mitä tekisit näissä tilanteissa, menisikö sinun vai lapsesi etu edelle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "heippa"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No, itse ajattelen niin, että lapseni onni on minun onneni. Asianhan pitäisi olla niin, että äiti voi olla vain niin onnellinen, kuin onnettomin lapsensakin. Jos lapsi voi huonosti, niin silloin voi äitikin. Täytyy kuitenkin osata soveltaa, sillä jos äiti on onneton, niin se heijastuu usein lapseenkin, ja taas takaisin äitiin. Tasapainoinen ihminen osaa kyllä laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin, sillä kyllä minusta voi oikeuttaa äidille jotain huveja, kunhan ne ei verota lapselta liikaa. Jos on kuitenkin vain 2 vaihtoehtoa, noista kaikki tai ei mitään vaihtoehdoista, niin tottakai sen lapsen tarpeet menee edelle.
Peesi tälle. Olisi löydettävä sellainen kultainen keskitie näissäkin asioissa. Vaikka pieni lapsi täyttääkin maailman, ei tilanne ole niin että vanhemmat ei saisi enää lainkaa elää. Lapsiperheen arkeenkin kuuluu hetket jolloin jomman kumman vanhemman etu voi mennä ohi "lapsen edun". Kun se ei ole ainaista ja jatkuvaa.

Voisin esimerkikisi kuvitella tuon sirkuksen näin: Äidillä on hyvän ystävän häät, juuri samana päivänä kuin sirkus olisi. Lapsi haluaa sirkukseen, äiti häihin. Ja häät ovat vaikka lapsettomat - lapselle hoito järjestetty isovanhempien luokse (kaukana sirkuksesta). Mä menisin varmasti häihin, koska ne ovat ainutkertainen tapahtuma. Tärkeä minulle ja ystävälleni. Lapsi pääsee isovanhempien luo jonne voi vaikka järjestää jotain "sirkuksen korvaavaa" ohjelmaa, tai vaikka taittaa matka mummolaan junalla, normaalisti kun autolla mentäisiin. Molemmat varmasti nauttivat ja sirkukseen mennään seuraavana vuonna. Ja toisaalta, kuka estää menemään sirkukseen toisella paikkakunnalla? Vaikka seuraavana viikonloppuna?
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin;23786076:
Ja toisaalta, kuka estää menemään sirkukseen toisella paikkakunnalla? Vaikka seuraavana viikonloppuna?

Mä käsitin tän niin, että kyse on rahasta. Eli ei ole varaa kuin toiseen ja tosiaan ei voida valita molempia. Mut kärjistettyjähän nuo on joka tapauksessa...
 
En käy ulkona kuin silloin kun oikeasti on rahaa käydä, yleensä korkeintaan 1krt/2kk. En vertaile noita mitenkään, jos lapsi tarvitsee vaatteita niin sille ostetaan niitä. Sirkus ei jaksa oikein ainakaan minua kiinnostaa, lapseni on vasta 6kk ikäinen eikä sillä vielä ole haluja sirkukseen - ei edes tiedä moisesta, itse en ole koskaan pienenäkään sirkukseen kaivannut vaikka ala-asteikäisenä jo tiesinkin ja niitä mainoksia monesti oli teiden varrella, mutta myöhemminhän sen näkee. Keksimme kyllä muutakin mukavaa ajanviettoa lapsen kanssa - eikä sen aina tarvitse edes maksaa. Mielummin maksaisin kuitenkin esim. huvipuistosta tmv kuin sirkuksesta. Meillä ei vertailla kuitenkaan tuollaisia asioita sinänsä, lapsen tarpeelliset ostokset hoidetaan - omat viihteelle lähdöt on ihan viimeisenä "hankintalistassa", jos on ylimääräistä rahaa ja tarvetta juhlia (kaverit järjestää jotain tmv.) niin sitten mennään juhlimaan. Käydään kuitenkin n. 1krt/2kk juhlimassa joten ei käydä mielestäni paljoa. Ei minua edes huvittaisi kahta kertaa kuussa käydä....

Jotenkin kummallisia esimerkkejä mielestäni juuri siksi, että ei meilläkään nuo ole keskenään verrannollisia asioita mitenkään. Joillakin tietysti voi olla, mutta se juhliminen on nimenomaan lapsen kanssa eläessä ainakin meillä se ihan viimeinen asia mikä rahankäytössä mietitään siinä vaiheessa kun kaikki Tarpeellinen on hoidettu.
 
