Miten pääsee eroon turhasta työpaikkaihastuksesta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja No jo on taas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

No jo on taas

Vieras
Oon tänne kirjoitellutkin siitä miehestä töissä, joka ensitapaamisella jo jäi katsomaan minua ja hymyili kuin vanhalle tutulle.. ja kääntyi vielä katsomaan kun jatkoi matkaansa ohitse. Muutenkin olen ollut jotain erityistä tuntevani meidän välillä, miehen intensiiviset katseet on saaneet mun pään pyörryksiin.

No, koska olen typerä niin tänään töihin mennessä pyytelin yläkerralta jotain vihjettä siihen suuntaan että tietäisin missä mennään. Että jos oon oikeessa miehen kiinnostuksen suhteen, niin "pliis anna meidän tänään työskennellä samassa tiimissä". (Ei ole sanottua että tapaamme joka päivä tai että oltais samaa tiimiä). Ja kuinkas sitten kävikään? Mies tuli kutsumatta ja yllättäen sitten heti aamupäivästä meidän tiimiimme "opiskelemaan" asioita. Samoin kävi ruokatauon jälkeen, mies palasi. Tuli jossain vaiheessa ihan lähelle mua vaan seisomaan, mutta ei sanonut mitään. Jossain vaiheessa haki mua katseellaan ja taas se oli siinä: syvä, uskomaton katse ja hymy. Ja mä hymyilin typerännäköisenä takaisin.

Mutta hei oikeesti. Takokaa nyt järkeä mun päähäni. Että tää oli vaan sattumaa eikä todellakaan mikään vastaus mun vihjepyyntöihini. Ja että mies ei ole oikeasti musta kiinnostunut, onpahan vaan ihan tavallinen sosiaalinen, hyvinkäyttäytyvä mies eikä yhtään sen enempää. Kai se ois mua enemmänkin tuijotellut, jos sitä kiinnostais?

Mä en kestä, tää koko juttu tekee mut ihan hulluksi.. kuten valitettavasti näette :/
 
Äää, en mä uskalla. Pelkään pakkeja ja että teen itseni naurunalaiseksi :ashamed: Kai se itsekin pyytää jos niikseen tulee. Mut se nyt ei ollut pointti, vaan se että mä en sais kuvitella tämmöisiä. Ei se voi olla musta kiinnostunut, mä vaan kuvittelen kaiken. Pärkele.
 
Samasta kärsin minä. Tosin tyydyn vain ihailemaan kaukaa, enhän minä nyt koskaan muuta tekisikään. :saint: Ihailen toista ihmistä hetken ja siinä se. Ottaisin heti rokotteen tällaisia olotiloja vastaan, jos sellaisia olisi tarjolla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Samasta kärsin minä. Tosin tyydyn vain ihailemaan kaukaa, enhän minä nyt koskaan muuta tekisikään. :saint: Ihailen toista ihmistä hetken ja siinä se. Ottaisin heti rokotteen tällaisia olotiloja vastaan, jos sellaisia olisi tarjolla.

Jep, mä haluun kanssa tuommoisen rokotteen. Ja ihan ikuisesti vaikuttavan, kiitos. Tää on tuskaa.
 

Yhteistyössä