Mitä sait mieheltäsi lahjaksi synnytyksen jälkeen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lahjaa pukkaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Lahjaa pukkaa

Vieras
Ja mitä itse annoit miehelle?

Itse taisin ostaa miehelle Dresmanista hienon kylpytakin/aamutakin, jonka annoin kyllä jo ennen synnytystä kun en malttanut sitä jemmailla.... heh... Sitä hän oli kaipaillut niin siksi sellainen. Muuta en ainakaan muistaakseni ostanut.
Hän toi valtavan kasan (30kpl) isoja vaaleanpunaisia ruusuja (mun lemppareita) ja sellasen käsikorun jostain lahjatavaraliikkeestä (ei siis kultaliikkeestä..) mut se oli mulle kyllä liian pieni, et annan sen sit meidän tytölle myöhemmin lahjaksi kun hän vähän kasvaa. Kiva idea se oli kuitenkin.
Nyt toisen synnytyksen lähetessä pyysin jo etukäteen että jos jotain ostaa niin lahjakortti!! Ite ajattelin ostaa kans lahjakortin hierontaan sille, mutta en tietenkään sano sitä sille. Enkä ees kysy mitä se tahtois... ;) Hierontaa kaipaa kaikki :=)

Lähti kiinnostaan et millä teitä muita on hellitty, ja mitä itse olette halunneet antaa :)
 
Minä en antanut miehelle mitään. Mielestäni siinä oli minun puoleltani riittävästi lahjaa, kun kärsin tuskaiset raskausajat ja synnytykset. Mies antoi minulle ensimmäisen lapsen jälkeen kultaisen sormuksen, johon oli upotettu yksi timantti. Toisen lapsen jälkeen hän upotutti sormukseen toisen timantin.
 
Käytiin lapsen syntymän jälkeen yhdessä kultakaupassa katsomassa minulle mieleinen koru. Toisen lapsen synnyttyä en muistaakseni saanut mitään. Miehelle en ole mitään lahjaa ostanut, sillä hänen osansa vauvasta on ollut se orgasmi... On siis se naisen kohtalo vähän rankempi 9 kk raskauden, synnytyksen, imetyksen ja synnytyksestä toipumisen kanssa!!!
 
Mä sain mieheltä korun, joka kylläkin meni vaihtoon. Kiva juttu kuitenkin. Mä jotenkin kuvittelin, että on ihan yleinen käytäntö, että mies ostaa lahjan... vastauksista päätelleen olinkin väärässä!
 
Ei meilläkään lahjoja vaihdettu. Vauva oli se pääasia ja kaikki muu olisi kyllä kalvennut sen rinnalla vaikka olisi minkäkokoinen timantinmöhkäle ollut :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei meillä enkä muitakaan tunne...:
Ei meilläkään lahjoja vaihdettu. Vauva oli se pääasia ja kaikki muu olisi kyllä kalvennut sen rinnalla vaikka olisi minkäkokoinen timantinmöhkäle ollut :D


Ihan samaa ajattelen, vauvan rinnalla olisi kaikki kalvennut ;), eli ei ostettu toisillemme mitään. Joskus muutama kk synnytyksen jälkeen sain sen kalevalan äiti-lapsikorun.
 
minä saanut molemmista sormukset.
on olleet "ponnistuslahja" nimellä meillä. ja aika moni ystäväni on saanut myös jonkun lahjan synnytettyään lapsen.
Miehelle en ostanut mitään... =/
mutta lahjat tulivat "myöhässä" eli sitten ostettiin/soviteltiin, kun turvotukset oli poistuneet sormista.

 
En minäkään lahjoja odottanut mutta ihanaa oli kun kotona oli odottamassa valmiina lempiruokaani, iso kukkapuska ja kultainen kaulakorumedaljonki, johon sain laittaa perheeni kuvan.
Tottakai terve vauva on pääasia, eikä sitä mikään voi ylittää, mutta minusta on ihanaa huomaavaisuutta puolisolta ymmärtää ja arvostaa raskauden ja synnytyksen aiheuttamia rasituksia ja kipuja. Tuntuu tosi ihanalta kun puoliso kertoo arvostavansa vaimon kokemusta eikä pitävän sitä itsestäänselvyytenä. Ja että ylipäätään tajuaa ettei vauva synny ilman kipua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ihana puoliso:
Tottakai terve vauva on pääasia, eikä sitä mikään voi ylittää, mutta minusta on ihanaa huomaavaisuutta puolisolta ymmärtää ja arvostaa raskauden ja synnytyksen aiheuttamia rasituksia ja kipuja. Tuntuu tosi ihanalta kun puoliso kertoo arvostavansa vaimon kokemusta eikä pitävän sitä itsestäänselvyytenä. Ja että ylipäätään tajuaa ettei vauva synny ilman kipua.

No minä tiedän kyllä ilman lahjojakin, että mies arvostaa suuresti sitä, että olen kantanut 9 kuukautta ja kivulla synnyttänyt lapsen. Ei siinä lahjoja tarvita. Mutta en siis tuomitse lahjojen antamista. Meillä se nyt vain ei tullut mieleenkään.
 
Sain mieheltä sen Kalevala-korun äiti-lapsi-helan ja mielestäni se oli aivan ihana lahja. :) Itse annoin miehelle isyyspakkauksen jo ennen vauvan syntymää, siihen olin koonnut kaikkea kivaa ja tarpeellista. Vauvan syntymän jälkeen en sitten antanut enää mitään, kun ajattelin myös, että minä olen ne suuremmat tuskat kärsinyt ja ennemmin lahjan ansainnut. ;)
 
Mieheni oli rinnalla koko raskauteni, synnytyksen ja kotona. Todella hyva tuki. Muuta en tarvitse. Sain terveen lapsen ihanan miehen kanssa. Tosin emme muutenkaan ostele toisille lahjoja merkkipaivina jouluina yms., vaan teemme hankintoja ex temporee mm. ulkomailta yhdessa.
 
Eipä meilläkään tullut mieleen, että vauvan synnyttyä olisi pitänyt ostaa toisillemme jotakin lahjoja. Vihkimistä seuraavana aamuna mies aikoinaan osti huomenlahjan, mutta en ole kuullut, että vauvan vuoksi pitäisi ostaa jotakin puolisolle. Jotenkin ajatukset on niin täysin vauvassa ja vauvalle ostettavissa tarvikkeissa.
 
Eipä meilläkään juolahtanut mieleen että olisi sen kummemmin lahjan paikka. Itse ostin itselleni riipuksen jossa on siis tytön etunimen mukaan M-kirjain kultaa, valkokultaa ja 5 timanttia. Oli kallis koru mutta ihana. Sen sitten tyttö perii aikanaan...
 

Yhteistyössä