Mitä tekisitte tässä tilanteessa? (lapsi ja koira)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja a.p.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="miisu";26309205]Verikoira saisi siis aivan vapaasti syödä sinun lapsesi?[/QUOTE]

Hän tyytyisi oikeuden jakamaan tuomioon, mikä olisi jotain välillä 100€ sakkoja ja 6kk ehdollista vankeutta.
 
Mä en voi hulluille ihmisille mitään. Olisi kohtuutonta laittaa jokainen ihminen mielentilatutkimukseen. Sen sijaan koirat voisi pitää kiinni.

Ja missä mä olen sanonut että koirat tappaa PALJON ihmisiä, tai tappavat vähemmän kuin ihmiset toisiaan? Koira on eläin, ihminen on ihminen. En mä nyt herranjestas voi lastani tai itseäni kaikelta maailman pahuudelta varjella!!

Ja nimenomaan tuokin tekee koirista arvaamattomia, että ne kuulemma vaistoavat pelon. Minkä voi jos pelkää? Sekö oikeuttaa koiran sitten käymään ihmisen kimppuun`?

En ole ylihysteerinen äiti. Näin niin kuin muuten. Tuli vaan mieleen kun näin sen koiran siinä vapaana, että entä JOS.. Koska siitä saa lukea miten koira on raadellut lapsen, tai tappanut lapsen yms.
 
Ja nimenomaan tuokin tekee koirista arvaamattomia, että ne kuulemma vaistoavat pelon. Minkä voi jos pelkää? Sekö oikeuttaa koiran sitten käymään ihmisen kimppuun`?

Tietysti oikeuttaa. Miksi olet niin säälittävä ettet osaa käyttäytyä oikein meidän pikku pupsiemme kanssa? Eivät ne meitäkään pure kun me ei niitä pelätä. Ihan oma tai lapsesi vika jos tulee purruksi.

Tai voithan sinä jäädä sisälle kykkimään jos noin kauhuissasi olet. Meidän koirien vapautta et kuitenkaan rajoita!
 
Meidän naapurilla on musta kissa irti tässä kerrostalon pihalla. Aina vapaana kävelee. Poikani on niin kiinnostunut siitä että olisi menossa aina silittämään.En päästä! Kerran kävelin poikani kanssa pihalla, tämä kissa tuli nurkan takaa, katsoi poikaani ja alkoi hiipiä kohti ja ilme oli sellainen hyökkäävä. Ärähdin ja juoksin kissaa päin, paineli pakoon.
Pointtina on se että on kissa tai koira ei se saa vapaana liikkua. Mistä noista tietää milloin ne hyökkää! Ihan samaa mieltä olen ap:n kanssa ja minuakin hirvittää tällaiset tilanteet. Otan jopa lapseni syliin, jos kävelemme puistoon ja vastaan tulee ihminen koiransa kanssa ja vaikka koira on kiinni.
 
Aivan yhtälailla voi murhaajan suku tietää että sillä ihmisellä ei oo kaikki kotona, mutta silti antaa asian olla.

No mikäs logiikka tuossa muka on? Yhtä hyvin niin koira kuin ihminen voi olla päällisin puolin täysjärkisen oloinen, mutta silti yhtäkkiä 'napsahtaa' ja tappaa jonkun. Kuitenkin koiran voi ja pitääkin pitää kytkettynä riippumatta siitä onko se "kiltti" tai aggressiivinen. Ihmistä ei voi.
Suurin syy miksi koirat eivät Suomessa tapa massoittain lapsia ym, on se että suurin osa koiranomistajista on sentään riittävän järkeviä pitääkseen koirat kytkettyinä tai vähintään valvottuna silloin kun lapsia on lähellä.

Te jotka peräätte täällä tilastoja koirien tappamista ihmisistä. Päästäisittekö lapsenne leikkimään vaikkapa karhuja tai susia vilisevään metsään? Karhuhan tunnetusti pelkää ihmistä ja susikin on Suomessa viimeksi tappanut ihmisen joskus 1800-luvulla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kvart över;26308989:
No maatuuhan se, noin vuodessa. Enkä halua kenenkään lapsen möngertävän lasinsirpaleissa, mutta eihän se liity tähän asiaan mitenkään..?

