?
..
Vieras
Olen raskaana vk32. Lapsi vähän vajaa 2v, viihtyy hyvin hoidossa (on hyvällä pph:lla) Olen ollut nyt muutaman viikon selkäkipujen ja supistusten takia sairaslomalla ja nyt sain saikkua äitiysloman alkuun asti. En osaa millään päättää, mitä teen tuon lapsen hoitoon viemisen kanssa. Vaihtoehdot siis:
1. Vien lapsen hoitoon lähes joka päivä (pari tuntia lyhennetyllä ajalla). Lepäilen itse ja poden huonoa omaatuntoa "laiskottelusta".
2. En vie lasta hoitoon, maksan tyhjästä n.240e/kk. En saa nukkua päiväunia ja joudun nostelemaan lasta supistuksista ja selästä huolimatta. Tässä vaihtoehdossa omatunto olis ehkä "puhtain", mutta oma jaksaminen kärsii.
Lapsen kannalta hoitoon vieminen on ehkä ihan hyväkin ratkaisu. Hoidossa saa ulkoilla/leikkiä enemmän kuin mitä mä jaksan nyt tällä hetkellä. Lyhyempi päivä tulee sen takia, kun en raaski herättää lasta "turhaan" vielä silloin kun mies lähtee töihin ja olen siksi vienyt vasta myöhemmin, että lapsi saa aamulla nukkua.
Mietin myös hoidon muuttamista osapäiväiseksi (esim. kolme päivää viikossa) toisen lapsen syntymään asti, mutta sekään ei oikeen onnistu, koska sitten kun olen sairaalassa ja toipilaana ja mies on oletettavasti töissä, tarvitsemme kokopäiväistä hoitoa. Äiti tulee 300km:n päästä todennäköisesti joksikin aikaa, mutta en voi oikein luottaa, että pystyy omilta töiltään ja menoiltaan olemaan meillä hoitoapuna niin kauan kuin tarvitsee, joten hoitopaikka on välttämätön siinä vaiheessa taas.
Nyt olen pitänyt lasta hoidossa kuuden tunnin päiviä n. neljänä päivänä viikossa. Vähän tarpeen mukaan. Tietty voin viedä lasta aina tarpeen mukaan, mutta pph:n kannalta olis varmaan hyvä osata sanoa jotain aikoja ja päiviä, jotka pysyy samana, ettei tarvi kokoajan ilmoittaa, että "no huomenna tuon sitten vähän myöhempään kun tänään" ja "huomenna lapsi ei tulekaan hoitoon" jne.
1. Vien lapsen hoitoon lähes joka päivä (pari tuntia lyhennetyllä ajalla). Lepäilen itse ja poden huonoa omaatuntoa "laiskottelusta".
2. En vie lasta hoitoon, maksan tyhjästä n.240e/kk. En saa nukkua päiväunia ja joudun nostelemaan lasta supistuksista ja selästä huolimatta. Tässä vaihtoehdossa omatunto olis ehkä "puhtain", mutta oma jaksaminen kärsii.
Lapsen kannalta hoitoon vieminen on ehkä ihan hyväkin ratkaisu. Hoidossa saa ulkoilla/leikkiä enemmän kuin mitä mä jaksan nyt tällä hetkellä. Lyhyempi päivä tulee sen takia, kun en raaski herättää lasta "turhaan" vielä silloin kun mies lähtee töihin ja olen siksi vienyt vasta myöhemmin, että lapsi saa aamulla nukkua.
Mietin myös hoidon muuttamista osapäiväiseksi (esim. kolme päivää viikossa) toisen lapsen syntymään asti, mutta sekään ei oikeen onnistu, koska sitten kun olen sairaalassa ja toipilaana ja mies on oletettavasti töissä, tarvitsemme kokopäiväistä hoitoa. Äiti tulee 300km:n päästä todennäköisesti joksikin aikaa, mutta en voi oikein luottaa, että pystyy omilta töiltään ja menoiltaan olemaan meillä hoitoapuna niin kauan kuin tarvitsee, joten hoitopaikka on välttämätön siinä vaiheessa taas.
Nyt olen pitänyt lasta hoidossa kuuden tunnin päiviä n. neljänä päivänä viikossa. Vähän tarpeen mukaan. Tietty voin viedä lasta aina tarpeen mukaan, mutta pph:n kannalta olis varmaan hyvä osata sanoa jotain aikoja ja päiviä, jotka pysyy samana, ettei tarvi kokoajan ilmoittaa, että "no huomenna tuon sitten vähän myöhempään kun tänään" ja "huomenna lapsi ei tulekaan hoitoon" jne.