Mitä tehdä,kun lapsi ei usko?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Keinot loppu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Keinot loppu

Vieras
Tyttömme on vähän yli 3v. Pari kuukautta on ollut,että välillä ei usko millään. Menee ja tekee viisikin kertaa peräkkäin,vaikka on kielletty ja rangaistuksenkin jälkeen. Onkohan siitä tulossa häiriö lapsi?Olen niin surullinen, kun rakkautta ja rajoja on annettu, en halua että vanhempien "nenän yli" lapsi menee. Mitä meidän pitäisi tehdä,viedäkö lapsi kasvatusneuvolaan? Mikä on normaalia uhmaa,mikä ongelmakäyttäytymistä?
 
Kuulostaa meidän 3-vuotiaalta... :headwall: Mä ainakin oon yrittänyt itselleni vakuutella että on normaalia, mutta hermo on välillä tosi tiukalla tuon kanssa... Uhittelee, nimittelee, kiukuttelee kaikilla mahdollisilla tavoilla. Mutta osaa toki olla ihanakin monella tapaa. :heart: Kai se ohi menee. Käsittääkseni harva 4-vuotias on enää sellainen?
 
Uhmaahan se, ja rajojen koettelua, ja tarkistusta kuka se pomo onkaan ja kuka saa määrätä. Meidän nuoremmalla alkoi eka uhma vasta 3 vuotiaana, ja samanlaista käytöstä on ollut jonkin verran. Sitkeää kieltämistä ja rangaistuksena jäähyä, sillä on meillä pärjätty ja nyt tyttö 3,5 vuotta ja alkaa oppi menemään perille.
 
Kerro jokin esimerkki kielletystä käyttäytymisestä mitä tekee, niin on helpompi vastata. Yleensä ton ikäiset kyllä jaksaa tehdä vaikka kielletään, saavatpahan ainakin huomiota. Onhalmakäyttäytyminen 3v:llä on varmaan jo aika rajua, tuskin teillä sellaista on. Jaksamista! :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ammattilainen:
Kuulostaa meidän 3-vuotiaalta... :headwall: Mä ainakin oon yrittänyt itselleni vakuutella että on normaalia, mutta hermo on välillä tosi tiukalla tuon kanssa... Uhittelee, nimittelee, kiukuttelee kaikilla mahdollisilla tavoilla. Mutta osaa toki olla ihanakin monella tapaa. :heart: Kai se ohi menee. Käsittääkseni harva 4-vuotias on enää sellainen?

Voi kuule se vaan pahenee 4 vuotiaalla. Ainakin meillä. Ja oon kyl kuullut monelta kaveriltakin saman. :) Kyllä se joskus helpottaa. Meillä tuntuu ettei jäähytkään auta. En minäkään keksi enää keinoja millä saan pojan uskomaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ammattilainen:
Kuulostaa meidän 3-vuotiaalta... :headwall: Mä ainakin oon yrittänyt itselleni vakuutella että on normaalia, mutta hermo on välillä tosi tiukalla tuon kanssa... Uhittelee, nimittelee, kiukuttelee kaikilla mahdollisilla tavoilla. Mutta osaa toki olla ihanakin monella tapaa. :heart: Kai se ohi menee. Käsittääkseni harva 4-vuotias on enää sellainen?

Ja höpö höpö mein 4 v on juurikin tuollainen... Mut se kai kompensoi sitä kun oli 3v asti kuin enkeli ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Niiskunen:
Alkuperäinen kirjoittaja Ammattilainen:
Kuulostaa meidän 3-vuotiaalta... :headwall: Mä ainakin oon yrittänyt itselleni vakuutella että on normaalia, mutta hermo on välillä tosi tiukalla tuon kanssa... Uhittelee, nimittelee, kiukuttelee kaikilla mahdollisilla tavoilla. Mutta osaa toki olla ihanakin monella tapaa. :heart: Kai se ohi menee. Käsittääkseni harva 4-vuotias on enää sellainen?

Voi kuule se vaan pahenee 4 vuotiaalla
. Ainakin meillä. Ja oon kyl kuullut monelta kaveriltakin saman. :) Kyllä se joskus helpottaa. Meillä tuntuu ettei jäähytkään auta. En minäkään keksi enää keinoja millä saan pojan uskomaan.

