Miten lähestyä yksinäistä ihmistä?

["Lucy"]

Tarkkaa ikää mainitsematta olen yli 20, mutta koulussa nuorisoasteella.
Kyseisessä koulussa on eräs "poika" (? en tiedä hänen ikäänsä) joka on AINA yksin. Minun käy häntä aivan mahdottomasti sääliksi, en ole koskaan nähnyt häntä kenenkään seurassa.

Ongelma on se, että en tarkkaan tiedä millä puolella hän on, eri puolella koulua kuitenkin kuin missä itse olen. En siis pysty lähestymään häntä mitenkään "luontevasti". En haluaisi vaikuttaa laupiaalta samarialaiselta joka tahtoo pelastaa koko maailman, vaan alkaa ihan ohimennen juttelemaan.

Neuvoksi siis mikä? :/ Jotain haluaisin tehdä asialle, en pysty seuraamaan sivusta kun toinen on aina yksin

 

["Kuula"]

Millaisissa tilanteissa näet häntä? Ruokalassa? Käytävillä?

 

["Lucy"]

[QUOTE="Kuula";24638089]Millaisissa tilanteissa näet häntä? Ruokalassa? Käytävillä?[/QUOTE]

Joskus aamuisin kun menen kouluun, joskus ruokalassa... Koskaan ei ole sillä lailla sattunut vastaan, että olisi juttelemaan pystynyt

 

["vieras"]

oma poikani on ainakin melko yksinäinen ja tiedän että hän kyllä pitäisi siitä jos hänen kanssaan juteltaisiin. syy saa olla vaikka mikä, vaikka se että ihan hyvän hyvyyttään menee juttelemaan.

 

["Kuula"]

[QUOTE="Lucy";24638131]Joskus aamuisin kun menen kouluun, joskus ruokalassa... Koskaan ei ole sillä lailla sattunut vastaan, että olisi juttelemaan pystynyt[/QUOTE]

Olisiko mahdollista mennä vain reippaasti tykö ja vaikka vähän humoristiseen tyyliin kysyä, että kukas se sinä olet? Siihen tyyliin kuin että tapanasi olisi useinkin mennä tuosta vaan ihmisiä jututtamaan. Tai teet tutustumiskierroksia koululla, käyt kurkkimassa luokkia ja alat kysellä juuri tältä pojalta, että mitäs linjoja näistä luokista löytyykään...

 

[kokeile]

Rohkeasti vaan luokse ja kysymään, että moi, kukas sinä olet, tai moi, saanko liittyä seuraksi. Tai sitten vaan menet kysymään jotakin, että tiedätkö missä se ja se on, tai mitä kello on, tai jotain.. Ja sitten vaikka että haittaako jos istun hetkeksi tähän tms

 

["vieras"]

Älä ota hyväntekeväisyysmielessä kontaktia. Itse olin yksinäinen susi jo ala-asteella ja aina se vitutti, kun joku alkoi yrittää minua "reppanaa" pois yksinäisyydestä. Voi olla ihan luonnekysymys vaan. Ehkä helpoin ottaa kontaktia, jos on jostakin käytännön asiasta kyse. Muuten anna olla.

 

["vieras"]

Rohkeasti vaan luokse ja kysymään, että moi, kukas sinä olet, tai moi, saanko liittyä seuraksi. Tai sitten vaan menet kysymään jotakin, että tiedätkö missä se ja se on, tai mitä kello on, tai jotain.. Ja sitten vaikka että haittaako jos istun hetkeksi tähän tms

Juu ei.

