Vauvan/lapsen hoitoon viemisestä...ajatuksia.

[NalleKarhuÄiti]

Mie en ymmärrä miksi täällä äitejä syyllistetään että et oo hyvä äiti jos jätät vauvan hoitoon jos haluat omaa aikaa tai yhteistä aikaa miehen kanssa. hui se pilaa vielä lapsen elämän.
auta armas jos podet väsymystä tai parisuhteessa menee huonosti niin ollaan ehdottamassa että lapset hoitoon jotta saa nukkua tai yhteistä aikaa.
en tosiaankaan ymmärrä miksi lapsen lähiympäristö pitää rajoittaa vain äitiin,isään ja sisaruksiin.
Lapselle pitää luoda tukiverkosto turvallisista aikuisista vauvasta asti jos se suinkin on mahdollista sillä koskaan et tiedä koska joudut kuukaudeksi sairaalaan tai kuolet muuten ja mikä silloin on paras?
se että lapsesi tyrkätään hoitoon mummolle tai tädille jonka kanssa lapsi ei ole ollut ilman vanhempien valvovaa silmää ollut tekemisissä koska vanhemmat ovat itsekkäitä ja haluavat omia lapsen itselleen.
vai se että lapset menevät tuttuun tädin kotiin jossa on ennenkin ollut.
Vauvatkaan eivät ole tyhmiä.
Painotan edelleenkin sitä että kun lapsella on luotettava ihminen joka huolehtii fyysisestä,henkisestä ja ravinnollisesta hyvinvoinnista on aivan sama kuka se on.
Äitini sanoin Lapsetkin tarvitsevat joskus lomaa vanhemmista B)
Mun lapsista tulee sitten varmaan traumaattisia mutta ovathan ainakin olleet iloisia ja onnellisia mummolassa hoidossa ollessaan ja kasvaneet todella läheisiksi mummin ja papan ja muidenkin ystävieni/kummiensa kanssa.
heillä on tulevaisuudessa aikuisia ihmisiä joiden kanssa he ovat olleet tekemisissä vauvasta asti ja joille puhua asioista mistä äidille ei halua puhua.

 

[NalleKarhuÄiti]

:attn:

 

[NalleKarhuÄiti]

unohdin muuten että kaikki sodan jälkeen syntyneet vauvat eli meidän isovanhemmat ja vanhemmat ovat taatusti sitten kaikki kärsineet traumaattisen vauva ja lapsuus iän kun ovat olleet hoidossa syntymästään asti kun vanhemmat ovat menneet heti töihin.

 

[illuusia]

Poika ei vauvana juurikaan kyläillyt.
Mutta nyt, 4 vuotiaana, on saanut kyläillä ja yöpyä mummun luona lähes viikoittain.
Ja olen todella onnellinen että meillä tällainen mahdollisuus on, siis mummu joka haluaa poikaa luokseen ottaa.

 

[peppuliini]

Olen kanssasi täysin samalla aaltopituudella.

Mutta ymmärrän kyllä että jollekin lapsen hoitoon jättäminen ei ole niin helppoa ja on muitetva etä kaikilla ei vain ole ketään luotettavaa läheitä kelle jättää lapsensa hoitoon.

Omat hoitolapseni (4v, 8v ja 11v) eivät esim ole koskaan olleet yökylässä/hoidossa yhdelläkään sukulaisellaan tai kummillaan (tai yhden kummitäti on kerran tainnut olla heillä vahtimassa lapisa), koska kukaan ei ole lapsia suostunut ottamaan. No onneksi ovat meille päässeet hoitoon!!! =)

Olen todella iloinne että meillä on isovanhempia ja kummeja jotka oikein hinkuvat lastani luokseen kyläilemään... ja olen heille kiitollinen että he ovat lapselleni rakkaita ja huolehtivat hänestä!!! :heart:

 

[Heart]

=)

Hoitoon vaan....Edes mummolaan hetkeks, ettei takerru äitiin liikaa....Suurimmaksi osaksi kun pientä elämäänsä on sit omien vanhempien kans, niin HYVÄ NIIN.............. =)

 

[Mariaa]

Oon ap:n kanssa ihan samaa mieltä!

