Sinulla ap on onnena se että mies ottaa vastaan pettymyksesi ja surusi. Se on hirvittävän iso juttu toipumisen kannalta. En osaa valitettavasti kertoa miten siitä pääsee yli. Minulla ei käynyt noin hyvä tuuri, mies otti pettämisessään syyttävän ja sättivän kannan minua kohtaan. Kun yritin kysellä asiasta ja saada selvyyttä, mies torjui minut kokonaan emotionaalisesti ja halusi ennemmin vältellä puhumista sekä ei enää ottanut minuun yhteyttä. Hän siis otti ennemmin sen riskin että eroan hänestä kuin olisi halunnut selvittää asian. Ja yhä hän vierittää pettämisensä minun syykseni, tavalla tai toisella. Eikä hän koskaan sitä pyytänyt anteeksi tai edes myöntänyt vaikka todisteet olivat vahvana suoraan nenän edessä. Se jätti tosi pahat traumat. Asiaa pahensi se että meillä on pieni lapsi. Minulla ei ole sukua, ei perhettä, ei ystäviäkään. Jäin siis ihan yksin lapsen kanssa ja mies päätti kääntää selkänsä, ensin alistettuaan ja petettyään.
Jäin henkisesti todella sirpaleiseksi ja lapseni takia murehdin ettei hänen äitinsä pysty elämään normaalisti. Vajoan omiin mietteisiini, vetäydyn ja lapsi-raukka leikkii ihan yksin.
Suuresti voimia sinulle ap. Meitä on muitakin jotka kannamme suurta tuskaa ja surua sydämessämme. Anna miehellesi mahdollisuus katua. Hänen on tehtävä iso työ ansaitakseen luottamuksesi. Jos miehesi on edes puoliksi sen arvoinen kuin sanot, ehkä teillä on mahdollisuus. Onneksi miehesi ei ole tunnevammainen kuten minun exäni sillä siinä pettäminen traumatisoi niin etten koe kykeneväni enää koskaan parisuhteeseen elämäni loppuun asti.