Miten joku voi saada "valitettavasti" tytön tai pojan???!!!

["tiitiäinen"]

Mä olen ylpeä ja onnellinen siitä, että mulla on kaksi tervettä ja ihanaa poikaa. En toivoisi elämässäni tällä hetkellä minkään asian olevan toisin. Mutta olisin ihan varmasti onnellinen tyttölapsistakin.

 

[dsfsdf]

Siskoni ja hänen mies eivät koskaan onnistuneet saamaan lapsia. Nyt jo yli 40-vuotiaita, joten tuskin enään onnistuu. Viekää ne valitetavan väärää sukupuolta olevat lapsenne heille!

 

[ekavekara3]

sairaitten lasten äitinä toivon kaikille lapsille terveyttä.

 

["vieras"]

Mun ystävällä on vammainen lapsi. Mun mielestä on kamalaa, miten aikuisetkin suhtautuu häneen syrjivästi. Esim. leikkipuistoissa pelkäävät, että tämä vammainen olisi joku hirviö ja koko ajan käskevät omia lapsiaan pois hänen luotaan.

Itsekin erityislapsen äitinä sanon kyllä, ettei kaikki oli ihan mustavalkoista, mutta joskus on oikeasti parempi pysyä kaukana. On tullut niin monenlaisia lapsia nähtyä ja tosiaankin käsken omani pysymään kaukana yhdestä lapsesta ihan oman turvallisuutensa vuoksi. Omalla äidilläänkin on tuon lapsen takia milloin musta silmä ja milloin mitäkin.

 

[Narsiscus]

Miehen kanssa meillä on jo tyttö ja haaveissa on seuraavaksi poika (itse alunperinkin toivoin esikoisesta tyttöä). Ollaan kyllä molemmat myös sitä mieltä että jos tyttö tulee niin todennäköisesti pieni kiukkuinen tyttö sopii tähän perheeseen myös kuin nenä päähän.

Kyllä mä olen aina ajatellut että lapsen sukupuolta saa toivoa, mutta ei tulisi mieleenkään että lapsi ei olisi toivottu oli sukupuoli kumpi tahansa.

 

[Mis Mis]

Mä olen oikeestaan aina haaveillut tytöstä. Kaksi poikaa kuitenkin olen saanut ja rakkaampia eivät voisi olla :heart: Nyt, kun on kolmas tulossa, niin edelleen pienenä haaveena se tyttö on ajatuksissa, mutta toisaalta, kun noihin poikiin on jo tottunut, niin mukavahan se poikakin tähän joukon jatkoksi vielä olisi. Eli tällä kertaa mulla ei oikeestaan edes ole mitään toivetta, kunhan nyt vauva tulisi
Anoppi tosin taitaa kovasti toivoa tyttöä, kun lapsenlapset lähes kaikki on poikia, mutta tuskinpa sekään nyt kovin pahasti pettyy, vaikka poika tulisikin

 

[Scarlett O Harava]

Mä olen teinistä asti toivonut pelkkiä tyttöjä. Mutta oikiasti ei ole väliä kumpi tulee.

 

[Lokkii]

Olen terveydenhoitaja ja olin opiskeluaikoinani synnärillä työharjoittelussa. Sielä kerrottiin yhdestä tapauksessa, jossa äiti oli ruvennut itkemään kun olikin syntynyt tyttö. Tämä olisi niin halunnut pojan.
Tuossa taannoin yksi mummi päivitteli, kun valitettavasti hänen kaikki lapsenlapsensa ovat poikia ja miten kukaan ei muka onnistu tyttöä saamaan. Teki mieli vetää lättyyn tätä mummoa

Miksi ei saisi toivoa jompaakumpaa,tai jopa itkeä jos ei "saa sitä mitä tilaa"? Kuitenkin sen alkujärkytyksen jälkeen se "väärää lajia" oleva lapsikin alkaa tuntua omalta ja rakkaalta. Kyllä minä viimeeksi itkin kun oli poika,olisin halunnut tytön. Kuitenkin poika on mitä rakkain, mutta en heti ekana päivänä osannut niin ajatella.
Ja kyllä,meillä on molempia sukupuolia lapsissa. Ihan yhtälailla voi ajatella että tahtoisi lapselle kiharat hiukset tai vihreät silmät, ja olla hivenen pettynyt kun ei niin olekaan.

