Miten jaksatte te joilla kolme lasta tai enemmän pienillä ikäeroilla?

[hiukan hämillään]

Tein juuri positiivisen raskaustestin. Tämä ei ollut suunnitelmissa ja minulla on (ainakin ollut???) kierukka. Maanantaina soitan neuvolaan josko asiaa hieman tarkistettaisiin.

Meillä on siis kaksi lasta. Lapsilla on 1,5v. ikäeroa ja nuorempi täytti juuri vuoden. Kuopuksen vauva-aika oli todella rankka ja tarkoitus oli että jos vielä joskus kolmas niin se on sitten iltatähti! Lisäksi olen luvannut mennä syksyllä takaisin töihin reilun kolmen vuoden kotona olon jälkeen. En tiedä odottaako työpaikka jos en menekään... Äkkiä kun laskin niin tämän laskettu aika olisi lokakuussa (ikäeroa kuopukseen 1v.10kk).

Olen ollut siis todella tiukoilla näiden kahdenkin kanssa ja lisäksi taloudellinen tilanteemme on todella tiukka tällä hetkellä. Ollaan oikein odotettu että minun palkkani vihdoin helpottaisi tätä arkea!

En ole vielä rekisteröinyt koko asiaa vaikka olenkin muutaman päivän miettinyt missä menkat luuraa (mulla on ollut kuukautiset koko ajan hormoonikierukasta huolimatta). En tiedä kuinka mies suhtautuu... On työmatkalla enkä halunnut tätä puhelimessa kertoa.

Kaipaisin nyt kokemuksia kolmilapsisilta perheiltä ja varsinkin teiltä joilla lapset pienillä ikäeroilla? Kuinka arki muuttui? Mietin vielä aborttiakin, vaikka itseni tuntien tiedän että katuisin sitä lopun elämääni...

 

[**]

Meillä lapset 4v,2.5v ja 10kk.Esikoinen meitoallergikko,huusi yöt läpeensä kunnes syy selvisi,mies reissutöissä ja kävi kotona 2 kuukauden välein viikon ajan ekan vuoden.Toinen lapsi nukkui ekan ehjän yön 1.5 vuotiaana.Kolmas ei nuku vieläkään.Lapset on parasta elämässä ja väsyneenäkin jaksaa kun vuodet menevät niin nopeasti.Kolmannen syntymä ei juuri arkea muuttanut,paitsi näin talvikeleillä pukemista tuntuu olevan enemmän.Ja auto meni vaihtoon kun kolme turvaistuinta ei perusfarkun penkeille sopinut sitten millään.Isommat viihtyvät jo keskenään eikä leikkeihin tarvita äitiä kuin erotuomariksi

 

[Nanna1980]

kyllä totut ajatukseen kun menee vähän aikaa :hug: puhukaa miehesi kanssa, eiköhän yksi pieni vielä mahdu teidän perheseen!

 

[Äiti kohta x4]

Meillä ei lapset nyt niin pienillä ikä eroilla ole,lapset siis 02,05,08 ja nyt laskettuaika toukokuussa.Mutta me ollaan pärjätty hyvin,meillä mies tekee töitä todella paljon ja hoidan lapset ja kodin melkeenpä yksin.
Onhan välillä tietenki raskasta mutta kyllä mä olen jaksanu todella hyvin.

 

[mun muru]

:heart:
Tervepäinen ihminen on ihmeellinen olento. Se selviää kyllä kaikesta ja keksii keinot viihdyttää itseään ja saa arjen toimimaan vaikka päällään sitten seisten. Kun saatte kolmannen lapsenne niin olen ihan varma että onnellisuustasosi palautuu ihan siihen mihin ennenkin ja nautit täysillä siitä että kolmella on pieni ikäero. Varmastit saat naurusi ja ilosi arjesta edelleen. Muista että kerkeät kyllä ennen eläkettä tehdä töitä vielä piiiitkän pätkän ja sitten ei enää myöhemmällä iällä tarvitse käydä vaipparumbaa ja silloin on se raha mikä nyt on pois + että naurat silloin asialle jo

 

[mamma]