 

[umbrella-]

Hienosti kirjoitettu ja samaa mieltä olen. Vaikkakin tätä meidän kuopusta on niin vaikea antaa hoitoon mummille... se vaan on niin vaikeaa, siis meistä vanhemmista, kyllä tuossa pienessä vaan niin "kiinni" on :heart:

 

[Kippuravarvas]

Mä olen sitä mieltä et ei hoitoon tarvii viedä sen takia et sais hoitaa parisuhdetta. Tarkoitan siis että me ollaan pystytty hoitaan suhdetta vaativan vauvan ollessa kotona ja toiseks molemmat ymmärtää sen että lapsi on pieni niin lyhyen aikaa että se aika eletään täysillä vauva-arkea.
Ymmärrän kyllä että kaikki ei niin tee.
Ja vaikka olen lapsen kanssa kotona ollut kaikki 11kk niin silti vauva ei ole takertunut minuun. Siis ei olla kirjaimellisesti oltu kotona koko aikaa, mutta ei ole poika juurikaan hoidossa ollut. Eikä yöhoitoon ole menossa vielä aikoihin.,
Ja tämä on vain minun mielipide ja meidän toimintatapa. Muut tehköön kuinka haluavat.

 

[LEAL]

Täysin samaa mieltä! =)

 

[jybis]

minä olen vienyt lapsen hoitoon , jopa yöksi!
poika on nyt 2,5kk

 

[ilmukka]

meijän poika lähtee toista kertaa yökylään ja on 11 viikkonen.

 

[Villi viisikko]

Esikoista annoin helposti hoitoon ja seuraavaa vähän huonommin.
Kolmannelle ei ollut ottajia ja nelonen pysyi minun kanssani myös.
Ensi kuussa olisi miehen työpaikan järjestämä avec pikkujoulu, mies tahtoisi minut mukaan ja minä tahtoisin mennä mukaan vaikka se on varmaan aika tylsä reissu. Mutta hetken rauha lapsista, valmiit ruuat pöydässä ja ehkä seksiäkin ilman tajutonta väsymystä tai kiirettä.
Vauva on silloin vasta 3.5kk, en imetä ja anoppi varmasti osaisi hoitaa, mutta silti.
Mukaankaan en voi ottaa koska ainakin tällä hetkellä prinssi kitisee vähintään klo 23 asti.
Voi minua. Ja mies ilman muuta olettaa että annan vauvan yöhoitoon ilosta kiljuen :snotty:

*muoks* kyseessä siis joku miniristeily tai jotain sellaista

 

[vieras]

Lapselle pitää luoda tukiverkosto turvallisista aikuisista vauvasta asti jos se suinkin on mahdollista sillä koskaan et tiedä koska joudut kuukaudeksi sairaalaan tai kuolet muuten ja mikä silloin on paras?
se että lapsesi tyrkätään hoitoon mummolle tai tädille jonka kanssa lapsi ei ole ollut ilman vanhempien valvovaa silmää ollut tekemisissä koska vanhemmat ovat itsekkäitä ja haluavat omia lapsen itselleen.
vai se että lapset menevät tuttuun tädin kotiin jossa on ennenkin ollut.
Vauvatkaan eivät ole tyhmiä.
Painotan edelleenkin sitä että kun lapsella on luotettava ihminen joka huolehtii fyysisestä,henkisestä ja ravinnollisesta hyvinvoinnista on aivan sama kuka se on.
Äitini sanoin Lapsetkin tarvitsevat joskus lomaa vanhemmista B)
Mun lapsista tulee sitten varmaan traumaattisia mutta ovathan ainakin olleet iloisia ja onnellisia mummolassa hoidossa ollessaan ja kasvaneet todella läheisiksi mummin ja papan ja muidenkin ystävieni/kummiensa kanssa.
heillä on tulevaisuudessa aikuisia ihmisiä joiden kanssa he ovat olleet tekemisissä vauvasta asti ja joille puhua asioista mistä äidille ei halua puhua.

Kaikki lasten psykologiaan perehtyneet tutkijat painottavat, että vauvan perusturvallisuuden kannalta on tärkeää, että hän kykenee luomaan kiintymyssuhteen häntä hoitavaan vanhempaan. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista pompottaa lasta koko suvun hoidettavana, vaan antaa kiintymyssuhteen muodostua rauhassa. Pienellä vauvalla ei ole mielikuvaa itsestään äidistä erillisenä olentona, vaan hän on symbioosissa äitiinsä tai lähihoitajaansa.
Tämä ei ole siis yksittäisen äidin, mummojen tai suvun mielipide.

