Miten kolmas lapsi on muuttanut arkea

[123]

Mä tiedän että tämä on vähän väärä osio mutta ei tämä oikein kuulu odotus aikaan tai vauvoihin kun en oo raskaana eikä oo edes enää vauvoja.

Meillä on kaksi lasta 09/05 ja 04/07.Haluaisin kovasti vielä yhden,mutta arjen muuttuminen kamalaksi pelottaa minua ja miestä. Haluasin kuulla miten kamalaksi kolmas lapsi on elämän muuttanut?Miten on parisuhteen käynyt(meillä on kaikki ihan ok,rakastetaan jne)

Meillä on tavallista arkea,mies 2-vuoro työssä minä kotona.
Lapset on normaaleja riiviöitä toisinaan kiukuttaa ja itkettää niin maan perusteellisesti joskus yöt nukutaan,usein ei. Väsyneitäkin ollaan mutta silti tuntuu että se yksi olis meidän perheeseen niin tervetullut.
Niin ei siis nyt heti,pillereitä on vielä n.9kk ajaksi kaapissa,joten kunhan ne on popsittu.

Jos joku huomasi tähän viestiin piilotettua sarkasmia niin hyvä,sinulta juuri haluan kuulla miten kolmi lapsisen perheen elämä skulaa.
En siis kaipaa MIKSI JUURI NYT-kysymyksiä enkä mitään kannustusta vaan kokemuksia.

 

[lunacy sioux]

Voin sanoa että on se muuttanut elämää radikaalisti.
Parisuhteen voit unohtaa kolmosen myötä.
Samoin voit sanoa hyvästit mielenterveydellesi

 

[Malviina]

No ei ole neljäskään muuttanut kamalaksi eikä vaikeammaksi =)

 

[3äiti]

Eipä tuo meidän arki ole juurikaan muuttunut. Isompi hyppäys oli mielestäni lapsia oli kaksi. Kolmas menee jo mukana omalla painollaan. Meillä muksut 03/03, 05/05 ja 12/06. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, mutta kaikki touhuavat porukassa. Ite oon alkanut miettiä vieläkö neljäskin mahtuisi mukaan...

 

[tsemppiä:)]

Vähän riippuu millaisia edelliset lapset ovat ja millainen ikäero on. Jos edelliset lapset ovat vielä pieniä (eli vaikka 3 alle 3,5vuotias) ja heistä vaikka 2 vielä heräilee öisin ja kolmas on uhmaiässä, niin onhan se varmasti välillä rankkaa. Jos lapset noin pienellä ikäerolla, myös lenkit rattailla voi olla vakeat, kun 2 istuu rattaissa ja kolmas ehkä ajaa pyörällä tulee pulkalla ym mukana ja häntäkin pitää vahtia.
Mutta taas he voivat olla helppoja, 2 isompaa leikkii keskenään ja äidillä jää aikaa vauvalle, ja vain vauva saattaa olla se joka herättää öisin jne..

Itsellä ei siis ole vielä 3 lasta, 2 ystävälläni on.. Toiset erosivat jo 3 raskausaikana, toisilla menee todella yvin, eikä tressiä ole.

 

[Piika-äiti]

Olin minä aikoinani helisemässä kun talossa oli vauva, 2-vuotias ja vähän alle neljävuotias. Onneksi oli se paljon puhuttu turvaverkko, joka piti kutinsa. Ja mies, jolle lapset olivat ja ovat hyvin tärkeitä.

 

[vieras]

Meidän lapset on syntyneet ikäeroilla 1v5kk ja 1v10kk ja pienin on nyt vuoden. Nukuttu tässä perheessä ei ole kokonaista yötä sen jälkeen, kun esikoista aloin odottamaan eli väsymys on jatkuvaa ja uupumuskin on koettu. Mieheni tekee reissutyötä eli tämä on tietysti meillä vaikuttanut omaan jaksamiseeni, kun puoliso ei ole arkea jakamassa kuin viikonloppuisin.