Meillä 3 lasta ja ikäeroo alle 2v joka välissä. juu raskasta on välillä ja varsinki ku vauva-aika on aina vähintään sen puoli vuotta sellasta muutaman tunnin yöunta et haukotus!! meidän vauva täytti just vuoden ja vanhin on 4v. nyt oottaa et toi nuorin kävelis myös ulkona niin helpottais paljon. vuos sitten tähän aikaan olin parin tunnin välein yöllä hereillä ja 4-6 tuntia kokonaisuudessa yöunia,mut jotenki sitä vaan jaksoi. sekin oli kyl kamalaa kun päivällä ei saa nukkua,esikoinen kun jätti päikkärit ennen vauvan syntymää pois. En tiedä ei tää silti niin kamalaa oo ollu mitä pelkäsin. ihan hyvin on pärjätty ja vaikka välillä hermoja kiristää niin on tää vaan sen verran ihanaakin etten yhtään kadu paitsi se on nyt tullu yllätyksenä että multa on jatkuva vauvakuume hävinnyt.....=) nämä kolme pientä riittää,tän enempää ei enään repee mihkään suuntaan! tsemppiä sulle!!!!! kyllä sä pärjäät kolmenkin kans...ei se yks kiukku siinä enään paljoo haittaa

 

[Vieras]

Meillä pojat 6v, 2½v sekä1v...ei meillä arki ole miksikään muuttunut. Lähinnä saa vaan varata hieman enempi aikaa lähtemiseen eli pukemiseen ym.
Nuorin ei ole koskaan nukkunut öitä ei vieläkään kehumista...silti neljäs olis kohta puoleen haaveissa
Jos sua yhtään arveluttaa keskeytys niin älä sit mieti sitä, asennoidut vaan että nyt tulee uus vauva...kaikki menee varmasti hyvin!

 

[kolmen äiti]

meillä on lapset 2, 4 ja 6 vuotiaat. Kaks ekaa oli tosi raskaita yövalvomisineen, sairastamisineen jne. Mut viimenen (ylläri periaatteessa joo) oliki sit oikee unelma nukku vauvasta asti hyvin ja muutenki oikee auringonpaiste Toki kolmen kans on raskaampaa kun kahden,mut kylhän se aina ajan kans helpottaa. Ja minä alotin just työt kuuden kotivuoden jälkeen, osapäiväsenä kun en raskinu lapsia heti täyttä päivää hoitoon laittaa. Tsemppiä sulle, hyvin se menee!

 

[ap]

Pelottaakin lähinnä tuo miehen reaktio. Hän on kuitenkin toiminut pääsääntöisenä elättäjänä jo useamman vuoden ja tiedän että toivoisi minun jo menevän töihin. Olen myös itse kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kuopuksen jälkeen ja pelkään että se uusii. Jotenkin oltiin kai ajateltu, että tämän rankan viime vuoden jälkeen alkaisi meidän perheen arki tasaantumaan, mutta nythän se taas kääntyy päälaelleen...

Ajattelin heti sitäkin, että olen lahjoittanut kaikki vauvan vaatteet, istuimet yms. pois. Niin varma olin ettei meille uutta vauvaa tule ainakaan vuosiin! Ja tällä hetkellä on talous todellakin niin tiukka etten tiedä kuinka noita saisi uusia haalittua kokoon... Puhumattakaan auton vaihdoista tai asunnoista! Muutettiin kolme kuukautta sitten pienempään, jotta voisin olla pidempään kotona lasten kanssa! Vaikea kuvitella että tänne vauva mahtuisi vaikka muuten ihana asunto onkin.

Toisaalta tunnen yhteyttä tähän sinnikkääseen yksilöön sisälläni, vaikken hänen olemassaoloaan edes aavistanut vielä eilen... Vaikea kuvitella sitä toista vaihtoehtoa.

