Miten mun pitäis toimia, liittyy mieheen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt vieras

Vieras
Enkä halua mitään "jätä se"-vastauksia, koska tavallaan haluaisin olla hänelle tukena/auttaa, vaikken ole varma jaksanko ja voinko:(

Eli hän on jonkun sortin alkoholisti, yleensä käy niin että jos perjantaina korkkaa pullon juo koko vkonlopun, aloittaa aamusta, nukkuu välillä ja juo taas:/ Voi tulla myös töistä kotiin, ympäri kännissä. Lisäksi niitä piilopulloja on aivan kaikkialla. Itse asiassa selvinpäin mies ei tee juurikaan mitään kotona, sen mitä tekee niin tekee ottaneena. Juo siis ns. salaa töitä tehdessään ja kuvittelee ettei sitä huomaa kukaan.... Kännissä saattaa olla hyvinkin "uhkaava" mua kohtaan ja sättii mm. huoraksi jne. mutta lapsiin ei koske.

Tiedän tässä olisi jo syy jättää... MUTTA tähän (viime viikkoihin-kuukausiin) asti hän on ollut ihan hyvä mies (vaikkakin laiska/saamaton) ja isä lapsilleen. Pitkäpinnainen, rauhallinen ja ihan hauska.

Nyt sekin tilanne on muuttunut, mies ei tee selvänä juuri muuta kun syö, istuu koneella ja HUUTAA, kiroaa, raivoaa!!! Eilen huomasin että pelkään häntä!! Siis en varsinaisesti miestä, mutta sitä että pimahtaa kokonaan! Ilta oli kauhea (taas) ukko tosiaan remusi ja huusi koko illan. Raivosi mm. siitä että pyysin korjaamaan pyykkikoneen... Ja huusi raivoissaan myös lapsille:(

Hänellä on terveyden kanssa muitakin ongelmia kuin vaan toi alkoholi ja nyt on tulossa sillä saralla mm. leikkaus. MIKÄLI mies edes syksyllä on siinä kunnossa että uskalletaan leikata. Mitään hän ei terveytensä eteen tee... Hänelle aloitettiin lääkitys (verenpaine ), mutta mun käsittääkseni siitä ei ole juuri ollut apua, levossa verenpaine melko ok, mutta heti kun liikkuu se nousee pilviin:/ Olen epäillyt että nämä lääkkeet saattavat vaikuttaa miehen käytökseen, voiko niin olla?

Mutta nyt kysyisin että onko aivan typerää soittaa esim. miestä hoitvalle lääkärille ja kertoa näistä mieliala muutoksista yms. , vai mitä teen? Puhe ei auta, saattaa vaan suuttua entisestään ja saada näin syyn ryyppäämiseen:/

Tämä mies nyt on kuitenkin lasteni isä, eli haluaisin hänet kuntoon ja auttaa, alkaa vaan olla voimat aika vähissä:/ Lisäksi tunne että puhuessani jollekkin ongelmista "petän" häntä/ hänen luottamuksensa:( Pitkään olin kaikista ongelmista vaan ihan hiljaa, kunnes en enää jaksanut, siitäkin mies suuttui; miksi levittelen perheen asioita pitkin kyliä....

Kiitos, jos jaksoit lukea. Oli varmaan sekavaa tekstiä, mutta niin on mielialakin aika sekava, en oikein tiedä mistä alotan tätä vyyhteä selvittämään, vai jätänkö vaan tylysti kaiken:/

 
alkoholismi on siitä paska sairaus että parantumisen täytyy lähteä ihmisestä itsestään. eli jos mies haluaa itse muuttua ja haluaa mennä hoitoon niin sitten voikin onnistua mutta sinä et voi pakottaa häntä siihen. joskus on parempi vaihtoehto jättää toinen ainakin hetkeksi miettimään omia tekojaan ja elämänsä suuntaa. kyllä tuossa tilanteessa lasten terveys menee edelle. minun vanhempani olivat molemmat alkoholisteja ja nyt aikuisena minulle on tullut paniikkkikohtauksia ihan ihme asioista ja lääkärissä kun kävin niin syyt löytyi turvattomasta lapsuudesta.
 
