Mitä teillä menisi tämä parisuhdekonflikti?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tiina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja kangasajuruoho:
Eikä siinä käynyt niin, että mies vaan sanoi että noin se olisi ollut helpompaa ja sitten jäit vääntämään? (kunhan nyt varmistan!)

Saa varmistella. Kun se ei ollut helpompaa sillä tavalla! Siis sen ehdotuksessa oli aukkoja ja sanoin, että ei se olisi noin onnistunut (mitä siis oli fakta ei vittuilua) ja selitin asiaa monesti. Yritin lopettaa jankkaamista lauseella: "eikö tämä nyt olisi tässä puhuttu, mitä tästä jauhamaan, ne on nyt laitettu, ollaan siitä iloisia".

 
Ei meillä tuommoisesta riidellä. Ei ole aikaa eikä energiaa tuommoiseen turhan päiväiseen. Tuntuu että ihmisellä puuttuu elämästään sisältöä jos jaksaa tuollaista vääntää.
Meillä tossa tilanteessa mies ei olisi sanonut mitään, jos olisjotain sanonu niin ehkä et ois kantsinu tehdä eri tavalla ne kortit ja minä oisin sanonut siihen et ok, tee sinä nämä kortit ensi kerralla. Sit mies olisi myöntäny et tyhmää kommentoida asiaa joka ei hälle kuulu ja asia olisi unohdettu samoin tein.
Mun mielestä sun ukollasi on ongelmia =/
 
Entäpä jos annatkin miehen olla vihaisena. Tosin se saattaakin vasta miehen itsetunnolle ottaa. Hän odottaa sitä nöyristelyä, anteeksipyytelyä, alistumista. Joskus sinulla saattaakin naksahtaa, että nyt riitti nöyristely. Ei sinun ole pakko olla polvillaan miehen edessä. Sitä kun hän haluaa - hallita tilannetta tuolla käytöksellään. On niinkuin pikkulapsi huomion keskipisteenä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piipi:
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Olen aika kypsä tähän. Ja aina minä teen väärin, vaikka hokisin vaan "tehdään sopu, olet kiva, ollaan normaalisti."

Kuulostaa siltä että mies haluaa pitää sun itsetunnon alhaalla ja riippuvaisena itsestään. Haluaa ikäänkuin kontrolloida sun tunteita ja tekemisiä ja pitää sut riippuvaisena omista mielipiteistään. Ikävän kuuloista.

No niimpä, vähän narsistiselta kuulostaa, varsinki jos tuo on kovin yleistä hänellä...
 
Mun ukolla on tosiaan ongelma! Ja olen siitä kovin surullinen. No, aikani kun olen sitten yrittänyt lepytellä, annan olla ja raivota. Yleensä siinä vaiheessa kun minä olen jo unohtanut riidan aiheen, mies laukoo vittuilua ja provoilua jostain ihan muustakin asiasta edelleen. Ja minä yritän kysyä, mitä syödään, että palattaisiin normaaliin.

Siihen nöyristelyyn menen mukaan, koska olisi niin paljon kivempaa olla sovussa ja onnellisena, normaalisti! Kun minusta on normaalimpaa pyytää anteeksi ja sopia, kun tällanen ihme viiden tunnin riitamaraton jostain korttien tekemisestä mitä ollaan jo pyydetty anteeksikin...

Uskon, että tää kuulostaa monesta sairaalta, sen halusinkin kuulla.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Uskon, että tää kuulostaa monesta sairaalta, sen halusinkin kuulla.


Ulkopuolisen mielipide saattaa joskus olla se avaavat ekijä näissä jutuissa... siihen omaan pahaan oloon on niin helppo jäädä kiinni ja monesti se alkaa tuntua normaalilta...kunnes joku pysäyttää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins:
Aaahaaaa, eli kyseessä on taatusti hääkutsukortit, koska mieskin haluaa ottaa osaa ainakin niiden suunnitteluun. Mä olisin vastaavassa tilanteessa kysynyt isännältä mielipidettä, että onko hänellä asiaan mitään kommenttia. Hän olisi vastannut, että tee kuten tykkäät, joten edellä kerrottu tilanne ei olisi meillä mahdollinen. Mutta jos olisi, niin en olisi alkanut jankkaamaan asiasta, vaan tyynesti pyytänyt anteeksi, kun en keskustellut toteutuksesta hänen kanssaan ensin.

Oli jo siis päätetty mitä tehdään ja miten. Kysyn AINA hänen mielipidettään asioihin, aina.

Miehesi kyllä vaikuttaa kontrollifriikiltä näiden tekstien perusteella.
 

Yhteistyössä