 

[hekla]

meillä lapset 3v,1v11kk,9kk ja 1kk. Nuorimmainen valvottaa illat ja joskus pitkälle yötäkin itkien. Onneksi lapsilla on toisistaan seuraa, kun aina ei vaan ehdi olla mukana leikeissä yms. Kotityöt pitäisi saada jossain välissä tehtyä, hoitaa lapset ja käydä asioilla. Ja jos itse on väsynyt niin ei meinaa mikään onnistua Päivästä toiseen vaippoja,itkua,tutteja,harsoja,leikittämistä,pesemistä, kyllä meinaa joskus järki mennä, varsinkin jos lapsilla huono päivä. Arki muuttui eniten ensimmäisen ja toisen lapsen aikana. Kolmas ja neljäs on ns. mennyt siinä sivussa muiden mukana. Muut meillä ei ole iltaisin itkeskelleet tai muutenkaan valvottaneen joten mä oon nyt ensikertalainen tämän yövalvojan kanssa. Mutta lasten iloiset ilmeet,hyvät hetket ja positiivinen asenne auttaa jaksamaan.
Tsemppiä sulle raskausaikaan :hug:

 

[näin meillä]

Meillä on vähän samankaltainen tilanne..
Meillä siis kaksi lasta, reilu 3v ja reilun vuoden vanha. Ensimmäisen lapsen vauvavuosi oli todella rankka kaikkinensa ja hän on ollut ikänsä huono nukkumaan ja on edelleen. Nuorempi taas on muuten luonteeltaan haastava ja hyvin vaativa lapsi, nukkuu sentään nykysin jo ihan hyvin! Mutta vauvahaaveet karisivat kuopuksen vauva-aikana ja tavarat ja kaikki vauvanvaatteet lähtivät myyntiin.. Oltiin varmoja että meidän perhe on nyt tässä, omat voimavarat tuntien. Jos joskus haaveilisimme vauvasta, se olisi sitten vuosien päästä.. Meilläkin taloudellisesti todella tiukkaa, liki neljä vuotta kotona ollu, töihin luvattu mennä syksyllä jne.

Kuinkas kävikään, meille onkin tulossa yllärivauva (meille ei siis pitänyt luomusti tulla lapsia ollenkaa..), jonka laskettu aika on loppukesästä Keskeyttäminen ei käynyt mielessäkään, mutta toki tässä on pohdiskeltu kovasti jaksamista ja taloudellista tilannetta.. Mutta lyhyen alkushokin jälkeen ollaan oltu enemmän kuin onnellisia, kyllä ne asiat järjestyy

Voimia <3

 

[ap]

Meillä on vähän samankaltainen tilanne..
Meillä siis kaksi lasta, reilu 3v ja reilun vuoden vanha. Ensimmäisen lapsen vauvavuosi oli todella rankka kaikkinensa ja hän on ollut ikänsä huono nukkumaan ja on edelleen. Nuorempi taas on muuten luonteeltaan haastava ja hyvin vaativa lapsi, nukkuu sentään nykysin jo ihan hyvin! Mutta vauvahaaveet karisivat kuopuksen vauva-aikana ja tavarat ja kaikki vauvanvaatteet lähtivät myyntiin.. Oltiin varmoja että meidän perhe on nyt tässä, omat voimavarat tuntien. Jos joskus haaveilisimme vauvasta, se olisi sitten vuosien päästä.. Meilläkin taloudellisesti todella tiukkaa, liki neljä vuotta kotona ollu, töihin luvattu mennä syksyllä jne.

Kuinkas kävikään, meille onkin tulossa yllärivauva (meille ei siis pitänyt luomusti tulla lapsia ollenkaa..), jonka laskettu aika on loppukesästä Keskeyttäminen ei käynyt mielessäkään, mutta toki tässä on pohdiskeltu kovasti jaksamista ja taloudellista tilannetta.. Mutta lyhyen alkushokin jälkeen ollaan oltu enemmän kuin onnellisia, kyllä ne asiat järjestyy

Voimia <3

Heh, meidän pitäisi jo varmaan tavata ja pohtia näitä asioita yhdessä! Niin samanlainen tilanne! Hienoa että teillä on asiat kuitenkin menneet noin hyvin! Herättää itsessänikin toivoa.

 

[JAA]

HEKLA OLETKO TULLUT SIIS HETI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAAKSI JOS NUORIMMAT OLIVAT 9KK JA 1KK????

 

[vieras]

Hyvin silloin kun oli pienempiä,nyt huonommin.
Lapset 4v,6v ja 9v.

 

[kiuru]

HEKLA OLETKO TULLUT SIIS HETI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAAKSI JOS NUORIMMAT OLIVAT 9KK JA 1KK????

