P
ptttt
Vieras
Tuli tuosta "en pääse naimisiin" -ketjusta mieleen, että miksi miehissä on niin paljon sellaisia jotka eivät vaan saa asioita aikaan. Tuonkin ketjun aloittajan mies,; tietää, että avopuoliso haaveilee naimisiin menosta, mies rakastaa, lapsia on, yhdessä aiotaan pysyä, mutta miestä ei kiinnosta naisen haaveet niin paljoa että viitsisi tai jaksaisi vaivautua niiden takia. Naisen pitää itse varata maistraatit ja usuttaa mies naimisiin. Lopputuloksena naisella ehkä pieni pettymys, että miksei se mies ikinä kunnolla halunnut.
Sama monessa muussa asiassa. Monesta miehestä saa sen kuvan, että parasta olisi, jos jätettäisiin rauhaan ja sais omaa aikaa ja vapautta ja olla vaan. Se, mikä tässä ihmetyttää, on se, että miksi on ikinä sitten lähdetty perustamaan parisuhdetta saati perhettä? Omaa rauhaa ja loputonta lusmuamista saa kaivata, mutta miksi sotkea siihen muita ihmisiä? Jos ei ole vielä siinä vaiheessa elämää, että haluaa panostaa, miksi ei ole itsekseen?
Sama monessa muussa asiassa. Monesta miehestä saa sen kuvan, että parasta olisi, jos jätettäisiin rauhaan ja sais omaa aikaa ja vapautta ja olla vaan. Se, mikä tässä ihmetyttää, on se, että miksi on ikinä sitten lähdetty perustamaan parisuhdetta saati perhettä? Omaa rauhaa ja loputonta lusmuamista saa kaivata, mutta miksi sotkea siihen muita ihmisiä? Jos ei ole vielä siinä vaiheessa elämää, että haluaa panostaa, miksi ei ole itsekseen?