Parisuhteelle ei siis ole aikaa ellei sitä erikseen järjestetä. Meillä ei ole tukiverkostoa, joten tämän järjestäminen ei ole helppoa. Tämä asia on kiristänyt välillä välejä, mutta nyt on kaikki taas hyvin. Esimerkkinä yhdyntä...vaikea suorittaa, kun viimeinen nukahtaa puolenyönaikaan ja seuraava herää jo samoihin aikoihin ekan kerran itkemään...eli "jos ollaan nopeita niin saatetaan ehtiä tässä välissä"...ja missäs välissä sitten nukut?

Arjen itkuissa ja välienselvittelyissä on kahden kanssa ollut helpompaa silloin, kun mies on läsnä...molemmille on ollut syli. Kun lapsia on kolme on jakaminen taas hieman haastavampaa, etenkin, jos kaikki ovat kovin pieniä. Meidän kuopuksella oli sitten koliikki ja allergiaa jne. Yksin ollessa kolmen pienen lapsen kanssa riittämättömyyden tunne oli jatkuva, mutta senkin kanssa olen oppinut elämään.

Kolmilapsisen perheen arki siis skulaa. Täydellistä tarpeiden täyttämistähän tämä on nyt 24/7. Kaikilla on vielä yövaippa, keskimmäinen siihen vielä kakkaa ja pienimmällä vielä koko ajan. Ruanlaittoa, syöttämistä, pyykkäämistä, erotuomaruutta, keksijänä toimimista, siivousta, vaipanvaihtoa, syöttämistä jne.

Taloudellinen tilanne myös välillä tässä perheessä saa ryppyjä otsaan, kun pitää jossain välissä leipoa leivät jne. Mutta meille on kaikesta huolimatta neljäs tervetullut. Että rankoista kokemuksista huolimatta...elämä on ihanaa juuri näiden kolmen lapsen kanssa. Jos meille yksi vielä suodaan niin hänet vastaanotetaan, mutta hyvä näinkin .

 

[ap]

Kiitos paljon! Me kanssa asutaan perheeni kanssa yksin,kaikki mummut ja sedät ja tädit asuu monen sadan kilometrin päässä. Mies empii hirmuisesti kolmatta,koska arvelee että ei jakseta,ei henkisesti eikä taloudellisesti.Mutta mulla on vahva tunne että kyllä ainakin minä jaksan,mutta uskaltaako siihen tunteeseen luottaa ja riittäkö se että minä jaksan? Enhän toki "hanki" kolmosta ilman että isä suostuu. Mä olen niin monelta kantilta miettinyt ja pohtinut ja aina vaan haluan,vaikka kuopus heräsi viime yönä parin tunnin välein ja esikko ei enää nuku päivä unia jolloin vois itsekin torkahtaa. Katsotaan mitä tapahtuu,vai ollaanko onnellisia ihan näin.

 

[Autumn]

Ei muuttunut juurikaan. Mulla kaksoset 4v ja vauva 5kk. Eihän sitä tietenkään nykyään kerkeä samallalailla antaa huomioo isommille, kuin ennen. Parisuhdekkaan ei ole muuttunut huonompaan suuntaan. Ihan hyvin tässä pärjäillään

 

[vieras]

Meistä tuli isompi, äänekkäämpi, hitaammin liikkuva ja vaikeammin hallittava kokonaisuus. Perusarki pyykkeineen, sapuskanlaittoineen, iltarutiineineen ei oikeastaa juuri eroa 2 lapsen arjesta. Lähteminen, liikkuminen ja hallinta hankaloitui. Enemmän tavaraa ja enemmän porukasta sinkoilevia olioita. Matkustelu, yöpyminen... hankaloitui huomattavasti.

MUTTA kuitenkin meillä menee mukavasti ja kaikki on hyvin.

