monta lasta pienillä ikäeroilla on katastrofi

[jipe]

Kiinnostaa tietää miten elättää iso lauma lapsia? Tähän voisi varmaan joku antaa vastauksen?

mikä on iso lauma? meillä lapsia 4, minä kotona, mies töissä. yhteistuloillamme eletään. ja ihan kohtuullisen hyvin pärjätään. sisarustemme perheissä, joissa lapsia 1-8 pääasiassa mies on töissä (ammatit ja työtehtävät vaihtelevat perhiettän), joissakin perheissä äiti on myös väliin töissä ja hyvin he tuntuvat pärjäävän tuloillaan.

siihen,minkä kokee tärkeäksi, riittää rahat. se on tosiasia. meillä ei harrasteta ulkomaanmatkoja ja kaikista kalleimpia harrastuksia, mutta siitä huolimatta olemme elämäämme tyytyväisiä.

siis millä elättää iso lauma lapsia? työllä. siitä saadulla rahalla.

 

[Niinpäniin]

että isompia käytetään häpeämättä lapsenlikkoina tai kotitöiden tekijöinä. Kyllä ne siitä oireilee, tällaisten lasten kanssa jutellut ja kertoneet että joutuvat aina hoitamaan pikkusisaruksia ja toivovat omaa aikaa.

Mikähän siinä onkin, että nykyään lapset OIREILEE mitä kummallisimmista asioista. Kaikki on niin kovaa ja rankkaa. Jopa kotitöihin osallistuminen pienempien sisarusten hoitamisen muodossa. Voi ja voi.

Onneksi kukaan yksilapsisen perheen pilalle hemmoteltu ainokainen ei koskaan oireile yhtään mitään!!

 

[meah]

Juu, on se katastrofi.
Mä onneksi viihdyn paremmin katastrofissa. Ei väsytä ja vituta ollenkaan niin paljon, kuin jos olisi jatkuvasti hiljaista, rauhallista ja pitäisi väkisin keksiä tekemistä.

Mitäs, jos ne isommat haluaa katsoa pienempien perään? Musta ja systeristäkin tuli ihan ihmisiä, mä hain sen tarhasta joka päivä koulun jälkeen ollessani 8v.
Sisko oli 4.
Liikaa ei voi isommankaan lapsen kontolle laittaa, mutta siinähän sitä samalla oppii vastuuntuntoakin.

Isommat katsoo pienten perään kun pakotetaan ja sitten sattuu aina vahinkoja, mutta ei kai sillä niin väliä kunhan äiti saa maata sohvalla päivät.

Just noinhan mä sen tarkoitin.
Jos pyydät 8-vuotiasta katsomaan viisi minuuttia 3-vuotiaan perään, niin mikä on ero siihen, jos pyydät sitä esimerkiksi laittamaan omat astiansa tiskikoneeseen tai siivoamaan huoneensa?
Ei mun mielestä mikään.
8-vuotias kykenee kyllä minkä tahansa noista tekemään, ja mun mielestä noilla paikkein olisi jo hyväkin tietää, että elämässä joutuu tekemään asioita, jotka ei ole pelkästään hupia ja kivaa.

Jos nykyaikana lapsilta ei vaadita yhtään mitään ja kaikki kannetaan valmiina nenän eteen, ei se sitten mikään ihme ole, että homma kusee nykyään.

Se taas, jos vanhemmat makaa sohvalla ja lapset touhuaa 24/7 keskenään, on huonompi homma. Mutta se on sitä jokatapauksessa, oli niitä lapsia sitten 1 tai 9.

 

[Itse asiassa]

Juu, on se katastrofi.
Mä onneksi viihdyn paremmin katastrofissa. Ei väsytä ja vituta ollenkaan niin paljon, kuin jos olisi jatkuvasti hiljaista, rauhallista ja pitäisi väkisin keksiä tekemistä.

Mitäs, jos ne isommat haluaa katsoa pienempien perään? Musta ja systeristäkin tuli ihan ihmisiä, mä hain sen tarhasta joka päivä koulun jälkeen ollessani 8v.
Sisko oli 4.
Liikaa ei voi isommankaan lapsen kontolle laittaa, mutta siinähän sitä samalla oppii vastuuntuntoakin.

Isommat katsoo pienten perään kun pakotetaan ja sitten sattuu aina vahinkoja, mutta ei kai sillä niin väliä kunhan äiti saa maata sohvalla päivät.

Just noinhan mä sen tarkoitin.
Jos pyydät 8-vuotiasta katsomaan viisi minuuttia 3-vuotiaan perään, niin mikä on ero siihen, jos pyydät sitä esimerkiksi laittamaan omat astiansa tiskikoneeseen tai siivoamaan huoneensa?
Ei mun mielestä mikään.
8-vuotias kykenee kyllä minkä tahansa noista tekemään, ja mun mielestä noilla paikkein olisi jo hyväkin tietää, että elämässä joutuu tekemään asioita, jotka ei ole pelkästään hupia ja kivaa.

