Mitä tehdä kun lapsi 3v kiusaa toisia?? :(

[Silti Onnellinen]

Niin paha mieli äitillä tulee kun hakee lapsen päiväkodista ja usein saa kuulla että taas on lapsi lyönyt tai töninyt toisia... Rakkautta ja rajoja on lapsi mielestäni saanut. Onko muita kohtalotovereita ja kuinka olette asiaa käsitelleet?

 

[Kowalski]

Jatkamalla rakkauden antamista ja rajojen pitämistä. Eipä siinä äiti voi paljon muuta tehdä, kun ei ole pk:ssa paikalla kun tuota tapahtuu.

 

[adora]

Vaikea tuosta on päätellä miksi sitten kiusaa. Asia voi olla hyvinkin pieni, mikä aiheuttaa kiusaamisen. Syy voi olla kotona tai päiväkodissa. Auttaisko keskustelu päiväkodissa, onko heillä aavistustakaan mistä voisi johtua.

 

[ap]

Vaikea tuosta on päätellä miksi sitten kiusaa. Asia voi olla hyvinkin pieni, mikä aiheuttaa kiusaamisen. Syy voi olla kotona tai päiväkodissa. Auttaisko keskustelu päiväkodissa, onko heillä aavistustakaan mistä voisi johtua.

Keskusteltu olemme päiväkodissa paljonkin ja ei hekään syytä ole huomanneet. Kaiken maailman tarrasysteemit, lelujen pois otot ja jäähyt on kokeiltu mutta mikään ei tunnu auttabvan Tämä ongelma ei ole ainoastaan päiväkodissa vaan myös kotona ja kylässä.. Alan olemaan kohta jo toivoton tämän asian kanssa. Pikku sisarus hänellä on ja aluksi ajattelin että lapsi on mustasukkainen kun sisarusta kiusaa mutta sitten alkoi myös muiden kiusaaminen ja tätä on jatkunut n 8kk...

 

[Miili]

Meillä viis vuotias kiusaaja. Oon yrittäny saada perheneuvolaan aikaa, mut sitä psykologia ei saa puhelimella kiinni eikä se vastaa soittopyyntöihin :/ . Meilläkin on pikkusisko joka saa kärsiä isoveljen kiusaamisesta + päiväkotikaverit. Ei aavistustakaan mistä johtuu. Juttelin vakavasti pojan kanssa ja kerroin että äidiltä ja isältä loppuu konstit ja nyt pitää hakea apua muualta. Kiusaaminen vähän väheni.

 

[minä]

veikkaisin että kyse huomion hakemisesta. kiusaako, töniikö tai lyökö silloinkun joku ohjaaja on lapsen kanssa leikkimässä tai pelaamassa?
tai kotioloissa kun pikkusisarus on vaikka sylissäsi tai syötät häntä, yrittääkö vanhempi tulla "häiritsemään" teidän (sinun ja pienemmän) kahdenkeskistä oloa?

 

[-s-]

Mun kummitytöllä samaa ongelmaa. Täyttää kohta 3v ja varmaan jostain 1v lähtien on tommonen ollut. Pienempänä puri toisia ja nipisteli ja puristeli. Nyt tönii, työntää ja ottaa lelut kädestä jne. Ja mun mielestä se tekee sen vaan huomiota saadakseen. Ja sitähän se saa kun äiti vetää raivo kilarit joka kerta. kiva vaan mennä kylään kun mun poika saa aina itkeä jossain vaiheessa ja viime kerralla se tökkäs toisen serkkunsa aika korkeelta sängyltä alas. Pitää vaan elätellä toiveita että jossain vaiheessa tulee järkeä päähän, muutenkin on aika tempperamenttinen tyttö.

 

[hms]

Keskusteltu olemme päiväkodissa paljonkin ja ei hekään syytä ole huomanneet. Kaiken maailman tarrasysteemit, lelujen pois otot ja jäähyt on kokeiltu mutta mikään ei tunnu auttabvan Tämä ongelma ei ole ainoastaan päiväkodissa vaan myös kotona ja kylässä.. Alan olemaan kohta jo toivoton tämän asian kanssa. Pikku sisarus hänellä on ja aluksi ajattelin että lapsi on mustasukkainen kun sisarusta kiusaa mutta sitten alkoi myös muiden kiusaaminen ja tätä on jatkunut n 8kk...

