V
väsynyt
Vieras
Mulla on oikeasti vaikea tytär, ikää nyt 11v.
Uhmaikä alkoi jo 11kk iässä, ja siitä asti on "uhmaikä" jatkunut.
Muut lapseni on ihan "normaaleja" et kasvatuksessa ei nyt vika voi olla.
Lapseen ei tehoa mikään, ei hyvä, ei paha, ei lahjonta, kiristys, selittäminen, perustelu tms.
Hän on ilmoittanut jo pienestä aina kovaan ääneen tyyliin: "en anna periksi, minä haluan voittaa".
Aina on muissa syy, ja aina haluaa "viimeisen sanan". Ei luovuta millään missään asiassa, tappelee vastaan, kunnes "voimansa" loppuu..
Ja tämä käytös kohdistuu meihin vanhempiin, ja joskus läheisimpiin isovanhempiin. Veljeni kerran kysyi katseltuaan tytön raivoamista ja periksiantamattomuutta, että eikö sun tee mieli vetää tota pentua kunnolla turp.........
Johon vastasin että, KYLLÄ, tekee mieli, ja kovasti... mutta enhän mä sitä tee...
Mä oon vaan niin väsynyt... on toki hyviä päiviä ja viikkoja, mut loppua ei näy tolle käytökselle... esimurrosikäkin jo puskee kovaa, entä sitten murrosikä???
Miten selvitä vaikean lapsen kanssa?
Uhmaikä alkoi jo 11kk iässä, ja siitä asti on "uhmaikä" jatkunut.
Muut lapseni on ihan "normaaleja" et kasvatuksessa ei nyt vika voi olla.
Lapseen ei tehoa mikään, ei hyvä, ei paha, ei lahjonta, kiristys, selittäminen, perustelu tms.
Hän on ilmoittanut jo pienestä aina kovaan ääneen tyyliin: "en anna periksi, minä haluan voittaa".
Aina on muissa syy, ja aina haluaa "viimeisen sanan". Ei luovuta millään missään asiassa, tappelee vastaan, kunnes "voimansa" loppuu..
Ja tämä käytös kohdistuu meihin vanhempiin, ja joskus läheisimpiin isovanhempiin. Veljeni kerran kysyi katseltuaan tytön raivoamista ja periksiantamattomuutta, että eikö sun tee mieli vetää tota pentua kunnolla turp.........
Johon vastasin että, KYLLÄ, tekee mieli, ja kovasti... mutta enhän mä sitä tee...
Mä oon vaan niin väsynyt... on toki hyviä päiviä ja viikkoja, mut loppua ei näy tolle käytökselle... esimurrosikäkin jo puskee kovaa, entä sitten murrosikä???
Miten selvitä vaikean lapsen kanssa?