Ensinnäkin olisi aika outoa jos rahat olisivat noin tiukassa, että ei pysty hommaamaan molemmille jotain. Jos ihminen käy töissä, niin ei voi olla noin persaukinen. Lapsen vaatteet kun ei paljoa maksa eikä kyllä sirkuskaan. Tuskinpa baari-iltakaan miljoonia nielee.

Mut yrittäisin kai jakaa jotenkin, tietty lapsen vaatteet etusijalla. Ja se sirkus riippuisi sitten siitä, kuinka kovasti lapsi sinne itse tahtoisi. Jos lapsella ei olisi paljon muuta kivaa aktiviteettia elämässä, niin silloin laittaisin rahat sirkukseen.
 
1) Vaatehankinnoissa menevät lapset edelle, mutta silloin ostan itselleni kun itselläni on tarvetta. Kapakoissa en juuri käy.

2) Minä saatan tavata joitain ystäviäni harvemmin kuin kerran vuodessa ja jos heidän kanssaan on sovittu tapaaminen ennen kuin sirkuksesta on tietoa, menen siihen tapaamiseen.

Lasten ei kyllä tarvitse päästä joka ikiseen huvitukseen mitä ympäristössä tapahtuu, ja toisaalta aikuinenkin saa joskus päästä johonkin. Jos olen n. 4 kertaa vuodessa jossakin, se lienee minulle sallitaan.
 
No ekaan ehdottomasti lapselle vaatteita

Toiseen vastaisin että jos on ennalta sovittu tapaaminen esim sellaisten ystävien kanssa joita ei usein näe niin sitten sinne juhlimaan.
Sirkukseen voisin vielä jos olisi turhempi bilereissu.
 
Mun järjestys on se, että maalaisjärkinen lapsen etu ensin, mutta lapsen halu ensin vain siinä tapauksessa, että olen itse samaa mieltä.

Ekassa esimerkissäsi ostaisin lapselle vaatetta ja hidastaisin omieni hankkimisessa (kuulostaa siltä, että esimerkkitapauksesi äidillä ehjiä ja hyviä vaatteita kyllä piisaa).

Tokassa esimerkissäsi menisin juhlimaan, mikäli juhlimisella olisi erityinen syy. Vaikken menisikään, sirkukseen ei välttämättä siltikään mentäisi, sillä meidän talouden vanhemmat ei oo siitä liiemmin innostuneita.
 
Mä käyn itse oikeasti aniharvoin baarissa (enkä varmasti silloin kun sirkus on kaupungissa ;) ), eikä meiltä vaatteitakaan puutu. Silti mun täytyy sen verran sanoa, että en ole Yh. Pääsen illalla lenkille silloin kun haluan ja mies katsoo lapsia. Toisena vkloppuaamuna saan nukkua myöhään. Saan jakaa arkipäivän asioita toisen aikuisen kanssa vaikka joka ilta poistumatta omasta kodistani.

Enkä siis missään nimessä sano, että baareilun pitäisi mennä lapsen edun edelle. Sanon vain että arki on varmasti erilaista kun on lapsen kanssa suurimman osan ajasta yksin. Voin ymmärtää, että sitä silloin odottaa sitä omaakin vkloppua, vaikka tuota baareilua en oikein ymmärräkään.
 
No, itse ajattelen niin, että lapseni onni on minun onneni. Asianhan pitäisi olla niin, että äiti voi olla vain niin onnellinen, kuin onnettomin lapsensakin. Jos lapsi voi huonosti, niin silloin voi äitikin. Täytyy kuitenkin osata soveltaa, sillä jos äiti on onneton, niin se heijastuu usein lapseenkin, ja taas takaisin äitiin. Tasapainoinen ihminen osaa kyllä laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin, sillä kyllä minusta voi oikeuttaa äidille jotain huveja, kunhan ne ei verota lapselta liikaa. Jos on kuitenkin vain 2 vaihtoehtoa, noista kaikki tai ei mitään vaihtoehdoista, niin tottakai sen lapsen tarpeet menee edelle.