Noin VUODESSA?! :D Siis mitä ihmeen paskaa teilläpäin on. Enpä kovin usein samaa paskaa kerkeä näkemään, vaikka ois asfaltilla...
 
Meidän naapurilla on musta kissa irti tässä kerrostalon pihalla. Aina vapaana kävelee. Poikani on niin kiinnostunut siitä että olisi menossa aina silittämään.En päästä! Kerran kävelin poikani kanssa pihalla, tämä kissa tuli nurkan takaa, katsoi poikaani ja alkoi hiipiä kohti ja ilme oli sellainen hyökkäävä. Ärähdin ja juoksin kissaa päin, paineli pakoon.
Pointtina on se että on kissa tai koira ei se saa vapaana liikkua. Mistä noista tietää milloin ne hyökkää! Ihan samaa mieltä olen ap:n kanssa ja minuakin hirvittää tällaiset tilanteet. Otan jopa lapseni syliin, jos kävelemme puistoon ja vastaan tulee ihminen koiransa kanssa ja vaikka koira on kiinni.

Lapsesi varmaan tällä metodilla oppii tosi hyvin kohtaamaan niitä vastaantulevia eläimiä, ja niitä kun vaan tässä maailmassa tulee vastaan.
Ja lupaan, että mitä huonommin lapsi on niihin kohtaamisiin opetettu, niin sen todennäköisemmin tuleekin purruksi, raavituksi tai syödyksi.
 
  • Tykkää
Reactions: waninka
Päästäisittekö lapsenne leikkimään vaikkapa karhuja tai susia vilisevään metsään? Karhuhan tunnetusti pelkää ihmistä ja susikin on Suomessa viimeksi tappanut ihmisen joskus 1800-luvulla.

Tässä ihan meidän kulmilla on nyt vuosittain tehty karhu-, ja susihavaintoja. Edelleen leikkii lapset pihalla. Ja pihan takana metsässä.
Sen lisäksi, että meidän hullut tappajakoirat pitää kaiken maailman viiripäiset, tappamisesta hokevat ihmiset poissa tontilta, niin ne kyllä huolehtivat myös, että lapset pysyvät karhuilta ja susilta niin turvassa, kuin mahdollista.
 
Lapsesi varmaan tällä metodilla oppii tosi hyvin kohtaamaan niitä vastaantulevia eläimiä, ja niitä kun vaan tässä maailmassa tulee vastaan.
Ja lupaan, että mitä huonommin lapsi on niihin kohtaamisiin opetettu, niin sen todennäköisemmin tuleekin purruksi, raavituksi tai syödyksi.

Lastani on melkein purrut siskoni kaksi koiraa, joten en päästä eläinten lähelle.
 
Lastani on melkein purrut siskoni kaksi koiraa, joten en päästä eläinten lähelle.

Meinaatko vielä esim. 11-vuotiaankin kuskata kouluun ja sieltä kotiin, ja olla päästämättä liikkumaan itsekseen mihinkään?
Jos et, niin jossain vaiheessa kannattaisi varmaan opettaa, miten niihin esim. kadulla vastaan tuleviin koiriin suhtaudutaan ja miten toimitaan.
 
Mulla on koiria, on ollut kaikenmoisia eläimiä koko elämäni ajan. asumme nyt rivarissa ja koirat saa olla vapaana takapihalla. olemme aidanneet sen. onhan se toisten kanssaeläjien kunnioittamista, että pitää ne koirat sitten aidatulla alueella. vaikka nuo kilttejä onkin ja meillä itsellä lapsia myös. enkä mä ota sitä riskiä, että ne lähtis ajaan vaikka jänistä tai vierasta kissaa ja jäis auton alle.

suhtaudun vieraisiin koiriin varauksella jos vapaana tulee vastaan. en myöskään anna lapseni koskea vieraaseen koiraan, enhän tiedä millainen se on. itse en pelkää koiria, enkä muita eläimiä, mutta koska olen niin paljon niiden kanssa elänyt, tiedän että ne on aina vain eläimiä joilla on lopulta oma tahto. kiltistäkin eläimestä voi sairauden tai kivun myötä tulla ahkaava ihmiselle.

voihan sille koiran omistajalle sanoa toivomuksen pihansa aitaamisesta tai sitten aidata itse pihansa. iso koira ei automaattisesti oo mikään tappokone, todennäköisesti se on hyvin koulutettu yksilö kun pysyy aitaamattomalla pihalla eikä tule tekeen tuttavuutta.
 
[QUOTE="ihmettelijä";26309469]Kertoisitko nyt että miten toimitaan uhkaavan irtokoiran tullessa vastaan?[/QUOTE]

Mä nyt meinasin lähinnä sitä, että jos lapsi ei koskaan pääse eläinten lähellekään, niin sitä todennäköisesti kiinnostaa ne.
Jos ainoa esimerkki on se, että näkee äidin häätävän kiroillen ja sähisten naapurin kissaa kauemmaksi, ja saavan hysteerisiä kohtauksia silloinkin kun kytketty koira kävelee vastaan, niin ei se välttämättä mikään ihanne-esimerkki ole.
Mitä sitten, kun se lapsi ensimmäistä kertaa ilman mamman valvontaa kohtaa kadulla koiran (vaikka kytketynkin), ja lähtee sitä lähestymään?

Muoks. Ja itse, uhkaavan irtokoiran tullessa vastaan, en mene paniikkiin, en ala hosumaan käsilläni, en missään nimessä lähde juoksemaan saati käännä sille selkääni. Mitä luulet, että tekee lapsi, jolle äiti on esimerkillään opettanut, että uhkaamattomatkin narun päässä nätisti kulkevat koirat ovat syy paniikkiin?
 
Viimeksi muokattu:
Ja vastaus kysymykseen, olisin shokissa enkä sillähetkellä varmaan pystyis tekeen mitään jos lapsi olisi kuollut. puolustaisin kyllä lasta jos joku sen päälle hyökkää, ihminen tai eläin. isoa koiraa vastaan on vaan aika vaikea puolustautua, semmoisella reilu 30kg painavalla on aikapaljon voimaa. mutta lasta voi suojata vaikka makaamalla päällä ja suojata jotenkin omaa niskaa.

saksanpaimenkoira hyökkäs joskus mun vanhan koirani kimppuun. pääsi fleksistä irti. onneks mun koiralle ei kummemmin käynyt, kun kerkesin nykäseen sitä poispäin, niin että hampaat osui peräpäähän eikä päähän. koirani oli sellainen 5kg pikkukoira. kun seefferi oli kiinni siinä niin löin sitä. tyhmästi tehty, koska se ois voinut käydä munkin ylle. omistaja sai sen revittyä pois. sitä koiraa ei lopetettu, omistaja maksoi ell kulut. ilmieisesti myöhemmin hyökännyt muidenkin koirien päälle ja sittemmin lopetettu. yleensä se vika on aina narun toisessapäässä. jos kyseessä ei sitten tosiaan ole joku sairaus kuten aivokasvain.
 
Mä nyt meinasin lähinnä sitä, että jos lapsi ei koskaan pääse eläinten lähellekään, niin sitä todennäköisesti kiinnostaa ne.
Jos ainoa esimerkki on se, että näkee äidin häätävän kiroillen ja sähisten naapurin kissaa kauemmaksi, ja saavan hysteerisiä kohtauksia silloinkin kun kytketty koira kävelee vastaan, niin ei se välttämättä mikään ihanne-esimerkki ole.
Mitä sitten, kun se lapsi ensimmäistä kertaa ilman mamman valvontaa kohtaa kadulla koiran (vaikka kytketynkin), ja lähtee sitä lähestymään?

Muoks. Ja itse, uhkaavan irtokoiran tullessa vastaan, en mene paniikkiin, en ala hosumaan käsilläni, en missään nimessä lähde juoksemaan saati käännä sille selkääni. Mitä luulet, että tekee lapsi, jolle äiti on esimerkillään opettanut, että uhkaamattomatkin narun päässä nätisti kulkevat koirat ovat syy paniikkiin?

Eli siis toisin sanoen mun olis ehdottomasti täytynyt olla menemättä väliin ja katsoa mitä se kissa tekee kun hiipii ja hyökkää lapsen naamaan kiinni? Just joo!
 
