miten oppia luottamaan?

[minnu76]

Minulla on ihana avomies, jonka kanssa oltu puolisen vuotta yhdessä. Mies ei ole pettänyt minua tms. mutta jostain syystä en osaa luottaa häneen 100 %. Tiedän muiden naisten "ihailevan" häntä, mikä tietysti nostaa hänen itseluottamusta (vaikka minä saan miehiltä samaa huomiota , vaikkei hän ole koskaan sitä käyttänyt mitenkään "hyväkseen".
Hän on mustasukkainen minusta, minä myös hänestä mutta kärsin mustasukkaisuudesta vähemmän (ehkä itseluottamukseni hyvä).
Jostain syystä kuitenkin, varsinkin hänen ollessaan alkoholin alaisena kavereiden kanssa viihteellä, sydämmeni pomppii hulluna, ajatukset villiintyy, pelkään jonkun vievän hänet. Hän ajattelee minusta samoin.

Luottamustani hän ei ole koskaan rikkonut, molempien exät kylläkin silloisissa suhteissa, mutten haluisi luottamuspulani heijastuvan häneen. Miten siis päästä tästä epävarmuudesta eroon???

 

[no]

mitä olla ihmisen kanssa johon ei luota?

Joko ongelma on siinä toisessa tai sitten itsellä on kasvun paikka, ei tietoo...

 

[Saarankaara]

Jos lähtökohtana on jo epäluulo ja luottamuspula, niin ei se siitä ajanmittaan kyllä ainakaan parempaan suuntaan mene.

 

[muumitikkari]

Ehkäpä kyse on siitä, että olette olleet niin vähän aikaa yhdessä, että luottamusta ei ole vielä päässyt syntymään. Ei minun mielestäni mieheen tarvitsekaan sokeasti luottaa, vaan se luottamus tulee vähitellen sitä mukaa, kun näkee, että toinen käyttäytyy luottamuksen arvoisesti.

Minusta pikkuisen mustasukkainen saa ollakin. Ongelma se on vasta silloin, jos mustasukkaisuus myrkyttää parisuhdetta eikä esimerkiksi uskalla harrastaa eikä mennä edes omia kavereitaan tapaamaan, jottei vaan toinen yksin ollessaan käytä tilaisuutta hyväksi ja lähde pettämään. Vastaavasti jos ei uskalla koskaan päästää toista mihinkään omiin menoihin kavereiden tai työkavereiden kanssa, vaan tekstailee koko ajan perään ja on aivan hermostuneena varmana, että toinen pettää.

Minusta paras keino mustasukkaisuuden hoidossa on se, että miettii sitä, mitä sitten tapahtuu, jos toinen pettää. Siihen ei kuole ja siitä pääsee ihan varmasti yli. Kun asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin, niin huomaa sen, että se ei ole kuolemanvakavaa.

On tärkeää, että itse opettelee vähitellen luottamaan ja antamaan toiselle tilaa suhteessa, sillä on tärkeää huolehtia myös ystävyys- ja perhesuhteista, harrastuksista yms. Jos heittäytyy mustasukkaisuuden tunteen riepoteltavaksi, niin suhteesta tulee liian ahdistava. Silloin ei ole hyvä olo ollenkaan, kun koko ajan miettii, että mitä toinen on tehnyt työpäivän aikana, yrittääkö joku iskeä töissä häntä jne. Sairaalloinen mustasukkaisuus tukehduttaa niin paljon, että kummallakaan osapuolella ei ole hyvä olla.

Mustasukkaisuudesta voi päästä yli. Pitää vain itse päättää, mikä on hyväksyttävää ja mikä liiallista.

On hyvä tiedostaa, että muutkin ihmiset tietenkin näkevät, että kumppanisi olisi hyvä saalis. Toisaalta jos kaveripiirissäsi on hyvä meininki, niin toisten kumppaneita ei vokotella missään tilanteissa. Baareissa yms. on hyvä tehdä pelisäännöt selväksi, että mikä on sallittua ja mikä kiellettyä (saako kaverin/tuntemattoman kanssa tanssia nopeita/hitaita, saako suudella/halata, saako jutella/flirttailla, saako vaihtaa puhelinnumeroita, saako tavata baarin ulkopuolella).

Alkoholi poistaa estoja, joten voi tietysti miettiä, että voisiko vapaa-aikaa viettää vähemmällä juomisella tai jossakin muualla kuin baarissa, saunailloissa tms. Monet mustasukkaisuusdraamat saavat alkunsa nimenomaan kännipäissä koheltamisesta.

 

[jabbaabaa]

up

Lisää vastauksia kaipaan minäkin.

 

[niinpä niin*]

up

Lisää vastauksia kaipaan minäkin.

suomalaisilla tuo alkoholi on syypää niin moniin ongelmiin. Tuntuu että kaikki asiat korostuu viinan kera, sekä mustasukkaisuus että mustasukkaiseksi tekeminen!