Ottaisin yhteyttä lääkäriin. Sopisikohan miehellesi antabus-lääkitys. Tarvii tietenkin miehesi suostumuksen. Mutta sitä kautta eteenpäin. Terapiaa ym. tarpeellista.
Sinun täytyy varmaan yrittää kaikkesi, ettei sinun tarvi harmitella, että jätit kesken ja kaikki olisikin voinut korjautua.
Miestäsi voi se leikkaus ja terveydentila painaa niin mieltä, että mieliala on muuttunut.
Jaksamista
 
Masentunut ja peloissaan, eikä osaa kertoa tunteistaan. Muutos lähtee vain siitä, että myöntää itselleen olevansa alkoholisti. Myöntää olevansa heikko. Haluaa itse parantaa tilannetta. Miehesi ei ole sinun vastuullasi, sinä et voi häntä muuttaa. Tee voitava ja sen minkä sinä jaksat ja sitten väistyt syrjään ja annat hänen itse ottaa vastuun omasta elämästään.
 
http://www.minnesota-hoito.fi/
Koita saada se tuonne
Se oma halu on toisalta oltava, mutta toisalta joskus riittää, että saa hoitoon. Se halu voi herä'tä siellä hoidossa. Tuolla Minessä hoito on sitä, etä 11 tuntia päivässä puhutaan siitä, mien se alkoholismi on vaikuttanu perhe-elämään, läheisiin, omaan elämään...käydään läpi ne negatiiviset asiat mitä alkoholista seuraa ja ihmeellistä kyllä kun 28 päivää sitä käy läpi, ei juominen enää tunnukkaan vaihtoehdolta!
Ite elin 18 vuotta alkoholistin kansa ja sitten yhden riidan päätteeksi keskellä yötä ajoin miehen tuonne, matkaa melkosen tasan 300 kilometriä. Sinne se jäi, tosin pyysi raha että pääsee taksila pois jos ei haluu olla siellä, ja ensimmäisisnä päivinä oli terapia istunnoissa sanonu, että viikon hän kattoo mitä homma on ja sit lähtee, jos ei tunnu oikealta. Koko 4 viikoa se siellä oli ja lähtiesään sanoi, etä sinne pääsy oli lottovoitto =)
 
Hei. Miehesi käytös johtuu siitä että hän on alkoholisti. Ei vaan "jonkinsortin" vaan ihan aito sellainen. Pidemmälle edetessään se jo itsessään muuttaa miehesi persoonaa. Pullosta tulee se tärkein ja jos selviä hetkiä on hän on " kuivahumalassa". Eli mieli ja käytös ovat samanlaiset kuin juodessa mutta henki ei haise. Alkoholismi on vakava ja henkeä uhkaava sairaus jonka ainoa hoito on raittius. Se vaan on siitä kamala tauti, että sairastunut itse myöntää sen viimeiseksi. Jos asiaa piilotellaan ja salaillaan ja asian kanssa hyssytellään, se vain mahdollistaa miehesi runsaamman juonnin. Minusta asiasta tulisi voida keskustella edes jollakin tasolla ja miettiä hoidon mahdollisuutta (tosin miehesi on varmasti vastaan)
Tällä hetkellä voitte kaikki huonosti... niin sinä, miehesi ja lapsesi. Alkoholismi on koko perheen sairaus. Asiat ei korjaannu ilman pysyviä muutoksia... voimia teille. Ja jos mieheltä löytyy omaa tahtoa ja kykyä ottaa vastaan apua, alkoholismista voi parantua.
 
On juonnut ennenkin ja antabus hoito ei tehonnut.

Mies myöntää juovansa liikaa, mutta hän ei sanojensa mukaan ole alkoholisti, eikä hänen juomisensa kuulemma haittaa meitä muita, ei ainakaan lapsia. Minua ehkä, koska teen siitä itselleni ongelman:/

Pitää soittaa sille lääkärille. Vai voiko se sanoa miehelle että soitin?

Minnekkään hoitoon mun on sitä turha edes yrittää, ehdottanut olen. Mutta vastaus on ehdoton ei. Hän ei hoitoa tarvitse, juo jos huvittaa ja lopettaa kun huvittaa:(

Uskon myös että edessä oleva leikkaus pelottaa, eikä masennuskaan ole mikään mahdoton, mutta tässä "sairastuu" koko perhe. Meillä on oikein mukavaa ja lepposaa lasten kanssa kun mies töissä, tunnelma kiristyy aina n. tuntia ennen kun mies tulee töistä. Kaikki varautuvat ja ns. kulkevat varpaillaan.

