Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Raskaus ja synnytys tuo mieleen yleensä juuri insestikokemukset. Jos kerran olet alkanut muistamaan ihan tapahtumia, niin minä en niitä villasella painaisi vaan pitäisin huolen, että omat lapseni eivät sellaisen pedon käsiin jää
Niin...
Ja sitten toisaalta syvällä sisimmässä on tunne, että sehän on oikein mukava ja ihana mies... hmmm ehkä jotenkin masentunut, jonka kanssa pitäisi jaksaa olla enemmän... kuka siitä pitää vanhana huolen, jos en minä, joka aina pidin? jne, jne, mutta jos se mies on todella minuun koskenut niin onko se tosiaankin minun asia huolehtia.
Kuitenkin sydän sanoo, ettei ketään pitäisi yksin jättää. No tämä menee jo sitten aivan eri osastolle, kunhan ei lasteni tartte olla liian läheisissä tekemisissä tyypin kanssa... sekin kamalan surullista, ettei voi luottaa