Olipas kauniisti kirjoitettu!
Olen täysin samaa mieltä :)
 
Mä käyn itse oikeasti aniharvoin baarissa (enkä varmasti silloin kun sirkus on kaupungissa ;) ), eikä meiltä vaatteitakaan puutu. Silti mun täytyy sen verran sanoa, että en ole Yh. Pääsen illalla lenkille silloin kun haluan ja mies katsoo lapsia. Toisena vkloppuaamuna saan nukkua myöhään. Saan jakaa arkipäivän asioita toisen aikuisen kanssa vaikka joka ilta poistumatta omasta kodistani.

Enkä siis missään nimessä sano, että baareilun pitäisi mennä lapsen edun edelle. Sanon vain että arki on varmasti erilaista kun on lapsen kanssa suurimman osan ajasta yksin. Voin ymmärtää, että sitä silloin odottaa sitä omaakin vkloppua, vaikka tuota baareilua en oikein ymmärräkään.

Hyvin vastattu. Näitä asioita kun voi katsoa niin monesta näkövinkkelistä. Toki jos kulutusjuhla on tuollaista kun ap sanoo, noin niin kuin vaatteiden ja miekkien osalta, niin siinä voisi kyllä vähän petrata ja ostaa säästyneillä rahoilla lapselle vaatteita.

Mutta mun on itse hirmu vaikea ajatella elämää yksin noiden lasteni kanssa. Nyt kun sitä jakaa toinen rinnallani niin toki jaksaa ihan erilailla.
 
Vaatteet hankitaan aina, sirkus on sellainen että tuskin mennään, tilalle sitten mieluummin jotian muuta. Meillä kuitenkaan ei baarissa käydä. Voisin ehkä mieluummin ajatella näistä, että baarin tilalle ulkona syöminen....
 
Ensimmäisessä tilanteessa ostaisin kyllä lapselle vaatteita ja itse viettäisin viikonloput kotona.
Toisessa tilanteessa, en nyt ole ihan niin varma, jos itselläni olisi jotain spesiaali-menoa, enkä olisi pitkään aikaan ollut missään, niin voi olla, että oma meno menisi edelle. Johtuu ehkä siitäkin, että mielestäni sirkukset voisi lopettaa kokonaan.
 
niin eli kyse ei ollut sirkusjutussa miestään ennalta sovitusta baarireissusta vaan ihan ex tempore ryyppäämisestä.ja tuossa toisessa jutussa kyse on siitä, että äiti ei tosiaankaan tarvitsisi joka kuukausi itselleen uutta vaatetta kun vanhatkin tulee jo kaapeista ulos, saatika ei tarvitsisi 100e kenkiä kun kenkiä on jo kaapillinen. Rahaa heillä vähän kun sossun rahoilla elävät ja nekin rahat mitä saavat niin niistä menee suurin osa äidin tarpeisiin. Esimerkiksi baarireissulla laittaa menemään helpolla 50e ja sitten lapsi kulkee kuitenkin rikkinäisissä housissa ja liian isoissa vaatteissa tms.Eli ihan vaan äidin omaan hyvinvointiin menee rahat, Lapsen etu ei paljoa paina kun tulee kutsu johonkin ryypäjäisiin.
 
[QUOTE="aapee";23786343]niin eli kyse ei ollut sirkusjutussa miestään ennalta sovitusta baarireissusta vaan ihan ex tempore ryyppäämisestä.ja tuossa toisessa jutussa kyse on siitä, että äiti ei tosiaankaan tarvitsisi joka kuukausi itselleen uutta vaatetta kun vanhatkin tulee jo kaapeista ulos, saatika ei tarvitsisi 100e kenkiä kun kenkiä on jo kaapillinen. Rahaa heillä vähän kun sossun rahoilla elävät ja nekin rahat mitä saavat niin niistä menee suurin osa äidin tarpeisiin. Esimerkiksi baarireissulla laittaa menemään helpolla 50e ja sitten lapsi kulkee kuitenkin rikkinäisissä housissa ja liian isoissa vaatteissa tms.Eli ihan vaan äidin omaan hyvinvointiin menee rahat, Lapsen etu ei paljoa paina kun tulee kutsu johonkin ryypäjäisiin.[/QUOTE]


Toi vaateasia on siitä jännä, että itse nautin yhtä paljon ostella vaatteita lapsille kuin itselleni (jos en enemmänkin). Mun mielestä on ihana, kun lapset kasvavat ja heille on "pakko" ostella uusia. Itse kun en raaski vanhoistani luopua, niin eihän kaappiinkaan ihan mahdottomia mahdu. Näin ollen en osaa edes ajatella, että ostelisin itselleni vain mahdottomasti uusia vaatteita ja lapsi kulkisi liian pienissä.
 
