M
"Misty"
Vieras
Mä puhuisin lapselleni äidinkieltäni, eli ruotsia, mutta palkkaisin suomenkielisen lastenhoitajan (epäilemättä heillä sellainen kuitenkin on?) tai laittaisin lapsen suomenkieliseen päiväkotiin. Itse olen yksikielisestä perheestä enkä erityisen lahjakas kielissä, mutta mieheni on kaksikielinen. Keskenämme puhumme suomea, mutta lapselle mies puhuu tuota toista kieltään, lisäksi lapsi puhuu sitä kahtena päivänä kerhossa.
Itseäni ihmetyttää eniten tuo Lindan miehen asenne, "ei sitä tarvitse missään". Koulutettu ihminen kuitenkin kyseessä, ja mistäs ihmeestä hän tuollaisen asian voi etukäteen tietää? Kielistä on hyötyä yllättävissäkin tilanteissa. Taitaa vain olla kyse siitä kuten monesti tällaisissa tapauksissa, että toinen vanhemmista ei halua että lapsi oppii jotain sellaista kieltä mitä ei itse ymmärrä, ettei toiselle vanhemmalle ja lapselle synny mitään ns. salakieltä. Itse kyllä osaan mieheni toista kieltä, mutta jos en osaisi, opettelisin; en minäkään haluaisi etten ymmärtäisi mitä he kaksi puhuu.
Itseäni ihmetyttää eniten tuo Lindan miehen asenne, "ei sitä tarvitse missään". Koulutettu ihminen kuitenkin kyseessä, ja mistäs ihmeestä hän tuollaisen asian voi etukäteen tietää? Kielistä on hyötyä yllättävissäkin tilanteissa. Taitaa vain olla kyse siitä kuten monesti tällaisissa tapauksissa, että toinen vanhemmista ei halua että lapsi oppii jotain sellaista kieltä mitä ei itse ymmärrä, ettei toiselle vanhemmalle ja lapselle synny mitään ns. salakieltä. Itse kyllä osaan mieheni toista kieltä, mutta jos en osaisi, opettelisin; en minäkään haluaisi etten ymmärtäisi mitä he kaksi puhuu.