kestämättömäksi niin haet sairaslomaa. Voimia! :hug:
 

Yhteistyössä