Mitä nyt? Lapsen isä mahdollisesti vankilassa synnyksen aikaan.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja elämä myrskyssä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun läheiseni on joutunut henkirikoksen uhriksi. Tunnen tekijää kohtaan syvää katkeruutta ja inhoa ja toivon hänelle kaikkea pahaa, mutta hänen lapsilleen, jos sellaisia on, toivon kuitenkin ihan "tavallisen hyvää". Oikeastaan en edes halua tietää, mitä tekijän perheelle kuuluu enkä välitä ajatella heitä, mutta heitä kohtaan en tunne katkeruutta. Mielestäni rikollisten lapset ovat jossain määrin myös vanhempiensa tekojen uhreja.
 
En tuomitse mutta matkat tapaamisiin maksaa,vanki saattaa pyyttää usein rahaa koska kanttiinikärryistä voi ostella jotain samoin puhelinkortit yms maksaa.Kyllä en enää 15v jälkeen siihen rumbaan lähtisi.
 
On mulla kaikki ihan kotona :) Mä en vaan hyväksy lapsiin kohdistuvia, traumatisoivia rikoksia. Ja olen sitä mieltä, että pedofiilit ansaitsevat kaiken minkä saavat, paitsi hyväksyntää missään mielessä.
En yritä selitellä kenenkään tekoja, minä vaan todella ymmärrän, että näitä sairaita pikku paskiaisia kohtaan voi tuntea syvää vihaa. Se EI oikeuta tätä tekoa, mutta tekee siitä helvetin paljon ymmärrettävämpää.
Mutta se on nyt aivan sama, mitä mieltä sä olet minun mielipiteestäni. Minä säälin sitä alkuperäistä uhria, eli lasta. Pedofiilissa ei ole mitään viatonta eikä uhria.
Mutta tämä aihe nyt luisu ihan muille maille ja ap:kin poistunut jo kuvioista, joten mä häippäsen kanssa täältä vääntämästä :D MUTTA, seison siis edelleen sanojeni takana. En voi sille mitään, mutta olen sitä mieltä, että lasten täytyy saada kasvaa turvallisesti ilman muna pystyssä kulkevia sairaita runkkareita, ja nämä runkkarit eivät ansaitse mitään turvaa.

Lapseen kohdistuva se tämäkin oli, omaan syntymättömään lapseen kohdistuva.
 
Alkuperäinen kirjoittaja elämä myrskyssä;28149655:
Ettekö te osaa lukea. Mies ei ole tehnyt mitään lapseen kohdistunutta rikosta. Pitääkö tämä vääntää ratakiskosta teille osalle. Mies on ollut osallisena pedofiilin kuolemaan, joko meni jakeluun? Eihän se oikein ole, mutta kuten sanottua tehty mikä tehty ja nyt pitää koittaa turvata MINUN JA MIEHENI LAPSEN TULEVAISUUS jotenkin.

Kumpikaan meistä, ei mieheni tai minä, ole koskaan ollut päihteidenkäyttäjä. Kummallakaan ei ole ollut mielenterveysongelmia, tai ainakaan tähän asti ei ole ollut. Molemmat olemme olleet ihan kunnollisissa ammateissa. Kummallakaan ei ole mitään rikostaustaa tai tuomioita menneisyydessä. Se miksi mies on tehnyt tuollaisen päätöksen lähteä rikokseen mukaan, sitä en tiedä enkä voi ymmärtää.

Ja aborttia lienee hieman myöhäistä tehdä enää viidennellä kuulla..

Saako sen pedofiilin vanhemmat tai vaikka veli murhata sinun miehesi rangaistukseksi läheisensä murhasta, jos miehelläsi oli oikeus murhata joku rangaistukseksi rikoksesta?
 
Hei "elämä myrskyssä"

Luin tästä aloitus viestisi ja sen verran selasin, että joku oli VAO ry:n sivut sinulle jo linkittänytkin. Mikäli tarvitset tietoa, vertaistukea, hyviä linkkejä tai jotain muuta, niin laita rohkeasti sähköpostia vaory.postia@gmail.com
 
Ap, sinun pitää tehdä niinkuin sydän sanoo ja olla kirjoittelematta tänne. Tai ole lukematta näitä sydämettömiä viestejä. Uskon, että ihminen sopeutuu tilanteeseen kuin tilanteeseen, myös lapsi. Teillä on toivoa, ja asiat yleensä tuppaa järjestymään vaikka elämä näyttäisi kuinka hankalalta NYT.