Jos nykyaikana lapsilta ei vaadita yhtään mitään ja kaikki kannetaan valmiina nenän eteen, ei se sitten mikään ihme ole, että homma kusee nykyään.

Se taas, jos vanhemmat makaa sohvalla ja lapset touhuaa 24/7 keskenään, on huonompi homma. Mutta se on sitä jokatapauksessa, oli niitä lapsia sitten 1 tai 9.

Silloin, kun on useampi lapsi, saavat lapset aina varmasti ainakin toisiltaan tukea ja huolenpitoa. Aina on joku, joka ehtii välittämään. Kun tosiaan vanhemmista ei aina ole siihen edes ainokaisensa kanssa.

 

[voi kamalaa]

eikä meilläkään nyt niin kauheaa ole

On tuo aika kauheaa! Kenen kanssa kerkeät ola, vauvan ja kaiki tarvitsevat vielä paljon äitiä.

 

[poppaliina]

että isompia käytetään häpeämättä lapsenlikkoina tai kotitöiden tekijöinä. Kyllä ne siitä oireilee, tällaisten lasten kanssa jutellut ja kertoneet että joutuvat aina hoitamaan pikkusisaruksia ja toivovat omaa aikaa.

Mikähän siinä onkin, että nykyään lapset OIREILEE mitä kummallisimmista asioista. Kaikki on niin kovaa ja rankkaa. Jopa kotitöihin osallistuminen pienempien sisarusten hoitamisen muodossa. Voi ja voi.

Onneksi kukaan yksilapsisen perheen pilalle hemmoteltu ainokainen ei koskaan oireile yhtään mitään!!

Valitettavasti tuli mieleen että millaistakohan sillä Saksan koulusurmaajalla on ollut, perheen ainokaisena. Ei vissiin kauheen tervettä
:/

 

[Horuksen silmä]

Joo meilläkin 5 vuotias hoitaa 3 vuotiasta pihalla. Mä kyllä olin kuvitellut heidän leikkivän siellä keskenään :snotty:
Lapset kannattaa tehdä pienillä ikäeroilla, koska silloin heistä on todellakin seuraa toisilleen =)

 

[en usko]

Juu, on se katastrofi.
Mä onneksi viihdyn paremmin katastrofissa. Ei väsytä ja vituta ollenkaan niin paljon, kuin jos olisi jatkuvasti hiljaista, rauhallista ja pitäisi väkisin keksiä tekemistä.

Mitäs, jos ne isommat haluaa katsoa pienempien perään? Musta ja systeristäkin tuli ihan ihmisiä, mä hain sen tarhasta joka päivä koulun jälkeen ollessani 8v.
Sisko oli 4.
Liikaa ei voi isommankaan lapsen kontolle laittaa, mutta siinähän sitä samalla oppii vastuuntuntoakin.

Isommat katsoo pienten perään kun pakotetaan ja sitten sattuu aina vahinkoja, mutta ei kai sillä niin väliä kunhan äiti saa maata sohvalla päivät.

Just noinhan mä sen tarkoitin.
Jos pyydät 8-vuotiasta katsomaan viisi minuuttia 3-vuotiaan perään, niin mikä on ero siihen, jos pyydät sitä esimerkiksi laittamaan omat astiansa tiskikoneeseen tai siivoamaan huoneensa?
Ei mun mielestä mikään.
8-vuotias kykenee kyllä minkä tahansa noista tekemään, ja mun mielestä noilla paikkein olisi jo hyväkin tietää, että elämässä joutuu tekemään asioita, jotka ei ole pelkästään hupia ja kivaa.

Jos nykyaikana lapsilta ei vaadita yhtään mitään ja kaikki kannetaan valmiina nenän eteen, ei se sitten mikään ihme ole, että homma kusee nykyään.

Se taas, jos vanhemmat makaa sohvalla ja lapset touhuaa 24/7 keskenään, on huonompi homma. Mutta se on sitä jokatapauksessa, oli niitä lapsia sitten 1 tai 9.

Silloin, kun on useampi lapsi, saavat lapset aina varmasti ainakin toisiltaan tukea ja huolenpitoa. Aina on joku, joka ehtii välittämään. Kun tosiaan vanhemmista ei aina ole siihen edes ainokaisensa kanssa.

Se ei ole samaa kun vanhenpien yksilöllinen aika lapselle. Ei sisarukset ole sama asia vaikka tottahan he yhteen kiileen puhaltaa.

 

[Anastacia]

Näköjään toisten lapsiluvustakin ollaan kateellisia, tehkää itsekin jos niin haluatte

 

[NeitiNasu]

Mä oon täsmälleen samaa mieltä, mutta en mä tästä enää nuorene, ja haluan jo tehdä välillä muutakin kuin olla pienten lasten äiti ikuisesti. Joten kaksi tässä samassa syssyssä on nyt hyvä, sitt voikin olla jo luku täynnä ellei sitten iltatähteä tehdä joskus. :xmas:

 

[Lentokala]

Joo kaaos se munkin mielestä olis.
Siksipä en moiseen oo lähtenyt; kaksi lasta riittää ja ikäero melkein 4 vuotta. Tää sopii meille.