 

["höh"]

Mä oon joka kerta toivonu tyttöä. Oon kuitenkin saanu kaks poikaa ja tytön. Toiveistani huolimatta pojat on ihan yhtä rakkaita kuin tyttökin.

 

[4+1]

Meillä neljä poikaa ja viideskin menisi vielä.

 

[tytöt surkeita]

tyttöjen saanti on aika alempiarvoista, ei miehet toivo tyttöjä kun ehkä parin pojan jälkeen ok.... Parisuhdekin voi paremmin kun on poikia jotta mieskin on tyytyväinen

 

["poikia3"]

Mulla on 3 ihanaa poikaa, jotka on mulle todella rakkaita, ja joista olen äärettömän ylpeä. Silti olisin toivonut edes yhtä tyttöä, tukkaa letitettäväksi, hienoja mekkoja ostettavaksi, lukemaan omia lapsuuteni suosikkikirjoja.

Minusta toiveissa ei ole mitään väärää, siinä jos lapsia kohtelee sukupuolen vuoksi jotenkin eri tavoin, on sitten sitäkin enemmän väärää. Ja jos väheksyy lasta tämän sukupuolen vuoksi, sitä en hyväksy lainkaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="poikia3";24250578]Mulla on 3 ihanaa poikaa, jotka on mulle todella rakkaita, ja joista olen äärettömän ylpeä. Silti olisin toivonut edes yhtä tyttöä, tukkaa letitettäväksi, hienoja mekkoja ostettavaksi, lukemaan omia lapsuuteni suosikkikirjoja.

Minusta toiveissa ei ole mitään väärää, siinä jos lapsia kohtelee sukupuolen vuoksi jotenkin eri tavoin, on sitten sitäkin enemmän väärää. Ja jos väheksyy lasta tämän sukupuolen vuoksi, sitä en hyväksy lainkaan.[/QUOTE]

Tuo pisti silmään. Miksei poika voisi lukea samoja kirjoja?

 

["minä"]

Mun vaivainen 8v lapsettomuushan ei toki ole aloittajan kärsimysten rinnalla mitään, VAIN 8v olen kärsinyt. Mutta jo näinkin lyhyessä ajassa olen saanut suruni surtua ja asiat (ammatti-ihmisen avulla) käsiteltyä niin, että muiden vauvauutiset, vauvahaaveet tai sukupuoliodotukset eivät vituta tai loukkaa pätkääkään. Yksikään ei-toivottu lapsi tässä maailmassa ei ole vähentänyt omaa lapsionneani eikä yksikään syntymättä jäänyt ole minulle syntynyt. Ymmärrän mistä ap:n kiukku tulee, mutta syy on silti vain siellä OMASSA päässä ja omassa surussa. Silloin niitä pitää käsitellä eikä keskittyä syyttämään niitä joiden toiminta aiheuttaa kiukkua... onko vaikeaa tekstiä tajuta?

8v lapsettomuuden jälkeen minulla oli niin selkeä mielikuva omasta tyttövauvasta, että jouduin oikeasti tekemään surutyötä myös siksi, että poika tuli. Ja on maailman rakkain lapsi. Siihenhän tuo sukupuolen toivominen perustuu - mielikuvaan siitä ihanasta vauvasta, jokaisella se on eri. On ihan ok tuntea pettymystä ja jopa suuttumusta jos mielikuva romuttuu. Sairasta on jos siitä ei selviä yli.

 

["vieras"]

No mulle talon vanhempi naishenkilö tokaisi että kun meillä on tyttö että koskas te teette sen pojan,juuh kun niitä lapsia nyt ylipäänsä vaan tehdään ja viel tiettyä sukupuolta.Itsellään on kaksi lasta,yllätys tyttö ja poika ja naapuriin juuri syntyi tyttö pojan lisäksi.
Ni nyt ollaan saatu ihmettelyä että miksi me ei tehdä sitä POIKAA!Ei olla suunniteltu toista lasta joten tyttö jäänee ainokaiseksi ja jos tehtäisiinkiin niin mulle on se yks ja sama kumpi se olis,mut joku ihme ihannointi tuntuu olevan asetukseen tyttö ja poika perheessä.