 

[Edna Birch]

Peesaan NalleKarhuÄitiä. Kerrankin asiallisesti esitetty mielipide. Ja eriävän mielipiteen esittäjälle pieni huomautus, tässä ei ole kyse että vauvaa pompotettaisiin joka viikonloppu sukulaiselta toiselle, vaan kyse on ajoittaisesta kyläilystä muutenkin tutun ihmisen luokse.

 

[vieras]

Olen täysin samaa mieltä. Me vietiin tyttö hoitoon, hänen ollessa reilun kuukauden. Äiti ja iskä kävi leffassa ja syömässä Oli oikein kiva juttu meille vanhemmillekin ja tyttö sai olla hyvässä hoidossa. Vanhemmillakin pitää olla joskus kahdenkeskisiä aikoja, toisistaan nauttien.

 

[vieras]

Peesaan NalleKarhuÄitiä. Kerrankin asiallisesti esitetty mielipide. Ja eriävän mielipiteen esittäjälle pieni huomautus, tässä ei ole kyse että vauvaa pompotettaisiin joka viikonloppu sukulaiselta toiselle, vaan kyse on ajoittaisesta kyläilystä muutenkin tutun ihmisen luokse.

Saahan sitä perustella miten haluaa, tämä on vain lastenpsykologiaan perehtyneiden mielipide.

 

[tähdenlento09]

Peesaan NalleKarhuÄitiä. Kerrankin asiallisesti esitetty mielipide. Ja eriävän mielipiteen esittäjälle pieni huomautus, tässä ei ole kyse että vauvaa pompotettaisiin joka viikonloppu sukulaiselta toiselle, vaan kyse on ajoittaisesta kyläilystä muutenkin tutun ihmisen luokse.

Mä peesailen molempia =)

 

[sanokaas nyt]

että millainen äiti minä olen kun vien puolivuotiaan poikani mummolaan viikoksi, ja lähdemme kaksistaan reissuun? saako poika tästä ikuisia traumoja?

 

[mä]

periaatteesssa olen kyllä sitämieltä että paras perusturvallisuus/kiintymys suhde saavutetaan niin että vanhemmat hoitaa,siis en toki tarkoita 18v vaan edes sen ensimmäisen vuoden..toki tietty lyhyet ajat silloin tällöin on eriasia mutta en mä yö kylään veis ainakaan alle 6kk en kirveelläkään! ja pitäähän sen ihmisen olla ensin tuttu lapselle,ennenku sysää lapsen jollekkin hoitoon.

siis mitä väliä vaikka olisi mummu jos lapsi ei oo kertaakaan ennen yökylää tms edes nähnyt ko.ihmistä. en mä ainakaan anna sillein hoitoon,vaan ensin pitää lapsen tuntee hoitaja ja sitten vasta. no lapsen isän ksnssa oli pakko. ku herra ei suostunut ymmärtää että on ihan yhtä vieras pojalleen ku kaupan täti! silloin ku lapsi oli 2v.

siks toisekseen ennenku laps täytti 2v sain sille 2kertaa yhdeksi yöksi hoitajan=(. tyhjästä on paha nyhjäistä!!

 

[vieras]

Viettäkää vaan kahdenkeskistä/yhdenkeskistä "lomaa" välillä! Ei se lapsi rikki mene, vaikka hoidossa onkin. On varmasti lapsellekin mukava juttu kun saa nähdä jotain tuttua kunnolla Hyvähän, mun mielstä ainakin, lapsen on tottua muihinkin ihmisiin kuin äitiin ja isään.

 

[nelly83]

Täysi peesi ap! Mä olen myös sitä mieltä, että se vauva kärsii varmasti enemmän, jos vanhemmat ovat väsyneitä, kun siitä en on jonkun tutun ja luotettavan ihmisen hoivissa yön tai pari..

 

[Candy Cane]

Me ollaan annettu lapsi hoitoon silloin tällöin noin ½ -vuotiaasta lähtien läheisille sukulaisille. Hän on tähän kasvanut (2v).
Meillä on viisi eri mahdollista hoitopaikkaa. (paikkojen määrää lisätty vähitellen, kun on opittu tuntemaan)

Tähän varhaiseen totuttamiseen näen etuna sen, että minun ei tarvitse koskaan miettiä kärsiikö lapseni viettäessään pari tuntia vaikkapa tätini luona, hän kertoo sen ihan itse: "kivaa oli ja huomenna tullaan uudestaan". Välillä hän jopa vaatii päästä joihinkin em. paikkoihin ja suuttuu jos ei mennä.