1. lapselle vaatteita
2. riippuu lapsen iästä,et voiko se mennä sinne kamujensakanssa. mä en tykkää sirkuksesta. mutta jos kamujenkanssa ois menossa, jäis mun reissut väliin. pääsääntöisesti lapsen tarpeet menee edelle kaikessa, ainakin ny ryyppäämisen edelle.
 
Meillä tilanne just vastakohtainen! :D Meikäläinen kulkee niissä "ryysyissä" ja istuu kotona ( en siis käy baareissa kun kerran tai kaksi vuodessa ja sillonkin selvinpäin jotakin bändiä katsomassa, vaikka mahdollisuus olis mennä joka toinen vkl ) ja lapsi puetaan merkkivaatteisiin ja viedään sirkukseen... :ashamed: :whistle: :D Mutta meikäläinen taitaakin olla suomen epätyypillisin yyhoo - tai ainakaan mä en mahdu siihen stereotypiaan, miksi ihmiset yh:ta kuvittelevat.
 
Ja sittenhän on niitä tapauksia, kun ostetaan itselle kalliit meikit ja vaatteet ja kännätään baarissa (siihen saa helposti menemään satasen-pari, kun vaeltaa trendibaarista toiseen ja rällää taksilla), ja lapsi ja lapsen laskut viedään mummolaan.

Lapsen etu on kyllä joskus juurikin se, että äiskä pääsee vähän tuulettamaan. Aloittajan esimerkkitapauksissakin tämä saattaa pitää paikkansa, mutta kyseenalaistaisin rouvien valinnan ja henkisen valmiuden lapsentekoon, jos joka viikonloppu pitää kännätä.
 
Lapselle vaatetta ensimmäiseksi jos ei kerran ole siistejä ja sopivan kokoisia. Itse en käy baareissa joten sinne ei rahoista menis ollenkaan. Sirkuksen kohdalla kysyisin että koska lapsi on päässyt viimeksi johonkin rientoon eli vaikka teatteriin tai konserttiin ym. eli en ihan peräjälkeen huvituksesta huvitukseen lasta veisi ja rahat menis kyllä sitten säästöön oottaan sitä seuraavaa kertaa kun tarvetta olisi. Minä olen kyllä itse semmonen joka kulkee rääsyissä ja paikkaa omia vaatteitaan kohdan lapsella on hyvä olla.
 
Ensinnäkin olisi aika outoa jos rahat olisivat noin tiukassa, että ei pysty hommaamaan molemmille jotain. Jos ihminen käy töissä, niin ei voi olla noin persaukinen. Lapsen vaatteet kun ei paljoa maksa eikä kyllä sirkuskaan. Tuskinpa baari-iltakaan miljoonia nielee.

Mut yrittäisin kai jakaa jotenkin, tietty lapsen vaatteet etusijalla. Ja se sirkus riippuisi sitten siitä, kuinka kovasti lapsi sinne itse tahtoisi. Jos lapsella ei olisi paljon muuta kivaa aktiviteettia elämässä, niin silloin laittaisin rahat sirkukseen.

Juuri olimme Sirkus Finlandiassa ja neljälle liput maksoi likemmäs satasen, että musta se kyllä on aika paljon rahaa.
 
Mä laitan kaikki ylimääräiset rahat lastenvaatteisiin jo nyt, joten laittaisin tuossakin tilanteessa :D

Mutta vanhahtavuus ei ole mikään huono juttu. Jos on puhdasta ja ehjää, niin mielestäni se ns. riittää. Loput on turhamaisuutta, johon itsekin kyllä sorrun.

Ja mitä tuohon sirkukseen tulee, niin mä käyn sen kerta-kaksi vuodessa ulkona, joten en ihan hevillä siitä reissusta luopuisi. Lapsi ei sitten pääsisi sirkukseen, mutta me on jo oltu Lintsillä ja ollaan menossa kesällä useampaan kohteeseen, joten ehkä se pärjää ilman sirkustakin. Mä puolestani olen mielestäni ansainnut sen kerta-kaksi vuoteen juhlintaa ystävieni kesken. Mulla tosin on senvertaa hyvä tilanne, että mä saisin ne rahat vaikka lainattu sitä lapsen sirkusreissua varten.
 

Yhteistyössä