Mitä muotoilun klassikkoja teillä on kotona? Ajatonta muotoilua vai joka toinen vuosi Ikeasta uusi sisustus?

29.03.2010
372
0
16
Onko teillä muotoilun klassikkoja sisustuksessa? Tai antiikkia? Ihan mielenkiinnosta mietin, mitä ihmisiltä oikein löytyy kotoa.
Tuntuu, että nykyään niin harvat kannattavat mitään kestävää kehitystä tai ajatonta muotoilua tai antiikkia. Kaikkeen tietenkin voi kyllästyä, tiedän toki.

Mitä klassikko muotoilua teillä on? Laittakaa toki kuviakin, jos on.
 
Maku on minusta tärkeämpi kuin se mistä kalusteet on ostettu. Edullisestikin voi saada kaunista ja kestävää. Toisaalta voi olla niinkin, että on myös oman maun puutetta, jos kämppä näyttää siltä, että on käyty ratsaamassa Vepsaläinen. Klassikkoihinkin satsaamalla voi mennä pahasti metsään.
 
Hyvä keskustelunavaus.
Itse muutin sisustustapaani ja keskityn jatkossa ostamaan ajattomia huonekaluja jotka kestää.

Muotoilun klassikkoja ei löygy, itse inhoan näitä jokaisesta talosta löytyviä klassikkoja.
Lokit, Blockit, tuplakuplat ja kartellit ei koskaan kotiini pääse, en halua tuota tusinatavaraa.

Puusepällä teetin sohvapöydän ja tv-taso on lähdössä tilaukseen.
 
Kotoamme ei löydy klassikoita mutta ei myöskään ikeaa. Pääosa kalusteista on jurvalaisen puusepän tuotantoa 1950-luvulta. Huonekalut on suurelta osin perittyjä. Sängyt ovat sentään uudet.
 
Lundiaa :D Heh, klassikko se on, mutta tuskin muotoilun...

Klassikkojen ja Ikean väliin menee toki paljon asioita. Ikeaa meillä on yksi divaani, jonka olen saanut kirpparilta ilmaiseksi. Muuten meiltä löytyy isovanhemmilta perittyjä ei-design kalusteita (vaikkapa 60-lukulaisia), itsetehtyjä huonekaluja, hirvittävästi lundiaa. Yritän pidättäytyä päätöksessä että en osta mitään lastulevyä/huonekalulevyä sisältävää. Pari kirppiskalustetta on poikkeus.

Muotoilujuttu on vain pojalla.
magis-medium-puppy.jpg
p243588_488_336-1.jpg


Meidän koti on käytännöllinen - tyylisuunnaltaan.

Muoks - astioissa on kotimaista tyyliä - Kiltaa, Riihimäkeä ja vähän uudempaakin.
 
Viimeksi muokattu:
Facebookissa on niitä antiikkiryhmiä... tuntuu että vanhan moskan keräys on jotenkin tosi "in" tällä hetkellä. "Rättei lumpui ja retroi" ryhmään vaan katselemaan, miten hurjana ihmiset huutelee jostain 70-luvun pupukankaista tai mummon vanhasta retrokattilasta. Vähemmän huonekaluja siellä, mutta löytyy niitäkin. MOni blogikin käsittelee noita klassikkoja sisustuksessa.
 
Meiltä löytyy tällainen. Tunnetaan nimellä äidin rakkaustuoli. Olen verhoillut sen uudelleen, väliaikaisesti, ap kankaat on siellä uusien alla. Kunhan voitan lotossa, niin kiikutan tuon tyypille, jonka verhoilutöitä olen ihaillut.
Mun sekä miehen isoisät olivat "harrastelija"puuseppiä aikoinaan, meillä on siis paljon itsetehtyä vanhaa puuhuonekalua, lipastoja, tuoleja, arkkuja. Yks astiakaappi odottaa vielä anoppilassa meille muuttoa.
Ja on meil ikeaakin, ja kaikkea siltä väliltä. Puristit, tervetuloa. :D

Tuoli_ja_rahi_1967.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: Littledeath
[QUOTE="vieras";26410213]Maku on minusta tärkeämpi kuin se mistä kalusteet on ostettu. Edullisestikin voi saada kaunista ja kestävää. Toisaalta voi olla niinkin, että on myös oman maun puutetta, jos kämppä näyttää siltä, että on käyty ratsaamassa Vepsaläinen. Klassikkoihinkin satsaamalla voi mennä pahasti metsään.[/QUOTE]


Ei tässä nyt ollutkaan aloituksessa vedottu siihen, että klassikkotuotteet tai antiikki olisi mitenkään parempaa. Niitä ei vaan kukaan enää jotenkaan osta. Omassa tuttavapiirissäni on pari pariskuntaa, jonka kotona on muotoilua ja klassikoita. Loput sitten ostavatkin huonekalut Ikeasta/Jyskistä/Sotkasta ja ne vaihtuu parivuosittain maun mukaan.


Edullisestikin voi toki saada, itsekin olen ostanut huonekaluja käytettynä (mm. suomalaista muotoilua). EI se hinta kerro kaikkea. Nytkin haaveilen ostavani olkkariin munatuolin kaytettyna.


Ikea on vaan tehnyt sisustuksestakin kertakäyttotavaraa. Kun se on mahdollista, sisustus vaihtuu jatkuvasti.
 
Kirpparilta pääasiassa, ja sukulaisilta perittyä (ehkä arvokastakin, en tiedä).
Ikeasta ei taida olla muuta kuin verhot.