 

[kolmas toiveissa]

mielettömän hyvin kommentoitu tuo viimeinen kommentti Näen jo mielessäni.......

 

[ei]

- Vaikeuttaa matkustamista (meille olis tosi iso muutos nykyiseen elämään jos emme matkustaisi näin paljon kuin nyt)
- Tulevaisuudessa koulunkäynti on tuskin ilmaista ja edessä voi olla koulumaksujen maksaminen. Näin arvelen sen vahvasti olevan siinä vaiheessa kun näillä main syntyvät siirtyvät pois peruskouluista. Kansaiväliset systeemit kouluasioissa ovat meille hyvin tutut ja merkit SUomessa menossa ihan samaan. Eli uskon vahvasti, että koulut eivät tule olemaan ilmaisia enää tulevaisuudessa.
- tulis oleen yleisesti tiukempaa talouden kannalta ja kaikki hauska humputtelu ja hienoissa paikoissa käyminen lasten kanssa karsiutuisi minimiin. Olisko sitten niin hauskaa näille meidän isommillekaan, ettei olis koskaan ahaa tehdä niitä juttuja, mistä ennen perheenä nautittiin niin kovin paljon.
- vähemmän aikaa parisuhteelle ja vähemmän aikaa kullekin lapselle. Hauaako antaa elämän mennä siihen, ettei lapsille ole kunnolla aikaa?
- vauva rajoittaa. Nyt kun isompien kanssa voi jo tehdä jos vaikka mitä, palattaisiin aikaan, jolloin tehtäisiin taas vähemmän perheenä vauvan asettamien rajoitteiden vuoksi.
- enemmän kotihommia

Uskon, että uusi perheenjäsen olis aivain yhtä arvokas kuin edeltäjänsäkin eikä yhtään vähemmän rakastettu. hän toisi meille varmasti suunnatonta iloa. Mutta hänen mukanaantulonsa muuttaisi paljon asioita. Miksi lähteä sitten siihen kun asiat ovat nyt niin hyvin.

 

[Khimaira]

Meidän elämä ei muuttunut kolmannen myötä juuri mitenkään- samanlaista lapsiperheen arkea vietetään ja liikkumaankin pääsee hyvin- kolme kun vielä mahtuu tavalliseen autoon
Nyt mulla on neljäs haaveissa ja sitten onkin auton (ja asunnon...) vaihto edessä :snotty:

Tulevaisuudessa toki lapsimäärä vaikuttaa ainakin rahallisesti- kun lapseyt kasvavat niin menotkin kasvavat :saint:

 

[vieras]

Meillä neljä lasta ja kolmanne myötä liikkumiset paikasta toiseen vaikeutuivat ja neljännen myötä lisää mutta eihän sitä ole pakko koko ajan käydä/lomailla yms. Mutten elämä ja arki entistä rikkaampaa ja iloisempaa, vaikka meilläkin takana vuosien valvomiset ja taas valvomiset. Meillä tätä rumbaa on eletty jo yli kymmenen vuotta ja 3 vanhinta syntyivät vuoden ikäeroilla, nuorin tänä kesänä joten on ikäerokin valtava nuorimmalla isompiin nähden. Aloitimme kaiken tavallaan alusta mutta emme ole katuneet.

 

[m]

Piti vielä lisätä, että kaipa sillä, millaista elämää perhe viettää, on merkitystä siihen, kuinka paljon uusi perheenjäsen rajoittaa. Jos on paljon kotiseudulla viihtyvä ja arjen kuviot ovat suhteellisen selvät ja rauhalliset, sujahtaa kolmas lapsi niihin kuvioihin kohtuudella. JOs taas on perhe, joka lentää maailman kolkasta toiseen suurin piirtein jatkuvasti, joilla arkikin on yhtä menoa erilasietn harrastusten ja muiden puuhien parissa ja joilla mikään päivä toista koskaan itseään, on siinä vaikeempaa sujauttaa kolmas lapsi samaan sakkiin.