 

[Valvatti]

Kiinnostaa tietää miten elättää iso lauma lapsia? Tähän voisi varmaan joku antaa vastauksen?

Tätä mekin joskus ollaan ihmetelty. Kun meillä oli vaan kolme lasta, niin me mietittiin miehen kanssa olisiko taloudellisesti mahdollista saada vielä yksi. Myöhemmin ajatus viidennestä tuntui ihan ok, kyllä se siinä saman padan ääressä menee... ja tuli kuudeskin samalla kertaa. Kaikille on riittänyt ruokaa ja vaatteita, huolenpitoa ja hoivaa. Välillä hoitaa äiti, välillä isä, mummi tai kerhotäti. Itse en makoile sohvalla vaikka lapset ovat välillä keskenäänkin pihalla leikkimässä vaan lennätän vaatteita kaappiin tai pesen perunoita tms. Meillä se raja menee nyt tässä =) En tosin ehkä vastannut kysymykseesi, koska en osaa, se vaan tapahtuu

 

[Sprite]

No joillekin se yksikin lapsi voi olla katastrofi, nähty on....Ja sitten taas joku toinen pärjää useamman kanssa hyvin. mutta jokaisen pitää se oma elämäntilanne miettiä tarkkaan ja sen mukaan tehdä lapsia, moni asia vaikuttaa

Peesaan tätä!

Toiset ei pärjää edes yhden kanssa ja sitten päivittelevät jos jollain muulla on useampia pieniä, ei muka voi pärjätä ja miten on kamalaa lasten kannalta.

Meillä on vain 2 lasta alle vuoden ikäerolla ja mulle on moni kaveri sanonut suoraan etteivät pärjäisi mun kengissäni. Itselläni ei ota edes koville, todellakaan.

Typerää haukkua ja arvostella tälläisessä asiassa.

 

[meah]

Juu, on se katastrofi.
Mä onneksi viihdyn paremmin katastrofissa. Ei väsytä ja vituta ollenkaan niin paljon, kuin jos olisi jatkuvasti hiljaista, rauhallista ja pitäisi väkisin keksiä tekemistä.

Mitäs, jos ne isommat haluaa katsoa pienempien perään? Musta ja systeristäkin tuli ihan ihmisiä, mä hain sen tarhasta joka päivä koulun jälkeen ollessani 8v.
Sisko oli 4.
Liikaa ei voi isommankaan lapsen kontolle laittaa, mutta siinähän sitä samalla oppii vastuuntuntoakin.

Isommat katsoo pienten perään kun pakotetaan ja sitten sattuu aina vahinkoja, mutta ei kai sillä niin väliä kunhan äiti saa maata sohvalla päivät.

Just noinhan mä sen tarkoitin.
Jos pyydät 8-vuotiasta katsomaan viisi minuuttia 3-vuotiaan perään, niin mikä on ero siihen, jos pyydät sitä esimerkiksi laittamaan omat astiansa tiskikoneeseen tai siivoamaan huoneensa?
Ei mun mielestä mikään.
8-vuotias kykenee kyllä minkä tahansa noista tekemään, ja mun mielestä noilla paikkein olisi jo hyväkin tietää, että elämässä joutuu tekemään asioita, jotka ei ole pelkästään hupia ja kivaa.

Jos nykyaikana lapsilta ei vaadita yhtään mitään ja kaikki kannetaan valmiina nenän eteen, ei se sitten mikään ihme ole, että homma kusee nykyään.

Se taas, jos vanhemmat makaa sohvalla ja lapset touhuaa 24/7 keskenään, on huonompi homma. Mutta se on sitä jokatapauksessa, oli niitä lapsia sitten 1 tai 9.

Silloin, kun on useampi lapsi, saavat lapset aina varmasti ainakin toisiltaan tukea ja huolenpitoa. Aina on joku, joka ehtii välittämään. Kun tosiaan vanhemmista ei aina ole siihen edes ainokaisensa kanssa.

Se ei ole samaa kun vanhenpien yksilöllinen aika lapselle. Ei sisarukset ole sama asia vaikka tottahan he yhteen kiileen puhaltaa.

Ei tietenkään ole, mutta useampi lapsi ei vielä tarkoita, että kenellekään ei riitä koskaan vanhemmilta omaa aikaa.
Meillä riittää toistaiseksi vielä ihan hyvinkin näiden kolmen kanssa.

Teoriassa ajatellen ilman siskoani olisin saanut vanhemmiltani varmasti puolet enemmän aikaa vain minulle.
En silti ikinä vaihtaisi sitä siihen, millaista välittämistä olen saanut, kun mulla on se sisko.
Ei se siis sama ole, mutta mun kohdalla ainakin se on ollut vähintään yhtä hyvä.