Olin hyvissä väleissä anoppini kanssa kunnes rupesin odottomaan esikoistani.Anoppini muuttui täysin.. hän alkoi valehtelemaan minusta aivan älyttömiä asioita ja muuttui minua kohtaan todella töykeäksi.Olin aivan ihmeissäni miten hän voi olla niin julma! Hän on yrittänyt myös mieheni ja minun välejä poikki.Olen yrittänyt aina olla välittämättä hänen ilkeilystään antamalla mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos lapsieni vuoksi.Välillä kumminki tuntuu että liika on liikaa..anoppini nauttii siitä ,kun saa loukata minua.Ilmeisesti hän ei pidä minusta ja tuntuu raskaalta pitää välejä hänen kanssa vain sen vuoksi, koska hän on lapsieni mummu.Välillä tuntuu onko silläkään enää väliä,koska hän horjuttaa lapsieni mieltä liian raskailla asioilla, joista lapseni itku kurkussa minulle kertovat mitä ovat kuulleet. Tiedän kyllä,että lapsille mummu on tosi tärkeä,mutta tarviiko kaikkea sietää?