Miten toi on edes mahdollista?????

 

[näin meillä]

Meillä on vähän samankaltainen tilanne..
Meillä siis kaksi lasta, reilu 3v ja reilun vuoden vanha. Ensimmäisen lapsen vauvavuosi oli todella rankka kaikkinensa ja hän on ollut ikänsä huono nukkumaan ja on edelleen. Nuorempi taas on muuten luonteeltaan haastava ja hyvin vaativa lapsi, nukkuu sentään nykysin jo ihan hyvin! Mutta vauvahaaveet karisivat kuopuksen vauva-aikana ja tavarat ja kaikki vauvanvaatteet lähtivät myyntiin.. Oltiin varmoja että meidän perhe on nyt tässä, omat voimavarat tuntien. Jos joskus haaveilisimme vauvasta, se olisi sitten vuosien päästä.. Meilläkin taloudellisesti todella tiukkaa, liki neljä vuotta kotona ollu, töihin luvattu mennä syksyllä jne.

Kuinkas kävikään, meille onkin tulossa yllärivauva (meille ei siis pitänyt luomusti tulla lapsia ollenkaa..), jonka laskettu aika on loppukesästä Keskeyttäminen ei käynyt mielessäkään, mutta toki tässä on pohdiskeltu kovasti jaksamista ja taloudellista tilannetta.. Mutta lyhyen alkushokin jälkeen ollaan oltu enemmän kuin onnellisia, kyllä ne asiat järjestyy

Voimia <3

Heh, meidän pitäisi jo varmaan tavata ja pohtia näitä asioita yhdessä! Niin samanlainen tilanne! Hienoa että teillä on asiat kuitenkin menneet noin hyvin! Herättää itsessänikin toivoa.

Hih, niinpä Mutta hyvä jos toivoa herätin, meillä tosiaan ollaan paljon pohdiskeltu ja iloittu ja itkettykin asian tiimoilta, mutta päälimmäisenä meillä molemmilla on kuitenkin onnellisuus tulevasta vauvasta Koitan luottaa siihen ettei meille anneta enenpää kuin jaksamme.. Mulla oli muuten sama, että tunsin valtavaa sidettä vauvaan heti saatuani tietää odottavani ja välillä tuntuu että pelkään eniten tämän kohdalla menettäväni hänet.. Kaikki lapset ovat mulle toki yhtä rakkaita <3

Toivon että asiat järjestyvät teillläkin parhain päin!

 

[ap]

Taidan tehdä vielä tuon toisenkin testin ihan vain varmuuden välttämiseksi.........

 

[ap]

Taidan tehdä vielä tuon toisenkin testin ihan vain varmuuden välttämiseksi.........

No mihinkäs se plussa muuttuisi!! Apua! En tiedä mitä teen! Pelottaa että miehelle asiaan on vain yksi ratkaisu! Enkä haluaisi häntä mihinkään pakottaa... Nyt alan ilmeisesti asian sisäistämään... :xmas:

 

[hekla]

HEKLA OLETKO TULLUT SIIS HETI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAAKSI JOS NUORIMMAT OLIVAT 9KK JA 1KK????

Miten toi on edes mahdollista?????

Siis tämä meidän nuorin syntyi rv 32. Tytön olisi pitänyt syntyä vasta helmi-maaliskuun vaihteessa mutta syntyi jo joulukuussa. Siitä noin pieni ikäero.

 

[vieras]

En tiedä onko minun vastauksella mitään merkitystä, mut kerron nyt kuitenkin.

Meillä on 6 lasta, joista vanhin on 9v ja odotan seitsemättä. Tiheästi siis.
Väliin on ollut sikarankkaa, väliin sikahelppoa ja väliin ihan tasaisen neutraalia...mut eikös se ole aikalailla sitä Elämää? Hyvin pitkälti kiinni omasta asenteesta.

Olen aivan varma, että jaksat, jos niin tahdot. :hug:
Ei tarvi jaksaa täydellisesti, riittää vain et jaksaa.
Hyvä äiti on sellainen, joka rakastaa lastaan, eikä tee hänelle pahaa. Siinä kaikki. :heart: