Miten päästä exästä yli?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
On jo päälle puoli vuotta kun erosin exästäni. Meillä oli 2.5v suhde takana ja hän oli ensirakkauteni. Muija petti(pomonsa kanssa)ja jätti mut. Silti mulla on vieläkin ihan helvetin ikävä häntä.. Oon urheillu ja liikkunu tosi paljon ja yrittäny tehä mielekästä tekemistä mut silti ei nuo tuo tarpeeksi mielihyvää.

Oon tavannut tuon eron jälkeen 12 naista.
Parin kanssa on ollut 1.5kk tapailua mutta oman kiinnostuksen takia ne on loppunut.
Muut tapaamiset on jäänyt ekaan tapaamiseen kun eivät ole olleet ollenkaan minun tyyppiä ihmisiä. Ehkä tää on ollu kyl tyhmää tapailla edes nuita naisia kun exä kummitee välillä mielessä..
Milloin oikein unohdan hänet? On niin ikävä niitä yhteisiä hetkiä hänen kanssaan. Elämän halukin on aivan kadonnut.
 
Ei se välttämättä kuole parissa vuodessa. Olin naimisissa 20v ja akka lähti, vieläkin muistan hänet.
Voisit ehkä yrittää unohtaa sen romanttisen- ja eroottisen rakkauden, mutta jätä kuitenkin se rakkaus, jota tunnetaan yleensä ihmisiä kohtaan. Älä kanna karkeruutta. Jos on anteeksi annettavaa niin anna anteeksi.
Jaa, mutta ethän sinä multa mitään neuvoa kysynytkään.
 
Itse erosin kaksi vuotta kestäneestä suhteesta 1,5 vuotta sitten, vieläkin tekee kipeää välillä.
Mieheni vei kirjaimellisesti sukat alta ja olin häneen ihan hemmetin rakastunut, valitettavasti yhtenä iltana hän kävi minuun käsiksi ja suhde oli osaltani siinä, myös henkistä väkivaltaa oli paljon ennen sitä, en vaan välittänyt siitä koska olin tästä tyypistä niin haltioissani! Hän oli ihan ”normaali” urheilullinen, koulut käyty jne.. (tämä vaan taustatiedoksi)
Vaikeaa on ollut siksi etten ole luovuttajatyyppiä ja jouduin tavallaan luovuttamaan rakkaudessa, vaikka rakastan(rakastin) häntä kovasti, ei järkeni antanut minun onneksi jäädä siihen.
Minulta meni kaikki ilo, onneksi opiskelu piti jotenkin pinnalla. Tiedän tunteen, kun kukaan vastaan tuleva ei sytytä lainkaan, kaipaa vaan edellistä.
Oli päiviä ja öitä kun vain makasin himassa ja välillä itkin kauan, unohdin syödä, valvoin.
Minua auttoi paljon se, että aloin ajan kanssa miettimään realistisesti sitä mitä haluan oikeesti kumppaniltani. Uskon että sinä voit lisätä omalle listallesi hyvän luottamuksen- vaikka rakastit naistasi ei pettäminen ole aitoa ja ansaitavaa? Ansaitset tulevaisuudessa paremman ja tämä ajatus tuntuu aluksi yhdentekevältä kun kaipaat exääni. Odota kuitenkin, se kongretisoituu ja toivottavasti tajuat asioita omaa sydäntäsi ajatellen. Yritä näin synkkänä hetkenä touhuta itsesi kanssa asioita- harrasta jotain ja muista itkeä...
Itse olen nykyisin uudessa suhteessa, aluksi oli hankalaa koska olin edelleen niin kiinni edellisessä, vieläkin kaipaan exän kanssa koettuja juttuja koska puuhasteltiin ja mentiin koko ajan ja vaan se fiilis kun katsoin häntä..mutta yritän olla vertaamatta. Ikävä siis on exään edelleen mutta se on jotenkin muuttanut muotoaan.. Olen siinä mielessä onnekas että vastaan sattui sitten tyyppi joka on erittäin sydämellinen, hänelle myös kerroin kaikesta ja välillä kyyneleet silmissä avauduin kaipuustani. Hän oli hieman hämillään mutta samalla se lähensi meitä ja hän oppi tuntemaan mitkä tilanteet aiheuttavat minulle pelkoja exäni vuoksi jne.. tsemppiä, se ottaa aikaa mutta helpottaa!
 
Aapee ilmeisesti muistaa eksästä ne hyvät jutut.

Mutta kannattaisi, ainakin tovin, muistaa vain se että eksä on petturi.

Vai onko ongelma lopulta just siinä? Että se, ettei kykene suhteeseen, johtuukin siitä että alitajuisesti pelkää tulevansa jälleen petetyksi?
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777

Yhteistyössä