Voimia sinulle, kuulostat vahvalta ja järkevältä ihmiseltä, olen varma että pääset tämän myrskyisän vaiheen yli elämässäsi.
 
Ensikertalaisena saa taposta max. 5 vuotta ja siitäkin istuu puolet. Loppuajan siitäkin on avovankilassa. Tsemppiä ap:lle hurjasti! Lapsellesi tilanne on normaali, että isä on vqnkilassa, koska hän ei muusta tiedä. Oma isäni on ollut vankilassa eikä tapaamiset olleet pelottavia. Oma ISÄ siellä oli, ei silmissäni mikään tappaja enkä häntä joutunut pelkäämään. Ap:lla on varmasti tiukat ajat edessä, uskon vahvasti, että niistä selviät ja voit vielä tulevaisuudessakin uskoa ja luottaa mieheesi, kun ja jos niin yhdessä päätätte.
 
AP, kovasti tsemppiä. <3

Ota ihmeessä nyt vastaan KAIKKI apu mitä saat ja keskity nyt ihan aluksi tärkeimpään eli itseesi. Taloudelliset jutut varmasti sujuvat - voi toki olla että varallisuutesi pienenee mutta ihan varmasti pärjäät kyllä. Onneksi sulla kuitenkin ilmeisesti on myös perhettä siinä tukiverkostona!

Mitään päätöksiä asunnon valinnasta tai muustakaan käytännöllisestä sun ei tarvitse ihan heti alkaa miettiä, eli hengähdäpä nyt ensin syvään ja harkitse uudelleen sitä kriisiapuakin vielä?
 
Jos kyseessä olisi yksinhuoltaja, jonka mies jättänyt, haukuttaisiin täällä että miksi valitsit niin huonon miehen. Ymmärrän kyllä että ap kaipaa tukea, mutta eihän tilanne niin kovin erilainen ole kuin perus-yksinhuoltajalla, ja niitä tässä maassa on pilvin pimein. Mitään draamaahan tässä tilanteessa ei ole-mies on itse tietoisesti saanut itsensä tällaiseen tilanteeseen- ja häntä pitäisi tästä tilanteesta syyttää- EI sympatiseerata ja voivotella.En ymmärrä miten ap voi edelleen tuntea samaa tätä ihmistä kohtaan, joka on kyennyt tekemään tällaisen teon. Tuollainen väkivalta, ei ehkä jää viimeiseksi rikokseksi? Ja miten ihmeessä selittää tämä omalle lapselleen? Että näin ei saa tehdä mutta isäsi teki niin. Todella ristiriitainen asetelma. Itse en pystyisi kasvattamaan lasta tällaisessa asetelmassa, vaan jättäisin miehen ja kasvattaisin lapsen itse. Tietenkin lapsella on oikeus nähdä isäänsä. Mutta missä menee se raja että se on lapselle hyödyllistä? Ja mitä vauva tai alle kouluikäinen lapsi pystyy edes ajattelemaan tällaisesta?
Paljon mietittävää ja pohdittavaa.

En vaan ymmärrä teitä, joiden mielestä on ok,mitä mies on tehnyt?????
 
  • Tykkää
Reactions: Porho ja Anatolia
Jos kyseessä olisi yksinhuoltaja, jonka mies jättänyt, haukuttaisiin täällä että miksi valitsit niin huonon miehen. Ymmärrän kyllä että ap kaipaa tukea, mutta eihän tilanne niin kovin erilainen ole kuin perus-yksinhuoltajalla, ja niitä tässä maassa on pilvin pimein. Mitään draamaahan tässä tilanteessa ei ole-mies on itse tietoisesti saanut itsensä tällaiseen tilanteeseen- ja häntä pitäisi tästä tilanteesta syyttää- EI sympatiseerata ja voivotella.En ymmärrä miten ap voi edelleen tuntea samaa tätä ihmistä kohtaan, joka on kyennyt tekemään tällaisen teon. Tuollainen väkivalta, ei ehkä jää viimeiseksi rikokseksi? Ja miten ihmeessä selittää tämä omalle lapselleen? Että näin ei saa tehdä mutta isäsi teki niin. Todella ristiriitainen asetelma. Itse en pystyisi kasvattamaan lasta tällaisessa asetelmassa, vaan jättäisin miehen ja kasvattaisin lapsen itse. Tietenkin lapsella on oikeus nähdä isäänsä. Mutta missä menee se raja että se on lapselle hyödyllistä? Ja mitä vauva tai alle kouluikäinen lapsi pystyy edes ajattelemaan tällaisesta?
Paljon mietittävää ja pohdittavaa.

En vaan ymmärrä teitä, joiden mielestä on ok,mitä mies on tehnyt?????
Henkeähän ei keltään saa riistää, oli se toinen tehnyt mitä tahansa. Näin menee suomen laki. Itse olisin kuolemantuomion kannalla kaikkiin jotka ovat syyllistyneet murhiin.
 
Samapa tuo kenet tappoi, tappaja on silti.

Ja ainahan lapset on joutuneet kärsimään isiensä synneistä. Se ei oo mitään uutta.

Kivaahan se on, jos lapselle ja isälle muodostuu jonkinmoinen suhde, mutta...kai ilmankin pärjäis. Onhan niitä isättömiä lapsia ja totaaliyh-äitejä ollut iät ja ajat, ja ihan kivasti suurin osa kai pärjää.

Jos joku tykkää pysyä linnakundin vierellä, niin mikäs siinä. Selvää on kuitenkin se, että isä ei voi olla mukana synnytyksessä ja arjessa - ainakin toivon, ettei voi olla, koska kuuluu vankilaan eikä minnekään muualle.
 
En vaan ymmärrä teitä, joiden mielestä on ok,mitä mies on tehnyt?????
Öh, täällä taisi olla yksi joka mainitsi pari kertaa, että hänen mielestään pedofiilit ovat ansainneet tulla tapetuksi. Missä tämä ääretön hyväksyntä taas on? Vai onko oma kauhistus taas vaan niin suuri, ettei oikein edes malta lukea noita viestejä?

Ja voin kyllä ihan omalla nimellänikin myöntää, että kyllä, mielestäni on pienempi rikos tappaa lastenraiskaaja kuin joku "normaali" ihminen. Jos ihminen kostaa läheisensä kokeman väkivallan, en pidä kyseistä ihmistä "hulluna murhaajana", vaikka en hänen tekoaan ihailekaan. Suojelunhalu ei aina ole kovin loogista, enkä edes tiedä tapauksen yksityiskohtia, niin en koe tarpeelliseksi leimata ap:n miestä joksikin yhteiskunnan pohjasakaksi, raivohulluksi, perheelleen vaaralliseksi yksilöksi. Tuomiohan siitä lastenraiskaajankin tappamisesta kuuluu toki tulla, ja tuomionhan tässä ap:nkin mies on saamassa. Nyt vaan mietitään sitä, miten lapsen oikeus isäänsä toteutuu tällaisessa ikävässä tilanteessa.
 
Mietin sitäkin, että jos oikein hyvä, nuhteeton mies, yhtäkkiä päättää riistää toiselta hengen, niin onko se sellainen tyyppi jonka haluan olevan lapseni elämässä mukana? Entä jos sillä napsahtaa joskus taas?
 
Öh, täällä taisi olla yksi joka mainitsi pari kertaa, että hänen mielestään pedofiilit ovat ansainneet tulla tapetuksi. Missä tämä ääretön hyväksyntä taas on? Vai onko oma kauhistus taas vaan niin suuri, ettei oikein edes malta lukea noita viestejä?

Ja voin kyllä ihan omalla nimellänikin myöntää, että kyllä, mielestäni on pienempi rikos tappaa lastenraiskaaja kuin joku "normaali" ihminen. Jos ihminen kostaa läheisensä kokeman väkivallan, en pidä kyseistä ihmistä "hulluna murhaajana", vaikka en hänen tekoaan ihailekaan. Suojelunhalu ei aina ole kovin loogista, enkä edes tiedä tapauksen yksityiskohtia, niin en koe tarpeelliseksi leimata ap:n miestä joksikin yhteiskunnan pohjasakaksi, raivohulluksi, perheelleen vaaralliseksi yksilöksi. Tuomiohan siitä lastenraiskaajankin tappamisesta kuuluu toki tulla, ja tuomionhan tässä ap:nkin mies on saamassa. Nyt vaan mietitään sitä, miten lapsen oikeus isäänsä toteutuu tällaisessa ikävässä tilanteessa.

Mielestäni lapsen oikeus on kasvaa ulkona tästä kuviosta, jonka isänsä on hänelle järjestänyt. Eli kasvaa onnellisena äitinsä kanssa, ehkä saada joku kaunis päivä ihana isäpuoli.
 
