Miten paljon teidän taaperonne leikkivät yksinään?

[äiti pulassa]

Tuntuu että meidän taaperolta on hävinnyt kokonaan kyky leikkiä yksin, en saa tehtyä kotitöitä edes kun toisen kanssa olisi koko ajan leikittävä ja touhuttava, lastenohjelmat loppui niin tuli kinumaan minua hänen kanssaan piirtämään, sanoin että en ehdi, piirrä itseksesi hetki. Sai kamalat raivarit, heitti piirustuslehtiön ja kynän minua päin ja alkoi huutaa lattialla, en reagoinut joten kirkuminen koveni ja ensin repi minua kädestä mukaansa ja sitten kun edelleen sanoin että kohta tulen piirtämään, alkoi läpsiminen ja lyöminen, lopulta repi pöydältä kaikki tavarat alas samalla kun koitti niitä heittää päälleni.

Jätin lapsen raivoamaan ja menin laittamaan pesukoneen päälle, sillä aikaa oli sitten hakenut pillimehun ja sen ruiskinut lattialle ja lelujensa päälle. Käskin siivota sen, ja siivoamisen jälkeen alkoi taas sama kiukuttelu kun en edelleenkään piirtänyt hänen kanssaan.

Meille syntyy vauva ihan muutaman viikon sisällä, millä ihmeellä saan kotityöt hoidettua ja vauvan imetettyä jne.. jos esikoiselta ei onnistu mikään omatoiminen leikki!? Ja eniten pelottaa tuo että raivotessaan koittaa vahingoittaa muita, ja varmasti koittaa vauvaan myös osua.
Ennen leikki kyllä ihan kivasti myös itsekseen, nyt ei millään. Ja ei ole siitä kiinni että hänen kanssaan ei leikittäisi ja piirrettäisi, kun ei vaan mikään riitä! Ja turha sanoa että pyydä auttamaan kotitöissä ja vauvan hoidossa, ei onnistu, kun nimenomaan vaatii että hänen kanssaan istutaan lattialla piirtämässä/rakentamassa jne.. siinä ei saa edes katsoa muualle, kun on tehtävä sitä mitä hän tahtoo..

Olen ollut alusta asti sitä mieltä että virikehoidot ovat niin selittelyä ja turhuuksia, jos äiti on vauvan kanssa kotona mutta valitettavasti itse olen alkanut harkita esikoisen päiväkotiin laittoa esim. 2 päivänä viikossa.

 

[Tönt]

No ei juuri ollenkaan..ellei se yksin "leikkiminen" on sotkemista tai hajottamista. onneks ei tarviikkaan pahemmin leikkiä yksinään kun on 3 isosiskoa. tytöllä ikää 1v8kk ja paras viihdyke tällä hetkellä on tietsikka. |O

 

[äiti pulassa]

No ei juuri ollenkaan..ellei se yksin "leikkiminen" on sotkemista tai hajottamista. onneks ei tarviikkaan pahemmin leikkiä yksinään kun on 3 isosiskoa. tytöllä ikää 1v8kk ja paras viihdyke tällä hetkellä on tietsikka. |O

Meillä onnistui kyllä ennen yksin leikkiminen, rakensi, piirsi, "kokkasi", hoisi nukkeja ja pehmoleluja todella nätisti, mutta ei onnistu enää ei, kun sinun on koko ajan oltava vieressä leikkimässä, milloin hän kokkaa sinulle milloin pyytää piirtämään ja hän "arvuuttelee" mitä piirrät tai käskee sinut piirtämään jotain tiettyä, ja sitten hän "värittää" ja koristelee sen jne.. Ja tätä pitäisi koko ajan tehdä ja istua vieressä... suuttuu samantien jos vaikka puhelimeen vastaan samalla ja siihen puhun tms pientä, ja taas lyödään ja kiljutaan sekä revitään puhelinta jne..

 

[äiti pulassa]

Muutko pystyvät koko ajan antamaan huomionsa yksinoikeudella taaperolle kun vastauksia ei tule?

 

["vieras"]

No tämä "muu" äiti ei pompi koko päivää lapsen pillin mukaan. Jos on kotitöitä, lapsi joko puuhaa omiaan tai tulee mun mukana tekemään. Ei ole valinnanvaraa ton enempää. Jos mulla on joku kesken, teen sen loppuun ja menen vasta sitten lapsen leikkeihin. Paljon meilläkin leikitään lapsen kanssa, mutta ei kyllä täysin vekaran ehdoilla. Tässä asiassa aikuinen on linjanvetäjä, ei lapsi. Meillä mies menee paljon helpommin siitä mistä aita on matala: jos lapsi vaatii leikkimään keskeyttää oman hommansa kun ei jaksa sitä vääntöä, mikä asiassa ehkä pitää käydä.

Teillä siis lapsi vie ja sinä vikiset. Sen mukaan sun pitää sitten elää.

 

[kjuu]

Teillä tuntuu nyt olevan kyse siitä, että vauvan tulo on saanut esikoisen reagoimaan, häntä huolestuttaa että vauva vie kaiken huomion, ja hän vaatii sitä nyt agressiivisesti. Luultavasti teillä tulee olemaan rankkaa kun vauva syntyy, mutta hoitoon laittaminen voi olla vielä huonompi juttu, koska silloinhan esikoinen ajattelee, että hänet nyt laitettiin tieltä pois kun vauva syntyi.

Meillä esikoinen on kamala minulle, kun kakkonen syntyi. Teki tuhmuuksia ja tappeli ja osoitti mieltään nimenomaan minulle. Vauvan jätti rauhaan. Rankkaa oli muutaman kuukauden, sitten alkoi helpottaa. Ota jo valmiiksi se asenne, että muistat itse, että tämä on esikoisellesi ihan sairaan iso ja rankka paikka, ja hän haluaa sitä huomiota, eikä tahallaan ole ilkeä.

Kolmannen ja neljännen lapsen syntymä ei ole aiheuttanut meillä kenellekään mustasukkaisuutta tai huomionhakua, vain tämä esikoisen erikoisaseman menetys oli vaikea. Muut taaperot on osanneet leikkiä itsekseen.

 

[äiti pulassa]

[QUOTE="vieras";23137761]No tämä "muu" äiti ei pompi koko päivää lapsen pillin mukaan. Jos on kotitöitä, lapsi joko puuhaa omiaan tai tulee mun mukana tekemään. Ei ole valinnanvaraa ton enempää. Jos mulla on joku kesken, teen sen loppuun ja menen vasta sitten lapsen leikkeihin. Paljon meilläkin leikitään lapsen kanssa, mutta ei kyllä täysin vekaran ehdoilla. Tässä asiassa aikuinen on linjanvetäjä, ei lapsi. Meillä mies menee paljon helpommin siitä mistä aita on matala: jos lapsi vaatii leikkimään keskeyttää oman hommansa kun ei jaksa sitä vääntöä, mikä asiassa ehkä pitää käydä.

Teillä siis lapsi vie ja sinä vikiset. Sen mukaan sun pitää sitten elää.[/QUOTE]

Yritetty on että lapsi puuhaa ja touhuaa myös yksin, se menee sitten karjumiseksi ja tavaroiden paiskomiseksi sekä rikkomiseksi. Ennen onnistuikin varsin hyvin, alkanut nyt vasta tälläinen että mikään ei onnistu itsekseen, ja kuka sanoi että olen sitten aina leikkimässä vieressä? Ei, en ole mukula karjuu tälläkin hetkellä vieressä mutta asian pointti on se että miten muilla lapset leikkivät yksinään ja kuinka paljon, kun tuntuu että tuo tarvitsee seuraa koko ajan enemmän ja enemmän.

 

["vieras"]

Yritetty on että lapsi puuhaa ja touhuaa myös yksin, se menee sitten karjumiseksi ja tavaroiden paiskomiseksi sekä rikkomiseksi. Ennen onnistuikin varsin hyvin, alkanut nyt vasta tälläinen että mikään ei onnistu itsekseen, ja kuka sanoi että olen sitten aina leikkimässä vieressä? Ei, en ole mukula karjuu tälläkin hetkellä vieressä mutta asian pointti on se että miten muilla lapset leikkivät yksinään ja kuinka paljon, kun tuntuu että tuo tarvitsee seuraa koko ajan enemmän ja enemmän.

On tosiaan varmasti uuden elämäntilanteen tuomaa niin kuin joku tuossa aiemmin kirjoittikin. Lapsi ymmärtää monia asioita ja toisaalta liioittelee eikä osaa suhteuttaa ajatuksiaan.

 

[g]

Niin, eiköhän tämä ole, niinkuin tossa jo joku sanoi, ainoastaan uuden vauvan tuloon liittyvä juttu?? Luulisi menevän jossain vaiheessa ohi, kun hän tajuaa, ettei uusi vauva syrjäytä häntä mitenkään. Voimia sinulle

Niin halusit tietää yleiseti kuinka paljon taaperot leikkivät itekseen. Meillä leikitään hyvin vähän vielä itekseen. siis hyvin vähän ja lapsi on 3 vuotta. Mutta olen ottanut asenteen, että jos minulla on muuta tekemistä (siivousta yms) niin minä teen ne, piste. Vaihtoehdot ovat silloin auttaa minua tai leikkiä itsekseen ja nykyään lapseni tämän jo tietää ja yleensä tulee auttelemaan minua koska tietää, että sen jälkeen leikitään yhdessä. Mutta alku oli kivikkoista

 

["Ellamaaria"]

Meillä on osittain sama tilanne. Taapero tulee 2v ja huhtikuussa LA miulla.

Leikkii aamupäivän ok. Kun tilanne menee siihen et roikkuaa jalassa ja kiukkuaa, menen aloittamaan leikit lapsen kanssa, kysyn mitä leluja otetaan. Sit hetki lattialla ja sanon, et jatkapa hetki, niin käyn laittamassa pyykit. Usein lapsi "unohtuu" leikkimään kun on saanut hetken huomiota...

2v-uhma on selkeästi pahentanut tätäkin ongelmaa. Joskus ei vaan haluta antaa periks. Välillä mä annan periks, jos ei oo niin tärkeää tekemistä mut yhtä usein ilmoitan, että nyt on vaan tehtävä ruoka valmiiksi ja voit valita katsotko vierestä ja autat vai huudatko mielummin jaloissa roikkuen.

En nipota siitä, että lapsi tyhjentää keittiön kaapit jne, hällä on tietyt kaapit missä saa rymytä. Meillä on auttanut yksin leikkimisen opetteluun oikeesti se, että kaikki lelut on järjestyksessä ja otetaan vaan yhdet kerrallaan, jotka pois kun haluaa toiset. Minähän niitä korjaan, mut lapsi keskittyy paremmin kun ei ole liikaa tavaraa.

Yksi keino on koko ajan puheella osallistua leikkeihin : "minne se auto nyt meni" "onpa pitkä junarata" jne. Työlästä mutta vapauttaa kädet....

Ei varmaan apuja, perinteiset oot varmaan kokeillutkin, jaksuja! Kyllä se arki asettuu alkuviikkojen kaaoksen jälkeen, uskotaan näin!