 

["poks"]

Mutta jos on hieman ujo, niin voi säikähtää tuollaista "moi kukas sä olet!". Varsinkin, jos ihan yllättäen tulee tuollainen, jos ei ole moneen viikkoon kukaan tullut mitään puhumaan. Minä menisin ennemmin jonkin muun asian varjolla juttelemaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="poks";24638459]Mutta jos on hieman ujo, niin voi säikähtää tuollaista "moi kukas sä olet!". Varsinkin, jos ihan yllättäen tulee tuollainen, jos ei ole moneen viikkoon kukaan tullut mitään puhumaan. Minä menisin ennemmin jonkin muun asian varjolla juttelemaan.[/QUOTE]
Ei siinä säikähtämisestä ole kyse, vaan tuollainen on alentavaa, ikävää ja "luonnotonta".

 

["poks"]

[QUOTE="vieras";24638464]Ei siinä säikähtämisestä ole kyse, vaan tuollainen on alentavaa, ikävää ja "luonnotonta".[/QUOTE]

No joo, onhan se vähän niinkin. Minä sekä säikähtäisin, että ärsyyntyisin vähän, mutta olisin liian kiltti, että näyttäisin sen. Antaisin toisen pitää pisteet itsellään. Ja sitten ärsyttäis vaan lisää.

 

["vieras"]

[QUOTE="poks";24638480]No joo, onhan se vähän niinkin. Minä sekä säikähtäisin, että ärsyyntyisin vähän, mutta olisin liian kiltti, että näyttäisin sen. Antaisin toisen pitää pisteet itsellään. Ja sitten ärsyttäis vaan lisää.[/QUOTE]
Juuri näin. Eli yksi paska kokemus lisää.

 

[Aries 78]

Kun kävelet ohi niin katso suoraan silmiin(jos saat katsekontaktin) hymyile kainosti ja kävele ohitte..
Tehe tuo saman niin kauan että huomaan pojankin hymyilevän takaisin, ja sitten seuraavalla kerralla kysyt hänen kuulumiset, mutta et jää kauaksi aikaa juttelemaan.
Sitten yhteys on luotu, ja jatko on sinusta kiinni

 

["kide"]

Hyviä vastauksia poksilta ja vieraalta. Ei se nyt oikeesti tytöt mee niinkuin se joku aamulehden toimittaja väitti, että yksinäisten, ehkä syrjäytyneidenkin, nuorten miesten pelastus on joku tyttö, joka kiinnostuu siitä. Alentavaa se on. Onneksi pojat ei ikinä syyllisty sellaiseen. Itse sain kouluajan olla pojilta rauhassa - luojan kiitos, ja oma 15 v tyttöni nyt viihtyy myös erittäin hyvin yksin, eikä yhtään suvaitse, jos jotkut (tytöt) yrittää väkisin luoda kontaktia

 

["Argh"]

Kun kävelet ohi niin katso suoraan silmiin(jos saat katsekontaktin) hymyile kainosti ja kävele ohitte..
Tehe tuo saman niin kauan että huomaan pojankin hymyilevän takaisin, ja sitten seuraavalla kerralla kysyt hänen kuulumiset, mutta et jää kauaksi aikaa juttelemaan.
Sitten yhteys on luotu, ja jatko on sinusta kiinni

Huomauttaisin, että aloittajalla ei ollut tarkotus pyrkiä parisuhteeseen tämän yksinäisen pojan kanssa, vaan lievittää omaa oloaan helpottamalla toisen yksinäisyyttä.

Yksinäinen ihminen saattaa helposti ihastua henkilöön, joka osoittaa hänelle huomiota ja ystävällisyyttä. Sikäli Arieksen kommentti on hyvinkin relevantti. Ei helpota kenenkään oloa, jos herkkämieliseen "auttajaan" ihastuu palavasti tai muuten takertuu ujo (ja mahdollisesti jo ennestään päähänpotkittu) avun kohde? Annatko pakit saman tien (*mursk*) vai ryhdytkö "seurustelemaan" säälistä?

Aloittajalle: jos asiaa on, mene ihmeessä juttelemaan, mutta älä väännä väkisin mitään. Sinä tuskin voit korjata pojan yksinäisyyttä, mahdollisesti puutteellisia sosiaalisia taitoja tai mitään muutakaan. Elämä on.