Lapsesi varmaan tällä metodilla oppii tosi hyvin kohtaamaan niitä vastaantulevia eläimiä, ja niitä kun vaan tässä maailmassa tulee vastaan.
Ja lupaan, että mitä huonommin lapsi on niihin kohtaamisiin opetettu, niin sen todennäköisemmin tuleekin purruksi, raavituksi tai syödyksi.

Hitto että on koirat vaarallisia, kun oikein pitää OPETTAA miten ne pitää kohdata ettei tule tapetuksi. Ja toki kissatkin. Mutta kissoissa on se ero, että yleensä, suurin osa, niistä on aika arkoja eivätkä tule vieraiden ihmisten luo irti ollessaan. Koirat taas ovat sellaisia että tulevat tervehtimään vieraitakin. Ja useammin kaduilla näkee koiria talutettavan kuin kissoja.
Miten hihnassa olevaa koiraa sitten pitää lähestyä ettei se tapa? Mitä jos mun 1v heiluttaa käsiä jotenkin väärin tai katsoo koiraa väärällä tavalla? Huh huh mitä elukoita..
 
Mulla on koiria, on ollut kaikenmoisia eläimiä koko elämäni ajan. asumme nyt rivarissa ja koirat saa olla vapaana takapihalla. olemme aidanneet sen. onhan se toisten kanssaeläjien kunnioittamista, että pitää ne koirat sitten aidatulla alueella. vaikka nuo kilttejä onkin ja meillä itsellä lapsia myös. enkä mä ota sitä riskiä, että ne lähtis ajaan vaikka jänistä tai vierasta kissaa ja jäis auton alle.

.

Sun kaltaises koiranomistajat on kivoja :) Kun tajutaan että kaikki ei välttämättä pidä siitä jos koira tulee pihalle, tai jotkut pelkäävät niitä.
 
[QUOTE="ihmettelijä";26309469]Kertoisitko nyt että miten toimitaan uhkaavan irtokoiran tullessa vastaan?[/QUOTE]

Oikea vastaus on että lopetetaan uhkaava eläin siihen paikkaan, keinolla millä hyvänsä. Oli kenen tahansa pikku pupsi niin kylmästi vaan henki pois. Eipähän omistaja juoksuta toiste paskatehdastaan vapaana.
 
Kyllä poikani on ollut elänten kanssa tekemisissä. Esim. kavereideni, vanhempieni koirien, mutta en silti sanoisi lapselleni että katso tuolla tulee kadulla vastaan tuntematon ihminen ja sillä on tuollainen koira. Meneppä toki silittämään!
 
Hitto että on koirat vaarallisia, kun oikein pitää OPETTAA miten ne pitää kohdata ettei tule tapetuksi. Ja toki kissatkin. Mutta kissoissa on se ero, että yleensä, suurin osa, niistä on aika arkoja eivätkä tule vieraiden ihmisten luo irti ollessaan. Koirat taas ovat sellaisia että tulevat tervehtimään vieraitakin. Ja useammin kaduilla näkee koiria talutettavan kuin kissoja.
Miten hihnassa olevaa koiraa sitten pitää lähestyä ettei se tapa? Mitä jos mun 1v heiluttaa käsiä jotenkin väärin tai katsoo koiraa väärällä tavalla? Huh huh mitä elukoita..

Mä henk.koht. olen sitä mieltä, että jos itse ei kykene luontevasti esimerkillään eläinten kohtaamista opettamaan, vaan pitää lapsen aina poissa kaikkien elukoiden lähistöltä, niin olisi syytä opettaa.

Ihan siksi, että kyllä, eläin on aina eläin. Ja jos lapsi ei ole koskaan saanut mennä eläinten lähellekään koska äiti niitä hysteerisesti pelkää, niin se lapsen käyttäytyminen tilanteessa voi olla mikä vaan sitten, kun se ensimmäinen tilaisuus ilman äitiä koittaa.
Eikä se hyvin koulutettu, kytketty ja kilttikään koira välttämättä ihan mitä tahansa siedä.
 
