miten kertoisin mun miehelle että

[..]

haluan asua erikseen vähä aikaa? mä haluaisin olla itsenäinen ja päättää omista asiosta mutta ton mun mieheni kanssa se on vaikeaa. jos me halutaan lapsen kanssa mennä yöksi esim mun siskolle niin pitää kysyä lupa mieheltä ( ?! ) ja jos mä haluan lähteä viihteelle ( kerran/kk ) niin hirvee sota tulee,mies uhkaamassa itsarilla jos kosken toiseen mieheen tai tanssin toisen miehen kanssa,en mä ole edes ajatellut mieheni pettämistä. toi on vaan niin mustasukkainen etten jaksais tätä enää,sanoo monta kertaa viikossa ethän petä mua,ja jos oon menossa johonkin niin oothan sit kiltisti...mitä enemmän se sanoo noin,niin sitä enemmän tekisi mieli pettää sitä,ärsyttävää!! onkohan mun miehellä joitain narsistin oireita,on vähän alkanut tuntua siltä.. en edes tiedä haluanko olla hänen kanssaan enää tuntuu että tulee kaikki tunteet ulos ihan yht äkkiä kun en ole tästä kenellekään ikinä puhunut..

 

[äitee]

Me käytiin YHDEN kerran parisuhdeterapiassa ja meillä jäi nämä kaik jutut pois! Kuulostaa NIIN meidän perheen elämältä, ennen!

 

[wiivi84]

kuulostaa ihan mun eksältä joka itseasias petti mua, ja sitten pelkäs ite kokoajan et tulee petetyks

 

[Sheri]

kuulostaa ihan mun eksältä joka itseasias petti mua, ja sitten pelkäs ite kokoajan et tulee petetyks

Tämä vastaus on myös kuin minun suustani.

 

[ap]

en usko että mun mies pettää koska on melkein joka päivä kotona.. :/ mutta välillä toivon että ois löytänyt jonkun toisen niin mun ei tarvis jättää sitä...on sanonut monta kertaa että jos joskus jätän hänet niin tekee itsarin. mun mielestäni tuo on kiristystä.

 

[vieras]

minkä ikänen miehesi on?

 

[ap]

en viitsi kertoa tarkkaa ikää mutta 26-30

 

[ss]

Että minä olen niin onnellinen että teini-iän ongelmat ovat taakse jäänyttä elämää. Mutta hei jätä toki lapsesi isä, niin saat rauhassa käydä baarissa vetämässä sidukkaa ja halailla ihqujen poitsujen kanssa.

 

[Lapsellinen]

Lapsellinen mies, kerta kaikkiaan. Tuo ON kiristystä ja sitomista. En jaksaisi itse katsella tollaista. Et ole vastuussa miehestäsi, tee mitä haluat, mies tuskin tappaa itsensä, ne jotka sillä uhkailee, harvoin toteuttaa uhkausta.

 

[tyhmä]

Että minä olen niin onnellinen että teini-iän ongelmat ovat taakse jäänyttä elämää. Mutta hei jätä toki lapsesi isä, niin saat rauhassa käydä baarissa vetämässä sidukkaa ja halailla ihqujen poitsujen kanssa.

Parisuhde ei tarkoita että on jumissa neljän seinän sisällä ja ei voi edes siskolleen yöksi mennä ilman lupaa.

 

[Mankell]

MÄ lähtisin kans johonkin keskustelemaan, sillä miehelläsi on selväti joku ongelma itsetunnossa tai muualla. Erillään asumisella se ei välttämättä ratkea.

 

[hohhoijjaa]

Huvinsa kullakin. Sun huvi on ilmeisesti hämmentää soppaa.
No joo... vaikkei tuohon pitäisi reagoida, niin reagoin silti.

Ihan sama mitä ap haluaa tehdä, ei silti ole oikein tuo miehen käytös. Se on kiristystä. Ja ehdottomasti parisuhdeterapian paikka.

Että minä olen niin onnellinen että teini-iän ongelmat ovat taakse jäänyttä elämää. Mutta hei jätä toki lapsesi isä, niin saat rauhassa käydä baarissa vetämässä sidukkaa ja halailla ihqujen poitsujen kanssa.

 

[fiodetta]

kuulostaa ihan mun eksältä joka itseasias petti mua, ja sitten pelkäs ite kokoajan et tulee petetyks

Juuri näin kävi mullekin.. Ja tuo on todella ahdistavaa tuollainen elämä. Päätähän mitä teet, ja muista pysyä päätöksessäs.
Tsemppiä ja muista, kaikkea ei todellakaan tarvitse sietää!

 

[nöppäri]

No niinhän se menee, että tuo jatkuva epäileminen ajaa siihen itse tekoon. Sano sille köriläälle, että kun kokoajan epäilet, on sitten varmaan paremopi, että oikeasti teet jotain, niin on sekin hoidettu pois alta.
Et voi tehdä asian eteen mitään, vaan hänen on itsensä hoidettava oma ajatusmaailmansa kuntoon.
Ensimmäiseksi sanoisin, että ala elää, viis siitä mitä mies sanoo. Menet yökylään jos siltä tuntuu, et kysy, vaan kerrot, että silloin ja silloin olet menossa. Eihän aikuista ihmistä voi kahlita.
Asiat on nostettava pöydälle. Minulle myös ko aiheesta sanottiin, että jos toinen kovasti epäilee asiaa toitottelee, on hän myöskin se osapuoli, joka kykenee tuohon pettämiseen, ja tämä kyllä päti meidän hommassa.
Minä jossain vaiheessa tuohon jatkuvaan epäilyyn ja selitysten vaatimiseen kyllästyin ja totesin, että tee mitä teet, lähde vaikka metsään juoksemaan ja potkimaan puita, mutta mulle et enää "avaudu" tämän asian tiimoilta, en selitä, enkä aikatauluta menemisiäni vartin mukaan. Menen kun menen ja tulen kun tulen ja siihen saa ihan normaalit asiasta ilmottamiset riittää (tyyliin menen huomenna pirkolle, tulen varmaan joskus seiskan aikoihin).
Sanoin myös, että en voi häntä tässä asiassa auttaa, vaan hänen on itseleen tehtävä asiat selviksi, jos tämä homma vielä jatkuu, niin minä todellakin otan ja lähden.
Auttoi meillä (suurin pelko kun miehellä oli juurikin tuo, että minä lähden), ei ole enää 10 vuoteen tarvinnut selitellä ja kertoilla sen kummemmin ja mustasukkaisuus on taaksejäänyttä elämää. Toki joskus huomaan katseesta, että vähän tarkemmin katsoo jos jonkun kanssa juttelen, jota hän ei niinkään tunne, esim jossain juhlissa, mutta koskaan ei sano mitään.

Puuh tulipa pitkästi, mutta et todellakaan ole ainoa ihminen joka näiden asioiden kanssa painii, älä hyväksy moista käytöstä, se on henkistä väkivaltaa.

 

[ap]

kiitos kommenteista