Ei kai... |O Ei tää pahemmaksi voi meillä ainakaan mennä. :snotty:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Halipupu:
Kerro jokin esimerkki kielletystä käyttäytymisestä mitä tekee, niin on helpompi vastata. Yleensä ton ikäiset kyllä jaksaa tehdä vaikka kielletään, saavatpahan ainakin huomiota. Onhalmakäyttäytyminen 3v:llä on varmaan jo aika rajua, tuskin teillä sellaista on. Jaksamista! :hug:

mm. Aidan yli menemistä,äidin nimittelyä,lumen syömistä. Tunnen itseni niin huonoksi äidiksi,kun en saa lasta kuriin. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Niiskunen:
Alkuperäinen kirjoittaja Ammattilainen:
Kuulostaa meidän 3-vuotiaalta... :headwall: Mä ainakin oon yrittänyt itselleni vakuutella että on normaalia, mutta hermo on välillä tosi tiukalla tuon kanssa... Uhittelee, nimittelee, kiukuttelee kaikilla mahdollisilla tavoilla. Mutta osaa toki olla ihanakin monella tapaa. :heart: Kai se ohi menee. Käsittääkseni harva 4-vuotias on enää sellainen?

Voi kuule se vaan pahenee 4 vuotiaalla. Ainakin meillä. Ja oon kyl kuullut monelta kaveriltakin saman. :) Kyllä se joskus helpottaa. Meillä tuntuu ettei jäähytkään auta. En minäkään keksi enää keinoja millä saan pojan uskomaan.

Joo, 4 v uhma on paljo pahempi ku 3 v.

Meillä on tyttö 4,5 v ja taas tosissaan testaa että onko ne rajat edelleen siinä mihin ne on asetettu. Tärkeintä on johdonmukaisuus, että se rangaistus tulee aina kun tekee kiellettyä. Eikä turhia uhkauksia tai uhkailuja sellaisilla rangaistuksilla joita ei voi toteuttaa. Mä oon itte aina tytön uhman aikaan hieman jopa kiristäny noita rajoja enkä anna milliäkään periksi, jos se sitten menis hieman nopeampaa ohi.

Just tossa viikko sitten tyttö testas kaupassa että kuinka kauan siellä voi kiljua ennenku jotai tapahtuu.. noh, ostokset jäi kauppaan ja me lähdettiin pois, tyttö oli kyllä ku enkeli sen jälkeen :saint:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Halipupu:
Kerro jokin esimerkki kielletystä käyttäytymisestä mitä tekee, niin on helpompi vastata. Yleensä ton ikäiset kyllä jaksaa tehdä vaikka kielletään, saavatpahan ainakin huomiota. Onhalmakäyttäytyminen 3v:llä on varmaan jo aika rajua, tuskin teillä sellaista on. Jaksamista! :hug:

mm. Aidan yli menemistä,äidin nimittelyä,lumen syömistä. Tunnen itseni niin huonoksi äidiksi,kun en saa lasta kuriin. :(

:hug: Voi kuule, ei noi ole mitään siihen verrattuna mitä meillä tapahtuu. Nor,maalia rajojen kokeiluja. Tuskin on kyse mistään huono äiti-jutusta. Itse en ainakaan pidä itseäni huonona äitinä meidän 3-vuotiaan "temppuilujen" takia
 
Meillä poika 3v7kk ja on juuri tuollaista, mitkään uhkaukset tai kiellot ei tehoa (etenkin jos minä niitä yritän antaa. Isäänsä kyllä uskoo. Hermo on kyllä tosi tiukalla
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
MTärkeintä on johdonmukaisuus, että se rangaistus tulee aina kun tekee kiellettyä. Eikä turhia uhkauksia tai uhkailuja sellaisilla rangaistuksilla joita ei voi toteuttaa.

Nää on muuten tosi hyvä ohjeet. Mulla ainakin välillä lipsahtaa vähän turhan rankkoja uhkauksia. :ashamed: :ashamed: :ashamed:
 
Mä oon aina uskonut siihen, että lapsi on viisas, eikä luonnostaan "paha". Selitän pojalle, myös reilu 3v, aina miksi ei saa tehdä jotain - usein saatan vähän liioitella. Mutta poika ymmärtää ja usein alkaakin pohtia sitä seurausta ja kysellä siitä lisää, samalla unohtuu se tekeminen tai kiukku. Silloinkin kun käy kierroksilla, rauhotan ensin syliin ja sitten selitän ja puhun. Meillä toimii...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ammattilainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
MTärkeintä on johdonmukaisuus, että se rangaistus tulee aina kun tekee kiellettyä. Eikä turhia uhkauksia tai uhkailuja sellaisilla rangaistuksilla joita ei voi toteuttaa.