Muoks. Jos ostan uutena, ostan ajatonta ja kestävää.
 
Viimeksi muokattu:
Meiltä löytyy tällainen. Tunnetaan nimellä äidin rakkaustuoli. Olen verhoillut sen uudelleen, väliaikaisesti, ap kankaat on siellä uusien alla. Kunhan voitan lotossa, niin kiikutan tuon tyypille, jonka verhoilutöitä olen ihaillut.
Mun sekä miehen isoisät olivat "harrastelija"puuseppiä aikoinaan, meillä on siis paljon itsetehtyä vanhaa puuhuonekalua, lipastoja, tuoleja, arkkuja. Yks astiakaappi odottaa vielä anoppilassa meille muuttoa.
Ja on meil ikeaakin, ja kaikkea siltä väliltä. Puristit, tervetuloa. :D

Tuoli_ja_rahi_1967.jpg
Oi tuo on kaunis tuoli. Millaista siinä on istua? Onko mukava?
 
Meillä on tällä hetkellä opiskelijabudjetin kalusteita: Halpaa, huonoa, Ikeaa.
Tästä lähtien ostamme: Kotimaista, laadukasta, klassista ja ajatonta. Miellään täyspuisia joita voi sitten korjata, pintakäsitellä ja uudistaa. Ollaan mieluummin ilman, kuin ostetaan huonolaatuista.
 
Aalto-maljakko, Hackmanin aterimet, Kartio-laseja, Primavera- ja Paratiisi-kuppeja, ahahah :laugh:

Multa puuttuu tuo Aalto-maljakko, joka on kait Suomalaisen muotoilun yleisin tuote (jos arkikäyttötavaroita ei ota mukaan).

Mä kannatan simppeliä ja suoraviivaista sisustusta aika paljon. En tykkää pitää turhia tavaroita esillä, kuten maljakoita. Voihan tuota käyttää toki paljon muuhunkin toki.

Primaveraa kans on, vaikka kyllä en taas diggaa Arabiaa yhtään.
 
[QUOTE="vieras";26410372]Oi tuo on kaunis tuoli. Millaista siinä on istua? Onko mukava?[/QUOTE]

Se ei ole syyttä mun rakkaustuoli. On syvä ja leveä. Me mahdutaan tohon muksun kans vierekkäin istumaan ja mun beba on sentään kokoa 44-46! Siinä on paras istua jalat rahilla, perus ryhti-istumiseen on hieman liian syvä. Ollaan korjattu asia parilla tyynyllä, paitsi nyt, kun on muksun huoneessa satutuolina.

Paitsi noi pinnojen välit. Ne kerää kaiken paskan ja villakoirat lattialta...
 
Yki Nummen Lokki roikkuu keittiössä. Aalto maljakkoja on useampi, Pentikin tuotteita paljon, käyttöastioina Teemaa, lapsilla unipuun kerrossänky ja Artekin syöttötuoli... mitä näitä nyt on, melko perussettiä, mut miellyttää meidän "sisustussilmää" :)
 
Minun aarteeni on lähes satavuotias ruokailuryhmä, täyspuuta(en tiiä mikä puu, mut painaa hirmuisesti), äidin wanha kahviastiasto(saanut nuorena ensimmäisessä avioliitossaan) sekä tietystikin Tikkakosken ompelukone alkuperäisessä kunnossaan ohjeiden ja varaosien kera.:heart:
Jostakin kumman syystä olen tällä hetkellä varsin rakastunut wanhoihin emalikulhoihin ja niitä löytynee muutama jo. Löysin myös kierrätyskeskuksesta aivan kamalan ihanat juomalasit, sellaiset myrkynvihreät ja muoto on niin kuin ne vanhat kokislasit joskus.:heart:

Rakastan wanhaa, tuota ruokailuryhmää halasin pitkään ja hartaasti kun sen äidiltä vihdoin sain.
 
  • Tykkää
Reactions: moekoe
Meillä on tällä hetkellä opiskelijabudjetin kalusteita: Halpaa, huonoa, Ikeaa.
Tästä lähtien ostamme: Kotimaista, laadukasta, klassista ja ajatonta. Miellään täyspuisia joita voi sitten korjata, pintakäsitellä ja uudistaa. Ollaan mieluummin ilman, kuin ostetaan huonolaatuista.

Ihan kuin meidän ajatuksemme viisi- kuusi vuotta sitten. Pikkuhiljaa olemme kotia laittaneet ja ylläpitäneet tuota ajatusta, että jos ei löydy mieluista ja kunnollista tai siihen ei ole varaa, olemme mieluummin ilman. Enää ei löydy lastulevyä kuin kahden lack-pöydän verran, mutta ne saavat olla sen aikaa kun lapset tarvitsevat oman korkuisia piirustuspöytiä.

Onhan meillä niin Block- valaisin, Puppy, Lundiaa, Eamesia, Marimekkoa ynnä montaa muuta tuttua klassikkoa, mutta niin kyllä tuntuu olevan vähän kaikilla lähipiirissä. Onneksi on myös mummolasta perittyä antiikkia, aidot 60- luvun designtuolit erään tunnetun suunnittelijan hieman tuntemattomampaa mallia ja itse tehty Virkkuukoukussa- tyylinen matto. Ikeaakin löytyy, enkä näe siinäkään mitään vikaa, kun valitsee massiivipuuta ja ajatonta muotoilua.
 

Yhteistyössä