Muoks. Ja itse, uhkaavan irtokoiran tullessa vastaan, en mene paniikkiin, en ala hosumaan käsilläni, en missään nimessä lähde juoksemaan saati käännä sille selkääni. Mitä luulet, että tekee lapsi, jolle äiti on esimerkillään opettanut, että uhkaamattomatkin narun päässä nätisti kulkevat koirat ovat syy paniikkiin?

Kerrot mitä et tee, mutta kysymys olikin että mitä tuossa tilanteessa tulisi tehdä? Lapsen ei tulisi koskaan joutua tuollaiseen tilanteeseen. Miksi koiranomistajat kuvittelevat että lapsen tulisi osata reagoida oikein jos heidän äkäinen koiransa tulee irrallaan vastaan? Onko teillä jotain vikaa päässä vai mitä?
 
Vastaus itse kysymykseesi: Ei en tappaisi sen enempää koiraa kuin ihmistäkään. Toki varmasti vahingoittaisin koiraa pahasti, yrittäessäni puolustaa lastani, mutta en varmasti ainakaan tarkoituksella tappaisi koiraa. Sen tekisivät muut puolestani myöhemmin. Sen jälkeen keskittyisin vain lapseeni, oli hän sitten hengissä tai ei. Yrittäisin kaikkeni, että lapseni saisi elää. Tuskin ehtisin luomaan ajatustakaan koiran omistajaan. Tämän jälkeen toki olisin vihainen ja katkera, jopa siinä määrin, että tekisi mieli käydä huutamassa ja raivoamassa, ehkä käydä käsiksikin, tiedä häntä, mutta taappaa en voisi. En siksikään, että kolme lastani jäisi silloin ilman äitiä, istuessani vankilassa taposta. Jo sisaruksen kuolema olisi heille niin kova isku, että tarvitsisivat minua täällä auttamassa menetyksen yli.

Mitä muuten tähän keskusteluun tulee. Itse rakastan koiria ja meillä olisi koira jos emme olisi kaikki allergisia. Mutta koiran omistajia en aina ymmärrä.

1) Miksi koiria pidetään vapaana esim. metsässä lenkkipolulla
2) Miksi omistajat opettavat koirat tekemään asiansa kävelytien viereen tai jopa kävelytielle, kun koirakin tekisi asiansa mieluiten puskassa
3) Miksi koiranomistajat antavat koiransa kulkea flexin perässä niin pitkällä, että eivät hallitse poukkoilevaa koiraansa esim. polkupyörän vastaan tullessa
4) Miksi koiranomistajat antavat koiransa hyppiä tuttuja ja tuntemattomia vasten
5) Miksi koiranomistajat sanovat koiran ollessa vapaana, että ei sitä tarvitse pelätä kun se on kiltti, mutta antavat koiran kuitenkin hyppiä lasta vasten, joka pelkää

Näihin asioihin kun saisin vastauksen. Monet koiranomistajat toivovat että heidän koiraansa ei pelätä, mutta eivät anna lapselle aikaa tutustua koiraan, vaan antavat koiran hyppiä lasta vasten. Meillä kaikki lapset on kerta toisensa jälkeen opetettu olemaan pelkäämättä koiria, mutta aina kun pelko alkaa hävitä, joku tanopää päästää koiransa irti ja lasten kimppuun. Vanhin tyttäreni oli 1 v, kun puistoon tuli yllättäen irtokoira ja innosta puhkuen kaatoi tytön. Siitä lähtien opettelimme, että jokaista koiraa ei tarvitse itkeä ja pelätä. Kesti vuoden ennen kuin tyttö uskalsi lähestyä remmissä olevaa koiraa. Olimme menossa kysymään, saako koiraa silittää, niin emäntä päästi koiransa flexissä tulemaan kohti, ja eikö tämä koira syöksynyt saman tien kaatamaan tytön. Siitä vuoden kuluttua neiti ei ollut yrityksistä huolimatta uskaltanut lähestyä koiria, kun erään kerrostalon pihassa ollessamme tuli vapaana ollut koira (tyttöä isompi) joka hyppäsi ja raapaisi tytölle ison naarmun poskeen ja kaatoi tämän kivikkoon. Voitte kuvitella, että tämän jälkeen ei tyttö ole enää luottanut koiriin. Lähimetsässä ollessaan, tuli vielä 10 vuotiaana itkien kotiin, kun vapaana ollut koira alkoi hyppiä vasten. Nyt 3 ja 4 vuotiaiden tyttöjen kanssa taistellaan samasta asiasta. Viime kesänä kolme eri koiraa pääsi vapaana pelästyttämään tytöt saaressa ollessamme (veneseuran ranta) ja heti tänä kesänä veneiden laskussa tuli isokokoinen pentu hyppimään ympärillle. Onneksi sain tämän pannasta kiinni, ennen kuin pahempaa vahinkoa pääsi sattumaan. Pienikin koira kun tuntuu pienestä lapsesta pelottavalta!!!