Mietin sitäkin, että jos oikein hyvä, nuhteeton mies, yhtäkkiä päättää riistää toiselta hengen, niin onko se sellainen tyyppi jonka haluan olevan lapseni elämässä mukana? Entä jos sillä napsahtaa joskus taas?

Eihän sillä voi :) Kun ei ollut tätä ennenkään! Paitsi että jos tarpeeksi paha tapaus tulee eteen niin... kiinnostaisi muuten tietää miten pääsi riistämään keltään hengen: siis oliko tämä uhri vielä tuomitsematta (mistä siis voi olla sataprosenttisen varma että oli syyllinen??) vai oliko jo tuomionsa kärsinyt (vau) vai missä tämä tapahtui.....
 
Mietin sitäkin, että jos oikein hyvä, nuhteeton mies, yhtäkkiä päättää riistää toiselta hengen, niin onko se sellainen tyyppi jonka haluan olevan lapseni elämässä mukana? Entä jos sillä napsahtaa joskus taas?

No juuripa näin! Mutta moni täällä näyttää olevan sitä mieltä, että niin ei tule käymään, ja lapsen oikeus on tutustua isäänsä jne blaa blaa.

Ja kaiken kukkuraksi jos teko oli SUUNNITELTU, minä kyllä pelkäisin ikuisesti tuollaista henkilöä. Enkä haluaisi häntä lapsesi elämään kuin korkeintaan etäisenä isänä. Kertoisin lapselle kuka hänen isänsä on jne, saisivat tavata, mutta hoitoon en antaisi. Isompana (esim 15-16 vuotiaana, tai täysi-ikäisenä) lapsi saisi itse päättää haluaako olla tällaisen ihmisen kanssa tekemisissä.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
[QUOTE="vieras";28151509]Mielestäni lapsen oikeus on kasvaa ulkona tästä kuviosta, jonka isänsä on hänelle järjestänyt. Eli kasvaa onnellisena äitinsä kanssa, ehkä saada joku kaunis päivä ihana isäpuoli.[/QUOTE]
Jälkimmäinen virke voi toteutua, vaikka nykyistä isää ei lapselta poistetakaan, niinkuin vanhaa rikkinäistä sukkaa. Minusta lapsella voi yhtälailla olla myös oikeus tutustua isäänsä, vaikka kyseinen mies ei mikää vuoden isä olisikaan. Monille tuo biologinen side on kuitenkin aika tärkeä, ja tässäkin ketjussa ovat useat maininneet kuinka ovat tyytyväisiä, että tunsivat isänsä, vaikka tämä oli linnassa/alkoholisti/ym. ikävämmänpuoleista asiaa.
 
Niin, ja vielä: en missään nimessä jakaisi huoltajuutta! Mitäs jos tämän ihmisen mielenterveys alkaa reistailla vankilassa, ja sitten joskus tulee vaatimaan oikeuksiaan lapseen, mitäs SITTEN? Yksinhuoltajuus, eikä mitään oikeuksia isälle, paitsi nähdä lasta joskus. Ei mitään yhteisiä viikonloppuja jne.
Ota AP nämä neuvot tosissasi- et voi tietää mikä on saanut miehesi tekemään tämän-piilevä mielisairaus tms. Normaali ihminen EI TOIMI NOIN!
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
Jälkimmäinen virke voi toteutua, vaikka nykyistä isää ei lapselta poistetakaan, niinkuin vanhaa rikkinäistä sukkaa. Minusta lapsella voi yhtälailla olla myös oikeus tutustua isäänsä, vaikka kyseinen mies ei mikää vuoden isä olisikaan. Monille tuo biologinen side on kuitenkin aika tärkeä, ja tässäkin ketjussa ovat useat maininneet kuinka ovat tyytyväisiä, että tunsivat isänsä, vaikka tämä oli linnassa/alkoholisti/ym. ikävämmänpuoleista asiaa.

Ei kai tässä kukaan sitä isyyttä olisi pois ottamassa? Biologinen isähän hän on joka tapauksessa.
Mutta monet on ehdottaneet että kannattaisi kuitenkin erota?Jos jää vaan voivottelemaan ja hyväksyy miehen teon, on mielestäni sinisilmäinen ja naiivi.

Ap sanoi jossain viestissään että teko on jo tehty, ei voi mitään tms.
Eli ei pätkääkään tuomitse miestä siitä, millaiseen tilanteeseen MIES on hänet laittanut!!!Vaimo raskaana ja mies menee tekemään tällaista. Onpa siinä hieno mies!
 
