Mitä tapahtui kaverilleni?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kovajänis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Kovajänis

Aktiivinen jäsen
29.11.2006
9 532
3
36
Odotettu ja todella toivottu tyttövauva syntyi heille pari vuotta sitten. Äiti sitä mieltä että kotona lapset hoidettava ja kaikkein paras ratkaisu hänen lapselleen. Oli kotona, hoiti lapsen erinomaisen hyvin, harrasti itse kaikenlaista ja ystävistä/ulkomaailman kontakteistakaan ei puutetta ollut. Yhtäkkiä kertoo että laittaa silloin reilu 2v:n kokopäivähoitoon, meni itse uusiin töihin. Enää näkee lastaan vain noin 4 tuntia arkipäivisin, on tullut siihen uskoon että kyllä päiväkoti kasvattaa, hän ei edes ulkoile lapsensa kanssa yhtään arkisin, harvoin viikonloppunakaan, koska lapsi on isällään (eronneet).
Mitä tapahtuikaan sille ihmiselle, joka oli täysin rinnoin valmis luopumaan pienistä asioista jotta saa tyttönsä hoitaa kotona mahdollisimman pitkään? Saati tulemaan sellaiseksi äidiksi, joka tavallaan pitää lastaan siinä "ylimääräisenä" työhommana, joka vaan pidettävä hengissä.

Ja siis kysyn VAIN tästä, en moralisoi muita vanhempia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pehmeäpupu:
Odotettu ja todella toivottu tyttövauva syntyi heille pari vuotta sitten. Äiti sitä mieltä että kotona lapset hoidettava ja kaikkein paras ratkaisu hänen lapselleen. Oli kotona, hoiti lapsen erinomaisen hyvin, harrasti itse kaikenlaista ja ystävistä/ulkomaailman kontakteistakaan ei puutetta ollut. Yhtäkkiä kertoo että laittaa silloin reilu 2v:n kokopäivähoitoon, meni itse uusiin töihin. Enää näkee lastaan vain noin 4 tuntia arkipäivisin, on tullut siihen uskoon että kyllä päiväkoti kasvattaa, hän ei edes ulkoile lapsensa kanssa yhtään arkisin, harvoin viikonloppunakaan, koska lapsi on isällään (eronneet).
Mitä tapahtuikaan sille ihmiselle, joka oli täysin rinnoin valmis luopumaan pienistä asioista jotta saa tyttönsä hoitaa kotona mahdollisimman pitkään? Saati tulemaan sellaiseksi äidiksi, joka tavallaan pitää lastaan siinä "ylimääräisenä" työhommana, joka vaan pidettävä hengissä.

Ja siis kysyn VAIN tästä, en moralisoi muita vanhempia.
No ei tää nyt kovin pahalta brainteaserilta vaikuta. Sen kahen vuoden sisällä on tapahtunut ero, yh:na se taloudellinen tilanne nyt vaan on vähän erilainen kun parisuhteessa. Samoin se oma jaksaminen, jos ei ole toista jakamassa arkea.

Ja sinä oot melkonen kaveri tuota hämmästelemässä.... Ja äläkä ees kehtaa väittää ettet moralisoi, kun samalla toteat että pitää "ylimääräisenä työhommana" lastaan jos pistää tarhaan. Tuskinpa äiti itse on ilmoittanut pitävänsä lastaan ylimääräisenä?
 
No eikö toi nyt ole aika normitilanne: 2-vuotias lapsi päivähoidossa ja vanhemmat töissä. Varsinkin jos on yksinhuoltaja. Ja ehkä hän tajusi, että asiat pitää katsoa kokonaisuutena, eikä fanaattisesti seurata jotain tiettyä linjaa.
 
Ehkä oli aika lailla yksin hoitanut lapsensa sitä ennen. Onhan lapsi kuitenkin saanut olla kotona kaksivuotiaaksi asti, sekin hyvä. Nyt kenties vaihdettu vähän hoitovastuuta isälle. Sun täytyy tiedustella tätä ( hienotunteisesti ) henkilöltä itseltään, täällä saat vaan arvailuja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pehmeäpupu:
Odotettu ja todella toivottu tyttövauva syntyi heille pari vuotta sitten. Äiti sitä mieltä että kotona lapset hoidettava ja kaikkein paras ratkaisu hänen lapselleen. Oli kotona, hoiti lapsen erinomaisen hyvin, harrasti itse kaikenlaista ja ystävistä/ulkomaailman kontakteistakaan ei puutetta ollut. Yhtäkkiä kertoo että laittaa silloin reilu 2v:n kokopäivähoitoon, meni itse uusiin töihin. Enää näkee lastaan vain noin 4 tuntia arkipäivisin, on tullut siihen uskoon että kyllä päiväkoti kasvattaa, hän ei edes ulkoile lapsensa kanssa yhtään arkisin, harvoin viikonloppunakaan, koska lapsi on isällään (eronneet).
Mitä tapahtuikaan sille ihmiselle, joka oli täysin rinnoin valmis luopumaan pienistä asioista jotta saa tyttönsä hoitaa kotona mahdollisimman pitkään? Saati tulemaan sellaiseksi äidiksi, joka tavallaan pitää lastaan siinä "ylimääräisenä" työhommana, joka vaan pidettävä hengissä.

Ja siis kysyn VAIN tästä, en moralisoi muita vanhempia.

tuskin mitän. Kyllä mullakin mielipiteet muuttuu. 2v pärjää jo hoidossa
 

Yhteistyössä