Koiraa pelkäävää ihmistä ei lohduta, että omistaja pitää koiraansa vapaana ja tolkuttaa tyhmänä, että ei tarvii pelätä, ei se mitään tee. Vastuullinen koiranomistaja ottaa koiran kiinni ja antaa tutustua rauhassa puolin ja toisin, jos niin halutaan.

Olen ulkoiluttanut kahta koiraa pennusta lähtien, ja molemmat ovat halunneet tehdä asiansa mahdollisimman suojassa katseilta. Ovat menneet heinikkoon piiloon tai puskaan. Siksi ihmettelen, mikä vimma on opettaa koira asioilleen tien viereen.

Jouduin itse vaaratilanteeseen pimeällä kävelytiellä pyöräillessäni, kun koiranomistaja kulki toisessa laidassa kävelytietä ja koira toisessa laidassa flexin päässä. En todellakaan havainnut tätä ilman heijastimia kulkevaa paria, ennen kuin omistaja alkoi kiskoa koiraansa paniikissa pois ojanreunalta. Olisi voinut käydä kehnosti joko minulle tai minulle ja koiralle, törmätessäni flexin naruun. Onneksi vauhtini oli ylämäen vuoksi hidas ja ehdin reagoimaan ajoissa. Olin kiinnittänyt huomiota vain yksin kulkevaan ihmiseen, tietämättä koirasta mitään.

Lisäksi tunnen kolme ihmistä joita koira on raadellut. Yksi oli talon oma tytär (2v), jolla on ikuiset arvet poskessa, kun oma koira kävi yllättäen kiinni. Poski repesi leikkaus kuntoon. Toinen oli kaksitoista vuotias, kun ohikulkeva remmissä oleva koira hyökkäsi kiinni käteen. Pitkä leikkaus ja ikuinen tunnottomuus kahdessa sormessa. Kolmas oli aikuinen, joka otti yhteen oman koiransa kanssa, siitä seurauksena tikatut haavat molemmissa käsissä, kaulalla ja jalassa. Että kyllä koirat arvaamattomia ovat, vaikka eivät aina tappaisikaan. Toivon siis hartaasti, että koira on täydellisesti hallinnassanne ollessaan vapaana. Ja pitäkää vapaana sellaisella alueella jossa voi pitää, ei yleisillä lenkkipoluilla tms. Kouluttakaa koiranne ja rakastakaa niitä. Kunnioittakaa kanssaihmisiänne ja antakaa heidän olla rauhassa.
 
[QUOTE="Maru";26309579]
1) Miksi koiria pidetään vapaana esim. metsässä lenkkipolulla
2) Miksi omistajat opettavat koirat tekemään asiansa kävelytien viereen tai jopa kävelytielle, kun koirakin tekisi asiansa mieluiten puskassa
3) Miksi koiranomistajat antavat koiransa kulkea flexin perässä niin pitkällä, että eivät hallitse poukkoilevaa koiraansa esim. polkupyörän vastaan tullessa
4) Miksi koiranomistajat antavat koiransa hyppiä tuttuja ja tuntemattomia vasten
5) Miksi koiranomistajat sanovat koiran ollessa vapaana, että ei sitä tarvitse pelätä kun se on kiltti, mutta antavat koiran kuitenkin hyppiä lasta vasten, joka pelkää
[/QUOTE]

Jokaiseen kysymykseen on yksinkertainen vastaus. Koiranomistajat ovat niin itsekeskeisiä etteivät pysty edes ymmärtämään ettei joku halua olla heidän mustinsa kanssa tekemisissä.
 

Yhteistyössä