Mutta tärkeinpänä kaikista: lapsen varttuessa ja aikuisenakin hänellä on edelleen turvanaan nämä ihmiset keihin hän on oppinut luottamaan.

 

[tuota]

Lapselle pitää luoda tukiverkosto turvallisista aikuisista vauvasta asti jos se suinkin on mahdollista sillä koskaan et tiedä koska joudut kuukaudeksi sairaalaan tai kuolet muuten ja mikä silloin on paras?
se että lapsesi tyrkätään hoitoon mummolle tai tädille jonka kanssa lapsi ei ole ollut ilman vanhempien valvovaa silmää ollut tekemisissä koska vanhemmat ovat itsekkäitä ja haluavat omia lapsen itselleen.
vai se että lapset menevät tuttuun tädin kotiin jossa on ennenkin ollut.
Vauvatkaan eivät ole tyhmiä.
Painotan edelleenkin sitä että kun lapsella on luotettava ihminen joka huolehtii fyysisestä,henkisestä ja ravinnollisesta hyvinvoinnista on aivan sama kuka se on.
Äitini sanoin Lapsetkin tarvitsevat joskus lomaa vanhemmista B)
Mun lapsista tulee sitten varmaan traumaattisia mutta ovathan ainakin olleet iloisia ja onnellisia mummolassa hoidossa ollessaan ja kasvaneet todella läheisiksi mummin ja papan ja muidenkin ystävieni/kummiensa kanssa.
heillä on tulevaisuudessa aikuisia ihmisiä joiden kanssa he ovat olleet tekemisissä vauvasta asti ja joille puhua asioista mistä äidille ei halua puhua.

Kaikki lasten psykologiaan perehtyneet tutkijat painottavat, että vauvan perusturvallisuuden kannalta on tärkeää, että hän kykenee luomaan kiintymyssuhteen häntä hoitavaan vanhempaan. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista pompottaa lasta koko suvun hoidettavana, vaan antaa kiintymyssuhteen muodostua rauhassa. Pienellä vauvalla ei ole mielikuvaa itsestään äidistä erillisenä olentona, vaan hän on symbioosissa äitiinsä tai lähihoitajaansa.
Tämä ei ole siis yksittäisen äidin, mummojen tai suvun mielipide.

Voisitko mainita muutaman tutkijan nimen? Miten se että vauva luo kiintymyssuhteen tottakai vanhempiinsa ensisijaisesti mukamas kärsii jos hän myös joskus viettää aikaa mummolassa ja luo myös heihin kiintymyssuhteen, joka tietenkään ei ole sama asia kuin vanhempiinsa luoma suhde vaikka läheinen onkin. Onhan vanhemmat sentään ne keitä vauva näkee joka tunti, joka päivä, äiti tai isä on se joka 99%:sti vauvan ruokkii, vaihtaa vaipat, lohduttaa, hoivaa, pitää sylissä. Jos joskus tämän tekee myös mummi niin se tuskin on kenenkään psykologin mielestä pahaksi vai voitko antaa niitä nimiä ja mistä näitä tutkimuksia voi käydä lukemassa. Itsekkin olen lukio aikana aika paljon perehtynyt psykologiaan ja filosofiaan. Ainakaan kenenkään vanhan kuuluisan filosofin teorioista et nyt puhu.

 

[Niini harmailee]

Mun sydän särkyy, kun pitää laittaa lapsi hoitoon hänen ollessaan 1v 3kk :'(. Mielellään jäisin vielä kotiin, mutta pakko mennä jatkamaan opiskeluja .
Tähän asti (nyt poika kohta 5kk) ei olla kertaakaan oltu yötä pois kotoa niin ettei jompikumpi olis ollut paikalla. Muutamia tunteja on pari kertaa ollut mummun hoivissa kun äiti on käynyt uimassa.. En mä usko että siitä mitään haittaa on vaikka vauvan antais yökyläänkin sukulaiselle, jonka vauvakin tunnistaa .

Mun mielestä hyvä aika aloittaa päivähoito on silloin, kun lapsi ymmärtää että vanhempi tulee takaisin eikä hylkää häntä eli jonkinlainen perusturvallisuus on muodostunut, ja jonkinlainen aikakäsitys on myös (eli siis lapsen ikävä hetki ei tunnu ikuisuudelta). Eri asia tietysti on, hoitaako lasta joku tuttu ja turvallinen vai ihan uppo-outo aikuinen, jota lapsi ei ole aiemmin nähnytkään. Nämä on niin yksilöllisiä juttuja.