[QUOTE="vieras";28151575]Ei kai tässä kukaan sitä isyyttä olisi pois ottamassa? Biologinen isähän hän on joka tapauksessa.
Mutta monet on ehdottaneet että kannattaisi kuitenkin erota?Jos jää vaan voivottelemaan ja hyväksyy miehen teon, on mielestäni sinisilmäinen ja naiivi.

Ap sanoi jossain viestissään että teko on jo tehty, ei voi mitään tms.
Eli ei pätkääkään tuomitse miestä siitä, millaiseen tilanteeseen MIES on hänet laittanut!!!Vaimo raskaana ja mies menee tekemään tällaista. Onpa siinä hieno mies![/QUOTE]

No minusta järkevämmät neuvot ovat olleet sitä luokkaa, että nyt ensin hakee apua ja tukea omaan järkytykseensä ja käytännön ongelmiin. Eiköhän siellä ap voi sitten ihan itse keskustella ja miettiä sitä eroa. Minä en näe "eroa äkkiä äläkä näytä koko lasta isälle" -ehdotuksia oikeasti mitenkään kovin pohdittuina neuvoina. Mielestäni mahdollinen anteeksiantaminen ja/tai teon hyväksyminen on ihan ap:n tehtävissä tai tekemättömissä, ei meidän muiden.

En muista kenenkään ehdottaneen täydellistä anteeksiantamista ja kotona rakastuneesti odottamista, kunnes mies palaa täydelliseen perheeseensä, mutta en jaksa tässä välissä lukea ketjua uudelleen.
 
  • Tykkää
Reactions: moekoe
Voimia sinulle aloittaja. Nyt tuntuu että kaikki katuu päälle mutta usko pois, se päivä vielä koittaa kun kaikki on hyvin. Aika menee yllättävän nopeasti, etenkin kun saat lapsen jonka kasvua seurata. Ihminen joka on tappanut toisen ei ole tuomion kärsittyään tappaja...hän ei tule olemaan lopun elämää tappaja, hän on joskus tappanut jonkun mutta se ei tee hänestä tappajaa loppuelämäkseen. Kivitalosta tai tutkintavankeudesta hänellä ei tietääkseni ole mahdollista päästä mukaan synnytykseen, vain avovankiloista pääsee niin että vartijat tuo paikalle vaikka keskellä yötä ja siihen perään saa viettää yhden 24 tunnin loman vastasyntyneen ja tämän äidin kanssa ja sitten vanki palaa itse takaisin avolaitokseen. Lapsellasi on aivan yhtä hyvät eväät elämään kuin muillakin, hänellä on sinut ja hänellä on myös isä jonka tuomio lyhenee joka päivä ja lapsen kasvaessa heillä on samanlaiset mahdollisuudet olla yhdessä. Saatte myös perhetapaamisia joista osa jopa viikonlopun pituisia, tuomion lähetessä loppua pääsette vapautuvien vankien ja heidän perheenjäsenten yhteisille leireille ja tietenkin ihan normaali viikonloppu tapaamiset. Tulet jonain päivänä hämmästymään kuinka vahva olet ollut ja selvinnyt, tulet myös huomaamaan keitä on oikeat ystävät ja keitä ei. Odotin itse 3 vuotta miestäni ja näin jälkeenpäin ajatellen vaikka se oli välillä hyvin tuskaista aikaa niin tänä päivänä olen ihminen joka osaa arvostaa pieniä asioita, seistä omilla jaloilla ja nähdä asioita joilla on oikeasti merkitystä. Me ei muistella sitä aikaa vaan nautitaan elämästä ja otetaan joka päivä takaisin se mitä silloin menetettiin. Toinen ihminen saa uskomattoman merkityksen kun sen kerran menettää. Tosin tuo 3 vuotta oli lyhyt aika mutta minulle se oli ikuisuus ja hän pääsi avotaloon istuttua tuosta puolet jolloin hän pääsi kotiin joka 2.viikonloppu. Suosittelen olemaan aktiivisesti vaon tarjoamassa vertaistuki ryhmissä mukana ja tulet huomaamaan että siellä on muitakin odottavia äitejä. Muista olla avoin ja älä koskaan häpeä itse, välillä sinusta tuntuu varmasti että suoritat itse myös hänen tuomiotaan, tärkeää on sinun pitää itsestä huolta ja tulevasta lapsesta. Lapsen kasteen saa järjestää myös vankilassa jolloin isällä mahd.olla mukana. Voimia vielä sinulle ja suuri halaus.
 

Yhteistyössä