Mitä mieltä te olette miehestä, joka käyttäytyy näin...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja liian innokas??
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä en ymmärrä miksi pitää heti muuttaa yhteen ja alkaa väsäämään lapsia kun on tunnettu kuukausi.
KETÄÄN ei opi kuukaudessa tuntemaan ja vielä monen vuoden seurustelunkin jälkeen voi toisesta paljastua yllätyksellisiä asioita jotka on negatiivisia.
Koskaan ei kannata ensihuumassa tehdä isoja päätöksiä,antakaa ajan kulua,edetkää maltilla.
Jos kyseessä on elämää suurempi rakkaus,se mies pysyy siinä vierellä vielä vuodenkin päästä.
 
Pakko kysyä, että missä on lapsen isä ja mitkä on välit tähän? Oletteko jo sekstailleet? Ja jos joku ukko on innokas kun on yh 6kk vauvan kanssa, niin kannattaa tarttua oljenkorteen. Jos siis ukko on edes siedettävä.
 
Kuinkahan monen miehen kanssa vielä teet lapsia. Varmaan tosi kiva kasvuympäristö lapsille kun ukkoja pyörii useita. On meinaan sellainen meininki. Ensin tehty lapsi jonkun uuvatin kanssa ja sitten ukko jo tiessään ja uutta pukkaa... Ei helevetti.
 
Mä juoksisin ja lujaa. Erityisesti mä en pidä siitä että kukaan ikään kuin mun lasta "ottaa omakseen" vasta kuukauden tuntemisen jälkeen. Se voi olla lapsellekin hyvin hämmentävä kokemus. Mulla oli kerran tollanen tapaus. Kiva mies, mutta sai lähdöt. :p
 
Niin kuin monet jo sanoi: hidasta tahtia, jos tuntuu siltä. Jos mies hermostuu siitä, se on merkki siitä, ettei kaikki oo ok. On tietty mahdollista, että mies on niin hyvä kuin miltä tuntuu. Mut luota täysillä omiin tuntemuksiisi!
 
Me asuttiin käytännössä yhdessä heti seurustelun alusta asti, koska miehen työvuorojen takia olis muuten ollut lähes mahdotonta nähdä. Ei ne lapset siitä vahingoitu, jos kotona käy joskus muitakin ku omat perheenjäsenet. Nyt ollaan naimisissa ja kaikki hyvin. Mut alusta asti tuntunut tosi hyvältä tämä suhde. Luottaisin omiin tuntemuksiini.
 
Tänne onkin tullut paljon vastauksia, kiitos siitä! Nyt jäi kyllä mietityttämään nuo henkilöt joilla oli käynyt huonosti tämän kaltaisten miesten kanssa. Mutta toisaalta moni oli edennyt nopeasti ja siitä ei mitään haittaa ollut. Minulla itselläni on tällähetkellä tunne, että tämä voisi onnistua.. Heti alussa molemmilla oli se tunne että ihan ku oltais tunnettu jo monta vuotta ;D sitä vaan jotenkin tuli sellainen olo, että ois kauemminkin jo tunnettu.

Sen verran voin sanoa vauvan isästä, kun moni sitä täällä kysyi että ero tuli jo ennen vauvan syntymää. Narsistiksi paljastui ja tämänkin takia epäilyttää miehet ylipäätänsä. Tämä kaveri tuntuu vaan erilaiselta. Ehkä kuitenkin vähän jarruttelen, koska en haluaisi pettyä uudestaan. Uusi mies on kyllä kaikin puolin "täydellinen" tähän asti, joka tietysti mietityttää että mikäs vikana...
 
Minun nykyinen mies oli kanssa innokas alkuun heti olisi pitänyt muuttaa yhteen, naimisiin ja lapsia jne.
Suoraan sanoin hälle, että vähintään vuosi kun on seurusteltu niin sitten katsellaan sitä yhteen muuttamista.
Siinä se vuosi sitten meni ja asutaan nyt yhdessä :)
 
Mies alkoi aikanaan puhua naimisiin menosta muutaman kuukauden jälkeen. Itse sanoin että katsotaan 10 vuoden päästä, no naimisiin mentiin 10 vuoden seurustelun jälkeen. Yksi lapsi saatiin ennen sitä, mutta en rakastunut edes mieheeni ekan seurustelu vuoden aikana. Täytyyhän ihminen tuntea ennen kuin häneen voi rakastua.
 
Me muutettiin heti yhteen epävirallisesti ja virallisesti 2kk seurustelun jälkeen, siitä on nyt aikaa 11vuotta ja viides lapsi tulossa :)

että hyvinkin voi käydä, tärkeintä on kuunnella omia tuntemuksia ja sydäntä ja edetä sen mukaan :)
 
Onhan tuo kyllä aika nopeaa toimintaa. Minua ahdistaisi jos ei olisi yhtään omaa aikaa, ja toinen tarrautuisi heti kiinni. Ettekö ole siis olleet edes päivää erillänne? Se ehkä kannattaisi, välillä pari päivää taukoa, niin sitten ehtisi vähän ajatellakin. Ja hei, ei kukaan ole täydellinen, kyllä siitä miehestä jotain vikoja löytyy.

Meillä on sillä tavalla, että mies aika alussa sanoi, että yhteen ei sitten muuteta ainakaan vuoteen, eikä joka päivä pystytä näkemään, mutta näin se vaan on. Sanoi kyllä myös, että hänestä tuntuu, että minun kanssa voisi olla lopun ikää, mutta tutustutaan rauhassa ensin. Minusta fiksua, koska molemmilla lapsia. Ja lasten suhteen otetaan tosi rauhallisesti, eipä tässä mitään kiirettä ole. Ikävä on joskus, joskus mies unohtuu päiväksi. Sitten on tosi kiva taas nähdä ja olla yhdessä. Kuitenkin meillä on molemmilla omatkin elämät ja kuviot. Sovitellaan kahta elämää pikkuhiljaa yhteen, tai katotaan sopiiko ne yhteen.
 

Yhteistyössä