Olen myös ajatellut että soittaisin kunnan sos. toimeen ja kysyisin mahdollista asuntoa mulle ja lapsille, sellasta paikkaa jossa saataisiin olla rauhassa ja miettiä miten eteenpäin. Siinä on vaan se etten "haluis antaa periksi" ja pelkään miehen siinä tapauksessa joko juovansa itsensä hengiltä tai ainakin juovan talon... Niin hullulle kun kuulostaakin:/
 
Alkuperäinen kirjoittaja M:
Ottaisin yhteyttä lääkäriin. Sopisikohan miehellesi antabus-lääkitys. Tarvii tietenkin miehesi suostumuksen. Mutta sitä kautta eteenpäin. Terapiaa ym. tarpeellista.
Sinun täytyy varmaan yrittää kaikkesi, ettei sinun tarvi harmitella, että jätit kesken ja kaikki olisikin voinut korjautua.
Miestäsi voi se leikkaus ja terveydentila painaa niin mieltä, että mieliala on muuttunut.
Jaksamista

Antabus ei auta mitään. Eka ryyppy antabuksen jälkeen aiheuta vähän naamanpunoitusta ja sydämen tykytystä, toinen naamanpunoitusta ja kolmannen jälkeen voi jatkaa ihan kun ennenkin. Mies ei oo sitä kokeillu, mutta monet jotka oli sen kanssa samassa hoidosa on ja kaikki sanoo samaa, se ei auta oikea alkoholistia pätkääkän. Pelkovaikutus auttaa suurkuluttajalle, mutta alkoholistilla ei ole viinan himo, sillä se viinan tarve on ihan samanlainen kun normaali ihmisellä tarva mennä vessan, ei sitä voi lykätä kun se tulee.
 
Alkoholistia on vaikea auttaa, jollei hän itse halua juomista lopettaa. Mutta eihän tilanne voi noinkaan jatkua kauan... Ei se ole hyväksi teille kenellekään. Ehkä se toinen asunto sinulle ja lapsille olisikin hyvä idea? Voisi herätellä miestäsi ajattelemaan asioita tai sitten ei... Sitä ei voi tietää. :|
 
Alkuperäinen kirjoittaja väsynyt vieras:
On juonnut ennenkin ja antabus hoito ei tehonnut.

Mies myöntää juovansa liikaa, mutta hän ei sanojensa mukaan ole alkoholisti, eikä hänen juomisensa kuulemma haittaa meitä muita, ei ainakaan lapsia. Minua ehkä, koska teen siitä itselleni ongelman:/


Mies on aian tyypillinen alkoholisti. jokainen alkoholisti sanoo juuri noin :hug:
Alkoholismi aiheutta masennust, se masennus lisää juomista ja siitä tulee jatkuva kierre :/ Tuolla Minen sivuilla on myös tetoa omaisille ja läheisille, miten selvitä itse ja toinen osoite, josta löytyy tietoa on
http://www.avominne.fi/

Se toinen asunto sinule ja lapsile kuulostaa ihan hyvältä, itsekkin siä hrkitsin enkä kylä lopuaikoina koskaan kotona ollukkaan kun mies joi, kävin kavereilla ja oli siinä' se hyvä puoli, että mun sosiaalinen verkosto parani, tuli käytyä sellasten kavereiden luon, jotka muten olis jääny vähemmälle =) Kunhan vaan päsi siitä saliluvaiheesta ohi itse, meillä mies tunnusti olevansa alkoholisti paljon ennen kun mä hyväksyin sen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minna:
Hei. Miehesi käytös johtuu siitä että hän on alkoholisti. Ei vaan "jonkinsortin" vaan ihan aito sellainen. Pidemmälle edetessään se jo itsessään muuttaa miehesi persoonaa. Pullosta tulee se tärkein ja jos selviä hetkiä on hän on " kuivahumalassa". Eli mieli ja käytös ovat samanlaiset kuin juodessa mutta henki ei haise. Alkoholismi on vakava ja henkeä uhkaava sairaus jonka ainoa hoito on raittius. Se vaan on siitä kamala tauti, että sairastunut itse myöntää sen viimeiseksi. Jos asiaa piilotellaan ja salaillaan ja asian kanssa hyssytellään, se vain mahdollistaa miehesi runsaamman juonnin. Minusta asiasta tulisi voida keskustella edes jollakin tasolla ja miettiä hoidon mahdollisuutta (tosin miehesi on varmasti vastaan)
Tällä hetkellä voitte kaikki huonosti... niin sinä, miehesi ja lapsesi. Alkoholismi on koko perheen sairaus. Asiat ei korjaannu ilman pysyviä muutoksia... voimia teille. Ja jos mieheltä löytyy omaa tahtoa ja kykyä ottaa vastaan apua, alkoholismista voi parantua.
Joku läheisesi tai sinä käyny Minnen :D ?