Nää on muuten tosi hyvä ohjeet. Mulla ainakin välillä lipsahtaa vähän turhan rankkoja uhkauksia. :ashamed: :ashamed: :ashamed:

Niinhän siinä helposti käy, etenki ku ittellään on hermot jo kireellä ku viulunkieli uhmiksen kans ni helposti tulee möläytettyä joku täysin toteuttamiskelvoton rangaistus :)

Ne nuo lapset on vaan niin tarkkanäköisiä että jos menee uhkaamaan rangaistuksella, jota ei pysty toteuttamaan niin uhmailu senkun jatkuu vaan kun lapsi testaa seuraavalla kerralla että saako tällä kerralla sitten sen rangaistuksen.

Meillä laitetaan rangaistuksena tytön lempileluja hyllyn päälle jäähylle. Tyttöä laitoin varmaan vuos sitten vielä jäähylle. Laitoin tytön portaille istumaan ja munakellosta 3 minuuttia aikaa. Aikansa se toimikin sitten ihan hyvin.. Mutta sitten tyttö alkoi tekemään niin että teki tahallaan jonkin kielletyn jutun, haki munakellon, laittoi siihen aikaa ja meni portaille istumaan! :D Eli ei ihan toiminut enää.. :D
 
meillä poika ollut kans tähän asti kiltti tapaus mutta nyt kuukauden verran ollut aika paha uhma päällä. ja ikää tuli just viime viikolla 5v. täyteen..
ja muistelen että naapurin tytöllä oli kans TOSI paha uhma just tässä 4-5v. kieppeillä..

että kyllä sitä vanhemmillakin lapsilla on..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
Alkuperäinen kirjoittaja Ammattilainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
MTärkeintä on johdonmukaisuus, että se rangaistus tulee aina kun tekee kiellettyä. Eikä turhia uhkauksia tai uhkailuja sellaisilla rangaistuksilla joita ei voi toteuttaa.

Nää on muuten tosi hyvä ohjeet. Mulla ainakin välillä lipsahtaa vähän turhan rankkoja uhkauksia. :ashamed: :ashamed: :ashamed:

Niinhän siinä helposti käy, etenki ku ittellään on hermot jo kireellä ku viulunkieli uhmiksen kans ni helposti tulee möläytettyä joku täysin toteuttamiskelvoton rangaistus :)

Ne nuo lapset on vaan niin tarkkanäköisiä että jos menee uhkaamaan rangaistuksella, jota ei pysty toteuttamaan niin uhmailu senkun jatkuu vaan kun lapsi testaa seuraavalla kerralla että saako tällä kerralla sitten sen rangaistuksen.

Meillä laitetaan rangaistuksena tytön lempileluja hyllyn päälle jäähylle. Tyttöä laitoin varmaan vuos sitten vielä jäähylle. Laitoin tytön portaille istumaan ja munakellosta 3 minuuttia aikaa. Aikansa se toimikin sitten ihan hyvin.. Mutta sitten tyttö alkoi tekemään niin että teki tahallaan jonkin kielletyn jutun, haki munakellon, laittoi siihen aikaa ja meni portaille istumaan! :D Eli ei ihan toiminut enää.. :D

Mahtava tyttö!!! :D
 
Kuulostaa palalta omaa arkea paitsi että lapsella ikää 5 vuotta. Tätä pahempaa uhmaa ei ole vielä nähtykään. Positiivista käytöstä ei voi palkita, koska sitä ei ole.
 
Lumen syömisestä :D : en tiedä yhtään lasta joka ei olis syönyt lunta enkä yhtään joka siitä olis vakavasti sairastunut. Meidän lapset syö lunta, tietävät että se on yököttävää ja kiellettyä, mutta en jaksa niin turhasta saarnata. Muutenkin yritän (silloin kun jaksan) kasvattaa enemmän hyvällä kuin pahalla. Pääsee itsekin helpommalla, ei tuu niin paljoo huutoa.
 

Yhteistyössä