M
Miina Koo
Vieras
Tästä tulee PITKÄ vuodatus. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä reilut 1,5 vuotta. Rakastan häntä kyllä, ja meillä on kivaa yhdessä. Ollaan oltu todella tiiviisti yhdessä koko tämän ajan, muutettiin lähes heti yhteen. Olen ollut koko suhteemme ajan jollain typerällä tavalla ihastunut erääseen säätöön, jonka kanssa soudin ja huopasin jo kauan ennen kuin tapasin nykyiseni. Kun tämä entinen tulee jossain vastaan, henki salpautuu ja sanat menevät sekaisin.
Olen pitänyt itseni kurissa ja jättänyt huomiotta kaikki hänen iskuyrityksensä. Hän ei tule millään tasolla toimeen nykyisen mieheni kanssa. Nyt olen kuitenkin ihan muutaman viime kuukauden aikana huomannut ajattelevani tuota entistä säätöä lähes joka hetki, ja katsellut oikeastaan muitakin. En tiedä mitä parisuhteeltani haluan, vai haluanko enää mitään, kun kaikki muut miehet tuntuvat paremmilta vaihtoehdoilta kuin nykyiseni.
Onko tämä nyt sitä alkuhuuman loppumista? Onkohan tässä suhteessa enää mitään järkeä, vaikka toisaalta en haluaisi "turvallisuuden tunteen" takia erotakaan?
HUOH, onko täällä kohtalotovereita?
Olen pitänyt itseni kurissa ja jättänyt huomiotta kaikki hänen iskuyrityksensä. Hän ei tule millään tasolla toimeen nykyisen mieheni kanssa. Nyt olen kuitenkin ihan muutaman viime kuukauden aikana huomannut ajattelevani tuota entistä säätöä lähes joka hetki, ja katsellut oikeastaan muitakin. En tiedä mitä parisuhteeltani haluan, vai haluanko enää mitään, kun kaikki muut miehet tuntuvat paremmilta vaihtoehdoilta kuin nykyiseni.
Onko tämä nyt sitä alkuhuuman loppumista? Onkohan tässä suhteessa enää mitään järkeä, vaikka toisaalta en haluaisi "turvallisuuden tunteen" takia erotakaan?
HUOH, onko täällä kohtalotovereita?