 
Uskoin että ymmärrän sinua. Mutta niinkuin sanoit itsekkin, sinä ja lapset kärsitte. Ja se että mies juo, ei ole sinun syytäsi ekä sinun vastuulla. Vastuu yksi siitä on miehellä ja samoin päätös hoidosta. Jäämällä tuohon tilanteeseen mahdollistat vain miehesi juomisen. Se ei lopu ellei hän itse sitä halua. Ja alkoholismi on jatkuvasti etenevä sairaus. Päätös on sinullekkin varmasti raskas ja vaikea, mutta oikea. Autat niin itseäsi, lapsiasi ja miestäsi parhaiten. Puhutaan ns. rakkaudella luopumisesta. Ja vertaistukea ja apua saat al-anon ryhmistä. suosittelen niitä lämpimästi. Halaus ja voimia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja väsynyt vieras:
On juonnut ennenkin ja antabus hoito ei tehonnut.

Mies myöntää juovansa liikaa, mutta hän ei sanojensa mukaan ole alkoholisti, eikä hänen juomisensa kuulemma haittaa meitä muita, ei ainakaan lapsia. Minua ehkä, koska teen siitä itselleni ongelman:/


Mies on aian tyypillinen alkoholisti. jokainen alkoholisti sanoo juuri noin :hug:
Alkoholismi aiheutta masennust, se masennus lisää juomista ja siitä tulee jatkuva kierre :/ Tuolla Minen sivuilla on myös tetoa omaisille ja läheisille, miten selvitä itse ja toinen osoite, josta löytyy tietoa on
http://www.avominne.fi/

Se toinen asunto sinule ja lapsile kuulostaa ihan hyvältä, itsekkin siä hrkitsin enkä kylä lopuaikoina koskaan kotona ollukkaan kun mies joi, kävin kavereilla ja oli siinä' se hyvä puoli, että mun sosiaalinen verkosto parani, tuli käytyä sellasten kavereiden luon, jotka muten olis jääny vähemmälle =) Kunhan vaan päsi siitä saliluvaiheesta ohi itse, meillä mies tunnusti olevansa alkoholisti paljon ennen kun mä hyväksyin sen...

Kiitoksia, käyn lukemassa noita linkkejä tässä:)

Minä olen kanssa muutamia kertoja lähtenyt lasten kanssa pois kotoa kun mies on ihan tolkuttomassa kunnossa. Siinä vaan se että lapsilla koulut ja kerhot yms. Kesällä tietty eri...

Toinen on se että mun mielestä on niin väärin että minä joudun lasten kanssa "kiertolaiseksi" vaikka me emme ole mitään väärin tehneet. Olisi mukavaa kun olisi koti, jossa voisi olla hyvillä mielin, siksi sitä omaa asuntoa harkitsen vakavasti.

 
Mene itse käymään a-klinikalla keskustelemassa. Aina ei tarvitse saada sitä itse alkoholistia ensimmäisenä lähtemään hoitoon, vaan riittää jos joku perheestä uskaltaa tehdä aloitteen. Sekin voi auttaa, joten suosittelen sitä lämpimästi! Saat sieltä ainakin voimia!
 
Täällä on hyviä neuvoja.
Lisäisin sinulle itsellesi.
Soita sinne alanon, joka on alkoholistien läheisille. Saat itsellesi tukea, vahvistusta sille, ettet sinä ole syyllinen etkä vastuussa, kertovat myös niitä hoitovaihtoehtoja jne.
Toisekseen ottaisin selvää missä on lähin turvakoti, jos sellaista joskus tarvitset lasten kanssa, niin ei tarvitse hädän hetkellä sitä miettiä.
Sinä et voi miestäsi valitettavasti parantaa, vain mies itse sen voi tehdä. Sinä voit pitää huolen itsestäsi ja lapsistasi, teidän mielenterveydestä ja turvallisesta, rauhallisesta elämästä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minna:
Lisa Marie, mie olen käynyt:)

Arvasin, oli jotenkin nuo ajatukset suoraan sieltä :D
Kauanko on aika kun kävit? Mies kävi vasta nyt tammi-helmisuussa, mutta en osa pelätä retkahtamista. JOhtuu kyllä varmaan siitäkin, että meillä ei ole ehditty kiertämään muita hoitoja, kun mulle tuli sellanen miehen sanoin "kun sillä äly loppusisu jää"-hetki ja tosian kerran kiukuspäissäni keskellä yötä sinne päräytin sen 300 kilsaa...aamulla ei ukolla haujakaan missä ollaan ja silmä mustana kun perillä se ehdotti että lähdetään pois ja mulla oli eriävä näkemys jonka taoin silmästä sisään :whistle:
Muttaihan hyvällä fiiliksellä se lopulta sinne jäi ja ajoin viellä joka viikonloppu sen 300 kilsaa kattomaankin sitä.
 

Yhteistyössä