M
mitä teen
Vieras
Olen sivuhistoriasta löytänyt monen viikon kohdalta mm,sihteeriopiston sivun josta on etsitty paikallisia.
Myös suomi24:sta on haettu kahviseuraa kauempaa ja irc-galleriasta katseltu mun ystävien kuvia ja muidenkin naisten.
Ja koko viime viikko on pyyhitty pois enkä tiedä mistä mä ne enää löytäisin tai saisin palautettua.
Meillä ennenkin ollut hieman erimielisyyksiä ja siksi olen koko ajan vainoharhainen siitä että onko töissä, pettääkö yms. Rakastan miestäni suunnattomasti mutta ei tämä voi jatkua näin.
Pettänyt ei siis ole ja voihan olla että on aikansa kuluksi niitä katsellut mutta...
Tää asia on niin vaikea selittää
En haluais erota mutta en jotenkin enää jaksa uskoa yhteiseen tulevaisuuteen. Meillä on lapsia joiden on parempi jäädä miehen kanssa silloin ne saa sen elämän minkä he ovat ansainneet. Varmuuden siitä että ruokaa on ja vaatteita niin kun tarpeen on. Mun kanssa ei koskaan voisi olla varma riittäkö raha ruokaan ja vaatteisiin.
Lisäksi en kestä suuria menetyksiä niin kuin ehkä mies, en välttämättä jaksaisi olla lasten kanssa ja antaa heille sitä huomioo mitä ne kaipaa...
Mua ahdistaa jättää lapset mutta se on lasten parasta ajatellen tehty päätös. Ehkä joskus saan hoidettua talouteni ja itseni siihen kuntoon että voin ottaa lapset mutta nyt se tuntuu kaukaiselta ajatukselta.
Miehelle soitin tänään ja sanoin että meidän täytyy puhua ja nyt tuntuu siltä että jänistän taas, on niin paljon mitä menetän...
Myös suomi24:sta on haettu kahviseuraa kauempaa ja irc-galleriasta katseltu mun ystävien kuvia ja muidenkin naisten.
Ja koko viime viikko on pyyhitty pois enkä tiedä mistä mä ne enää löytäisin tai saisin palautettua.
Meillä ennenkin ollut hieman erimielisyyksiä ja siksi olen koko ajan vainoharhainen siitä että onko töissä, pettääkö yms. Rakastan miestäni suunnattomasti mutta ei tämä voi jatkua näin.
Pettänyt ei siis ole ja voihan olla että on aikansa kuluksi niitä katsellut mutta...
Tää asia on niin vaikea selittää
En haluais erota mutta en jotenkin enää jaksa uskoa yhteiseen tulevaisuuteen. Meillä on lapsia joiden on parempi jäädä miehen kanssa silloin ne saa sen elämän minkä he ovat ansainneet. Varmuuden siitä että ruokaa on ja vaatteita niin kun tarpeen on. Mun kanssa ei koskaan voisi olla varma riittäkö raha ruokaan ja vaatteisiin.Lisäksi en kestä suuria menetyksiä niin kuin ehkä mies, en välttämättä jaksaisi olla lasten kanssa ja antaa heille sitä huomioo mitä ne kaipaa...
Mua ahdistaa jättää lapset mutta se on lasten parasta ajatellen tehty päätös. Ehkä joskus saan hoidettua talouteni ja itseni siihen kuntoon että voin ottaa lapset mutta nyt se tuntuu kaukaiselta ajatukselta.
Miehelle soitin tänään ja sanoin että meidän täytyy puhua ja nyt tuntuu siltä että jänistän taas, on niin paljon mitä menetän...
Anteeksi että edes kysyin, mun moka...