No, yleensä sylittelyllä ja helllittelyllä saa paljon parempaa jälkeä. Kun tyttöä raivostuttaa tai menee ja nipistää toista, otat rauhallisesti syliin, kerrot että sulla on nyt paha mieli jostain ja se menee ohi tässä sylissä ollessa. Pidät niin kauan että lapsi rauhoittuu. Pyrit toistamaan tätä kotona aina ja jos vielä päikkärissä saman tekevät niin veikkanpa että käytös loppuu vähitellen. Toinen asia on, että ettehän vain ole millään tavalla fyysiesti kurittaneet lastanne (laissa kielletty) tai raivonneet lapselle. Lapset oppivat mallista. Ja siis onko sulla molemmat lapset päiväkodissa ja itse olet töissä. Ethän vain sitä virhettä ole tehnyt, että olisit isomman vienyt päiväkotiin ja ollut vauvan kanssa kotona. Silloin on kans ihan selvä, että tuollaista käytöstä olisi.-

 

[kukka86]

.

No, yleensä sylittelyllä ja helllittelyllä saa paljon parempaa jälkeä. Kun tyttöä raivostuttaa tai menee ja nipistää toista, otat rauhallisesti syliin, kerrot että sulla on nyt paha mieli jostain ja se menee ohi tässä sylissä ollessa. Pidät niin kauan että lapsi rauhoittuu. Pyrit toistamaan tätä kotona aina ja jos vielä päikkärissä saman tekevät niin veikkanpa että käytös loppuu vähitellen. Toinen asia on, että ettehän vain ole millään tavalla fyysiesti kurittaneet lastanne (laissa kielletty) tai raivonneet lapselle. Lapset oppivat mallista. Ja siis onko sulla molemmat lapset päiväkodissa ja itse olet töissä. Ethän vain sitä virhettä ole tehnyt, että olisit isomman vienyt päiväkotiin ja ollut vauvan kanssa kotona. Silloin on kans ihan selvä, että tuollaista käytöstä olisi.-

jos muksun ottaa syliin silloin kun tekee väärin niin sehän lapsen ajatuksissa kulkee luultavasti näin "mä kiusasin toista, mut äiti tykkää musta silti. ainakun haluan äitin syliin mä kiusaan jotain muuta."

lapsen mieli on niin erilainen kuin aikuisen ajatus et miettikää hyvät immeiset miten koulitta niitä muksuja...

mä laitan tähän nyt yhen esimerkin vielä
lapsi noin 4v ( saanut harrastaa kavereiden kanssa leikkimielisiä painiotteluita pihalla) on saanut pikkusisaruksen joka pikkuhiljaa rupeaa opettelemaan kävelyä. noh isoveli tönäsee kumoon pienemmän sisaruksensa jolloin äiti toruu "ei saa töniä pienempiä"
mitäpä mahtaa isoveli ajatella
- ei saa töniä pienempiä
-ei saa töniä ketään
-äiti on keksinyt tyhmään säännön, ettei muita saa töniä
- kyllä pikkusisarus rupeaa tykkäämään tönimisestä kun aikani tönin sitä, mehän naapurin jaskan kanssakin nauretaan usein.

siis tämä oli realiteetti siitä et jos muksun annetaan painia, jonkun kanssa vaikka pihalla tai kotona, niin muksu joutuu monen kysymyksen eteen että miksi ei enää.

 

[Vieras]

Vaikea tuosta on päätellä miksi sitten kiusaa. Asia voi olla hyvinkin pieni, mikä aiheuttaa kiusaamisen. Syy voi olla kotona tai päiväkodissa. Auttaisko keskustelu päiväkodissa, onko heillä aavistustakaan mistä voisi johtua.

Keskusteltu olemme päiväkodissa paljonkin ja ei hekään syytä ole huomanneet. Kaiken maailman tarrasysteemit, lelujen pois otot ja jäähyt on kokeiltu mutta mikään ei tunnu auttabvan Tämä ongelma ei ole ainoastaan päiväkodissa vaan myös kotona ja kylässä.. Alan olemaan kohta jo toivoton tämän asian kanssa. Pikku sisarus hänellä on ja aluksi ajattelin että lapsi on mustasukkainen kun sisarusta kiusaa mutta sitten alkoi myös muiden kiusaaminen ja tätä on jatkunut n 8kk...

Ei ihme, että kiusaa

 

[Ryysyrannan rinsessa]

muutaman kerran kun kaverit lippais takasinkin päin niin se loppus kun seinään

 

[Non compos mentis]

.

