miten eroon mustasukkaisuudesta?

[itseinho]

Miten pääsen tyhmästä mustasukkaisuudesta eroon? Olen miehelleni
mustasukkainen ja luulenpa vielä että ihan aiheetta. Lisäksi tilanne on se,
että olen kaikille naisille mustis. Kun mieheni juttelee jonkun kanssa, kun hän
kertoo jonkun (naispuolisen) työkaverin kertoneen jonkun jutun, jos hän yleensäkin
on jonkun naisen kanssa jossakin tekemisissä, siis sellaisen naisen jota minä en tunne.
Toki tuttujen naisten kanssa tätä tunnetta ei ilmene.
Nyt hän kertoi menevänsä pikkujouluun...ja se teki minut taas mustikseksi ja eilinen
ilta meni mököttäessä. Tämä tuntuu vaan pahenevan,..miten pääsen siitä eroon, tuntuu että tämä
typerä tunne pilaa kohta koko suhteemme.
Meillä on pitkä ja hyvä liitto takana...Minulla ei ole mitään syytä epäillä häntä, päinvastoin.
Vielä yli 20 avioliittovuoden jälkeen hän ihailee minua ja myös ilmaisee sen.

 

[asenne auttaa]

Miten jaksaa itsetuntosi ja saatko vastinetta arjen harmaudelle?

Mustasukkaisuus voi olla oire muustakin tunne-elämän tyytymättömyydestä, mutta on selvempi aihe käsitellä kuin pureutua niihin varsinaisiin asioihin.

Latelet kuin ulkomuistista ja puolustellen, miten miehesi ihailee sinua ja teillä on hyvä avioliitto. Ihan varmasti niin, mutta ihailuunkin voi kyllästyä ja jos ukko toistaa samaa ylistysvirttä vuodesta toiseen siihen ikävä kyllä tottuu. Et voi iän kaiken siitäkään kiittää, vaan te kaipaisitte piristettä väleihinne.

Mököttämisen sijaan voisit pakottaa ajatuksesi johonkin, mitä kivaa voisit tehdä isännän reuhutessa pikkujouluissa. Ei sen tarvitse olla mitään maata mullistavaa seikkailua kaupungin sykkivässä yöelämässä laajan ystäväpiirin kera, vaan voit vaikkapa vuokrata hyvän leffan, poksauttaa kuoharipullon auki ja nauttia kunnon sohvaperunan elämästä sen illan. Tai kutsua jonkun mukavan tuttavan kylään, jonka kanssa ei saa ikinä sovittua mitään tapaamisaikaa muulloin. Tai käyt elämäsi hikilenkillä ja läiskit sen jälkeen kroppasi täyteen tököttejä, joiden tuoksusta tykkäät, mutta se että vain huolehdit mökötyksen sijaan mielihyvää itsellesi täyttämään tunnetta miten sinulta mukamas puuttuisi jotakin jota vain miehesi pystyy sinulle antamaan. Sinä olet joka tapauksessa itsesi paras ystävä ja miten sinä kohtelet itseäsi näkyy myös käytöksenä miestäsi kohtaan.

Minäkin olen ollut 18v. naimisissa ja tykkään, että mies saa mielihyvin juoksennella omissa menoissaan ja jutella muiden naisten kanssa, koska minulla on silloin kaikenlaista mukavaa järkätty itselleni. En oikein ehdi keskittymään miehen menoihin, koska jos esim. hyvä ystävä tulee kylään haluan tarjota hyvän aterian ja laitella kotia siistiin kuntoon. Ja voin tunnustaa, että minä olen opetellut irti turhista mökötyksistä ja mustasukkaisuuden tunteista. Kun oivalsin, että elän liikaa miehen ehdoilla ja aikataululla ryhdyin systemaattisesti palauttamaan omaa elämääni takaisin.

 

[rasittavaa]

Ollut joskus samassa työpaikassa tuollaisen kanssa, voi ihme -omii myös kaikki työkaverit. Likimain tuli töihinkin tuntia aiemmin, että ehti varata seuransa. Ei sillä, että olisin huomenia huikattuani muuta ihmeellistä halunnutkaan.

 

[sohfvffis]

Mielestäni usko ja luottamus itseen ja kumppaniin paras lääke mustasukkaisuuteen.Mustasukkaisuus syö ihmistä sekä henkisesti että fyysisesti.

 

[AUTTAKAA!!]

Hei.Itsellä on kanssa mustasukkaisuus niin paha että emme muuta teekkään kuin riitelemme,en edes anna miehen katsoa muita naisia kun pelkään että se ihastuu tai ajattelee että se on parempi,ja hän muistelee entisiä,tuntuu pahalle

 

[Itsetunnon puute]

teettä mustasuskkaiseksi. Joten ainut keino helpottaa sitä, on työskennellä itsensä kanssa siten, että itsetunto paranee.

Keinoja on monia. Minulle riitti, kun jätin pillerit pois.
Liikunta on tehokas, sillä kunnon kohotessa ja endorfviinin lisääntyminen sen ansiosta kehossa nostattaa mielialaa. Tuntuu mahtavalta kantaa ruotonsa uljaassa ryhdissä. Omat harrastukset ja kaikki sellainen, joka tuo onnistumisen tunnetta, toimii.

Huonolla itsetunnolla varustettu ihminen vertailee itseään aina muihin ja uskoo häviävänsä. Eihän se niin ole, kun järjellä ajattelee. Pika-apuna siis tuota asian muuttamista järjellä ajatteluun. Mustis kun ajattelee pelkän huonommuudentunteesa ohjaamana ja se pitää muuttaa järkipohjaiseksi.

On myös terapiaa, jolla ajattelua ohjataan "terveenpään" suuntaan. Senkin tarkoitus on vahvistaa itsetuntoa.

Veikkaisinpa, jotta jos ap:n mustasukkaisuus ei ole ollut aiemmin häiritsevän voimakasta, nykysellään hormonitoiminnassa on tapahtumassa muutoksia ja se saa pään myllerrykseen. Vaihdevuodet lähestyvät, se tapahtuu vähitellen eikä ole tavatonta, että nelikymppiselläkin on jo muutoksia.

Pistäydy siis gynellä ja mittauta hormonitasapaino. Se voi olla selityksenä sinulle ja sitä voidaan rukata. Hyvä gynekologi osaa nämä hommat.

 

[Yksi perusfakta]

Yhtään syrjähyppyä ei taatusti ole vahtimalla estetty!

Mutta aiheutettu varmastikin. Sen kai lopulta tekee, mistä koko ajan epäillään, vaikka se ei muuten tulisi edes mieleen. Ihminen pakkaa toimimaan niin, ja syyttämisellä saa aikaan vain uhman ja mielipahan, ja se on pitkän päälle vaarallinen mieliala...

 

[Niin ja ihastuminen]

Se ei ole tahdonalaista toimintaa, saati muijan tahdolla estettävää. Siihen voi vaikuttaa itse, miten sen asian kanssa käytännön konkreettisten toimenpiteitten tasolla toimii. Toinen ei kyllä voi vaikuttaa edes siihen.

 

[PP]

Ongelmani on luottamus ja se on aina ollut ongelmana parisuhteissani.
Olen seurustellut kyseisen miesystäväni kanssa alle vuoden, en ole osannut luottaa miesystävääni.
Olen tutkinut salaa hänen puhelintaan ja sähköpostejaan, viikonloput ovat menneet niin; Olemme juhlimassa, riitaudumme kun näemme, minun mustasukkaisuudestani johtuen. Miesystäväni sitten petti minua. Särjin sydämmeni. Palasimme kuitenkin yhteen vähän ajan kuluttua. Suhteemme alkoi uudestaan, hyvin. Mutta tuntui että kaatui taas uudestaan, kun riitauduimme taas humalapäissämme ja kävimme toisiimme käsiksi, hänen petoksestaan johtuen. Puhuimme ja selvitimme ja ratkoimme asioita myöhemmin, ja jatkamme vielä suhdettamme. En vain tiedä mikä olisi minun ja meidän suhteemme kannalta parasta, opinko luottamaan. Vai päästäisinkö vain irti nyt lopullisesti.

 

[eipä ole]

kysymykseen miten päästä eroon mustasukkaisuudesta. Itse olen ollut naimisissa yli 30 v enkä ole siitä päässyt eroon. Tietenkin olen oppinut hallitsemaan sen paljon paremmin ja varsinaisia raivareita saan paljon harvemmin kuin alkuaikoina, mutta kyllä se siellä taustalla se mörkö koko ajan on. Huomaan kyttääväni mieheni ilmeitä ja sitä minne hän katselee esimerkiksi matkoilla rannalla. Tuottaa suoranaista fyysistä kipua kun huomaan hänen vilkuilevan jotain naista. Ei hän sitä koskaan myönnä, mutta onhan minulla silmät päässä. Jos sanon asiasta, hän raivostuu silmittömästi, niinpä olen pakottanut pitämään asian sisälläni vaikka kai se jollain tapaa näkyy minusta. Päättämällä tuo asia ei korjaannu, jos korjaantuisi, olisin siitä jo päässyt. Tuhat ja tuhat kertaa olen päättänyt, etten kyttää, kun kerran on kotona viihtyvää sorttia vielä, niin mitäpä minä jostain katseluista välitän, mutta...