 

["vieras"]

tyttöjen saanti on aika alempiarvoista, ei miehet toivo tyttöjä kun ehkä parin pojan jälkeen ok.... Parisuhdekin voi paremmin kun on poikia jotta mieskin on tyytyväinen

Meillä mies erityisesti toivoi tyttöä,olettaa sen varmaan olevan järkevämpi kuin itse aikanaan on ollut ja tuudittautuu että tyttö jää enempi mun kasvatuksen tulokseksi kun ei erityisemmin arvosta omiaan kasvatustaitoja vaikka oikeasti on upea isä prinsessalleen.

 

[leijona76]

Olen onnekas kun mulla on lapsi. Se tulee tasan kakkosena kumpi hän on. Toisenkaan suhteen ei ois väliä jos ny sattus sellanen juttu että ois tullakseen. Mäen voi käsittää näitä "valitettavasti" tyttöjä ja poikia.

 

[leijona76]

tyttöjen saanti on aika alempiarvoista, ei miehet toivo tyttöjä kun ehkä parin pojan jälkeen ok.... Parisuhdekin voi paremmin kun on poikia jotta mieskin on tyytyväinen

oksettavaa :x sukupuolten jakamista ja toisen aliarvioimista. Ja muuten, se poika ei oo mikään tae tyytväisestä miehestä ja hyvinvoivasta parisuhteesta.

 

[kunhan olisi onnellinen]

sairaitten lasten äitinä toivon kaikille lapsille terveyttä.

Ja minä että olisi onnellinen elämä, oli sairautta tai ei.

 

["Hanna"]

itse kehitysvammaisen pikkupojan äitinä sanoisin että sukupuolella ei väliä. Kunhan on elossa. Terveydelläkään ei niin väliä sen rinnalla hengittääkö vauva synnyttyään.

 

["joku"]

Mä toivon meille toista tyttöä, mutta jos tulen raskaaksi ja saan tietää että se on poika niin tietenkin se on yhtä rakas! Toivoa saa aina, mies taas toivoo poikaa joten joka tapauksessa jompikumpi on oikeassa

 

[leijona76]

[QUOTE="Hanna";24251055]itse kehitysvammaisen pikkupojan äitinä sanoisin että sukupuolella ei väliä. Kunhan on elossa. Terveydelläkään ei niin väliä sen rinnalla hengittääkö vauva synnyttyään.[/QUOTE]

totta. Mua alko jotenki rasittaa odotusaikana se "toivottavasti on terve" hokema. Ja ne mietinnät kumpi se on ja miten nyt tyttöjen mummi osaa jos onkin poika jne....Mulle lapsi oli sellanen lahja että ajattelin jotta saisin hänet edes elävänä syliin. Ei ollu etusijalla jalkoväli tai se terveys. Miehenkin kanssa puhuttiin siitä ja hän myös linjoilla että etusijalla on lapsi, ei se onko vammainen tms. Ja se sukupuoli.

 

[elävä riittää]

[QUOTE="Hanna";24251055]itse kehitysvammaisen pikkupojan äitinä sanoisin että sukupuolella ei väliä. Kunhan on elossa. Terveydelläkään ei niin väliä sen rinnalla hengittääkö vauva synnyttyään.[/QUOTE]

Peesaan täysin.

 

["niin"]

Niin, tuo kunhan on terve on melkein yhtä turha kuin tyttö tai poika-toive. Kunhan olisi lapsi.

 

["fiona"]

[QUOTE="Hanna";24251055]itse kehitysvammaisen pikkupojan äitinä sanoisin että sukupuolella ei väliä. Kunhan on elossa. Terveydelläkään ei niin väliä sen rinnalla hengittääkö vauva synnyttyään.[/QUOTE]

Näinpä. Elossa oleva vauva tärkein. Sukupuolella ei väliä eikä lapsen terveydelläkään. Kunhan sen syliin saisi elävänä.

Kohtukuoleman kokenut rv38.