No, yleensä sylittelyllä ja helllittelyllä saa paljon parempaa jälkeä. Kun tyttöä raivostuttaa tai menee ja nipistää toista, otat rauhallisesti syliin, kerrot että sulla on nyt paha mieli jostain ja se menee ohi tässä sylissä ollessa. Pidät niin kauan että lapsi rauhoittuu. Pyrit toistamaan tätä kotona aina ja jos vielä päikkärissä saman tekevät niin veikkanpa että käytös loppuu vähitellen. Toinen asia on, että ettehän vain ole millään tavalla fyysiesti kurittaneet lastanne (laissa kielletty) tai raivonneet lapselle. Lapset oppivat mallista. Ja siis onko sulla molemmat lapset päiväkodissa ja itse olet töissä. Ethän vain sitä virhettä ole tehnyt, että olisit isomman vienyt päiväkotiin ja ollut vauvan kanssa kotona. Silloin on kans ihan selvä, että tuollaista käytöstä olisi.-

jos muksun ottaa syliin silloin kun tekee väärin niin sehän lapsen ajatuksissa kulkee luultavasti näin "mä kiusasin toista, mut äiti tykkää musta silti. ainakun haluan äitin syliin mä kiusaan jotain muuta."

lapsen mieli on niin erilainen kuin aikuisen ajatus et miettikää hyvät immeiset miten koulitta niitä muksuja...

3-vuotias ei voi vielä asettua toisen asemaan, ergo hän ei miellä tekemistään kiusaamiseksi, sillä hän ei täysillä käsitä satuttavansa toista, koska häneen itseensä ei satu. Lapsen mieli on todellakin erilainen kuin aikuisen ja siksi ajan antaminen ja sylittely toimivat, kun taas aikuisen kohdalla moinen vastaavassa tilanteessa tekisi hallaa.

 

[Ryysyrannan rinsessa]

3-vuotias ei voi vielä asettua toisen asemaan, ergo hän ei miellä tekemistään kiusaamiseksi, sillä hän ei täysillä käsitä satuttavansa toista, koska häneen itseensä ei satu. Lapsen mieli on todellakin erilainen kuin aikuisen ja siksi ajan antaminen ja sylittely toimivat, kun taas aikuisen kohdalla moinen vastaavassa tilanteessa tekisi hallaa.

Jaa sitten kun näitä kasvattajia on liikkeellä joille kolmevuotias tarkoittaa samaa kuin aivoton, niin ei tarvii ihmetellä miksi toisia lyövät.

3 vuotias tasan tarkkaan tietää kiusaavansa, osaa asettua myös toisen asemaan jos on siihen opetettu. Miksi ihmeessä te aliarvioitte lapsianne noin pahasti?

 

[vieras]

Meillä ei ole varsinaista kiusaamista, mutta sellaista pikkusiskon härnäämistä. Se alkaa erityisesti niissä tilanteissa, kun poika on turhautunut. Eli ei keksi oikein mitään tekemistä itselleen.
Yritän siis pitää päivärytmine sellaisena, että on tekemistä, ja se on pojankin ennakoitavissa.

Muuten yritän vain pitää tiukan linjan kaiken tönismisen, tyrkkimisen ja lyömisen suhteen. En salli sitä pojalta. Heti seuraa toimenpiteitä, jos esim. tönii. Laitetaan esim. pois tilanteesta tai menettää esim. lelun jolla oli leikkimässä.

Teillä noita olikin jo käytetty.

Mä ehdotan, että pyrit just tarkkailemaan niitä tilanteita, joissa kiusaamista tapahtuu. Voisko sitä kautta keksiä, miksi lapsi kiusaa. Mitä hän kiusaamalla saa? Tai voisko kiusaaminen olla turhautumisen osoitus kuten meillä?

 

[Non compos mentis]

3-vuotias ei voi vielä asettua toisen asemaan, ergo hän ei miellä tekemistään kiusaamiseksi, sillä hän ei täysillä käsitä satuttavansa toista, koska häneen itseensä ei satu. Lapsen mieli on todellakin erilainen kuin aikuisen ja siksi ajan antaminen ja sylittely toimivat, kun taas aikuisen kohdalla moinen vastaavassa tilanteessa tekisi hallaa.

Jaa sitten kun näitä kasvattajia on liikkeellä joille kolmevuotias tarkoittaa samaa kuin aivoton, niin ei tarvii ihmetellä miksi toisia lyövät.

3 vuotias tasan tarkkaan tietää kiusaavansa, osaa asettua myös toisen asemaan jos on siihen opetettu. Miksi ihmeessä te aliarvioitte lapsianne noin pahasti?

Sovitaan sitten niin. Taisit lintsata psykan tunnit, vai? Lapsi ei ole pienikokoinen aikuinen, ei edes mieleltään.